"Päiväkoti kielsi etätyön, eikä työtä saa enää tehdä kuntosalilla"

Kuulostaa jotenkin taantumukselliselta ja ristiriitaiselta kajaanilaisten ja monien muidenkin päiväkotien nykyinen linjaus, että lapsiryhmän ulkopuoliset työtehtävät ja syvää keskittymistä vaativat työtehtävät pitäisi tehdä päiväkotiryhmässä, siis lasten keskuudessa tai vähintäänkin jatkuvassa valmiustilassa keskeyttää suunnittelu, arviointi, lukeminen, kirjaaminen, koulutuksen kuuntelu ja muistiinpanojen laatiminen yms. milloin vain resurssivaje vaatii sitä.

Hesarin artikkelissa ja aiheesta jatkuneessa yleisönosastokeskustelussa näkyy, etteivät työnantajat ja suurin osa kantaa ottavista suomalaisista ole itse tehneet vuottakaan töitä nykymallisen päiväkodin lapsiryhmässä varhaiskasvatuksen opettajan tehtävänkuvassa. Ihmiset eivät oikeasti tiedä eivätkä ymmärrä (tuskin edes haluavat tietää), mitä tuohon tehtävään pätevöittävä koulutus pitää sisällään, eivätkä sitä, miten ihmisen ajattelu, oppiminen ja asiantuntijatason kehittämistyö tutkimustulosten mukaan toimii. 

Ei kukaan pysty keskittymään sekä yhteen lapseen että 12-21 lapsen lapsiryhmän ohjaamiseen samaan aikaan (esim. pelata lautapeliä neljästään ja valvoa vieressä tapahtuvaa vesivärimaalausta, eripuraista kotileikkiä, legorakenteluryhmää ja leluja tiloissa ympäriinsä kuljettelevien taaperoiden menoa). Sitten pitäisi samalla keskittyä vielä työtiimin moniammatillisen ryhmäpedagogiikan ja lakisääteisten kasvatusyhteistyötavoitteiden tukemiseen. Tietoisesti. Ja tavoitteellisesti. Kriittisesti arvioiden ja perustellen. Mallittaen. 

Siinä samalla kuunnella etäkoulutusta, vastata sähköposteihin, kirjata vasuja, lukea kokousmuistiota, täyttää toimintasuunnittelun ja -toteutuksen portfoliota, päivittää turvallisuussuunnitelmaa, ohjata sijaisia, hoitaa lastensuojelun, neuvolan ja terapeuttien yhteistyöpuhelut ja kirjaukset, täyttää suomi toisena kielenä suunnitelmia ja lastennläsnäolopäiväkirjoja...

Jos opettaja tai ihan kuka vaan nykymaailman työntekijä tai opiskelija kuuntelee etäkoulutusta / palaveria / luentoa kuulokkeilla ja kulkee samalla luonnossa, salilla kävelymatolla, tekee lihaskuntoharjoitusta tai venyttelee, ehkä maalaa, kirjoittaa käsin, muovailee, neuloo sukkaa, haravoi pihaa, tekee lumitöitä tai pilkkoo salaattiin aineksia jne. on kyse nimenomaan oppimista tukevasta toiminnasta. Liikunta ja luova toiminta TUKEVAT etäkoulutuksen asiasisältöjen syväoppimista, eivätkä vähennä. Meluisasta LAPSIRYHMÄSTÄ vastaaminen ja yhdenkään lapsen samanaikainen ohjaaminen ei mahdollista muuhun keskittymistä, se vaatii koko aivokapasiteetin. Lapset vaativat täyden huomion. Samoin kouluttautuva tai ajatteleva työntekijä vaatii omalle oppimiselleen ja tekemiselleen täyden huomion.

Jokainen tämän maan pätevä opettaja tietää, ettei lapsiakaan nykyään opeteta istuttamalla heitä paikallaan kuuntelemassa vaan esim. kielellisiä ja matemaattisia taitoja opitaan nimenomaan liikkuen ja yhdistämällä luovaan toimintaan. Etäkoulutusten kuuntelu ja pohtiminen, vaativa suunnittelutyö, kriittinen arviontityö ja kehittymistyö tulee todellakin tehdä siellä salilla, luonnossa liikkuen, taiteillen, viihtyen, stressittä ja itseään prepaten luovalla tavalla.