Lue keskustelun säännöt.
59-vuotiaana eläkkeelle - ristiriitaiset tunteet
20.01.2026 |
Olen jäämässä eläkkeelle vaikka olen vasta 59-vuotias. Rahallisesti tämä ei tule olemaan ongelma, vaikka tietysti tämän varhaiseläkkeen takia eläkkeeni tulee olemaan pienempi koko loppuelämän), mutta mietin muita puolia. Pidän työstäni, enkä olisi itse valinnut vielä lopettaa, mutta perhesyistä siitä tuli välttämätöntä. Tuntuu että tulee ikävä töitä ja työkavereita, mutta tuleeko kuitenkaan? Sattuisiko olemaan muita samanlaisessa tilanteessa? Miten sujui?
Kommentit (22)
Minä jouduin sairauseläkkeelle viime vuonna vasta 58-vuotiaana. Tietysti loputtomilla sairauslomilla määräaikaiseläkkeillä jopa muodollisesti työkkärin kirjoissa olo tilastoissa ja kuukausia välillä rahatta päätöksiä odotellessa löysässä hirressä oli huonompi joten kai tästä pitää olla siinä mielessä kiitollinen, mutta ....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä ihmiset, jotka oikein kehuskelevat sillä, kuinka eivät keksisi tekemistä jos eivät ole töissä, ovat typeriä. Eivät he töissäänkään varmaan joudu mitään innovaatioita tekemään sitten. Itse olen töissä ja arvatkaa mitä? Keksin harrastuksen, josta saan palkkion ja tätä voin jatkaa vielä eläkkeelläkin. Toki vaatii eräänlaista lahjakkuutta.
Itse olen töissä, mutta kaupunkiasujana riittää valikoimaa. Verkkokursseja netissä voi tehdä asuinpaikasta riippumatta. Toki jos ei tykkää opiskelusta eikä itsensä haastamisesta, niin ei sitten. Sitä ei varmaan ole sitten töissäkään tarvinnut tehdä. Kansalaisopistossa on vaikka mitä kivaa ja järjestöjä ja vapaaehtoistöitä on mistä valita asti. Kotona voi vaan lukea, tehdä ristikoita ja sudokuita, tehdä käsitöitä sen verkko-opiskelun lisäksi. Lisäksi jos kuntoa riittää, aion matkustella ihan vaan kotimaassa ja kierrellä luontopolkuja ja museoita. Konsertteihin ja teatterikäynteihin yms. on enemmän aikaa, toki tarvitsee rahaa, mutta sitä olen jo säästänyt.