Onko täällä bioanalyytikkoja/laboratoriohoitajia/työstä muuten tietäviä? Pari kysymystä alaa koskien
1. Kuinka hankalaa näytteenotto (etenkin verinäytteiden) ja sen oppiminen on. Itseä mietityttää, että onko minulla oikeasti niin herkät sormet, että voisin oppia tuntemaan suonet ihon läpi, ja muuta tällaista.
2. Millaista työ laboratoriossa/sairaaloissa on käytännössä? Tekevätkö kaikki kaikkea mitä labran työtehtäviin kuuluu (ottavat näytteitä labrassa, kiertävät osastoilla, analysoivat näytteitä, ym.) vai onko työt tarkkaan rajattu vain tiettyyn tehtävään/tehtäviin
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Itse tutkin vain skeidanäytteitä
Aistinvaraisesti
Näytteenoton oppii kyllä harjoittelemalla. Terveydenhuollon keskittyminen näkyy labroissakin, pienissä paikoissa otetaan vain näytteitä ja kuljetetaan isoihin labroihin analysoitavaksi. Bioanalyytikon työhön kuuluu monia osa-alueita verinäytteiden (kemian ja hematologian) lisäksi, kuten patologia, kliininen fysiologia ja mikrobiologia. Bioanalyytikko voi siis työskennellä potilaiden kanssa tai osa-alueesta riippuen pelkästään näytteiden kanssa.
Kyllä sen työn oppii.
Jos on töissä sairaalassa, niin yleensä työhön kuuluu sekä verikokeet ottoa, sydänfilmien ottoa ja analyysilaitteiden huoltoa
Olen koulutukseltani suuronnettomuustutkija, mutta tiedän näistäkin asioista jonkin verran.
1. Näytteenotto
Näytteenotto voi tuntua aluksi hankalalta, mutta taidon oppii harjoittelemalla. Suonien löytämiseen ei tarvitse taikasormia ne oppii tunnistamaan sekä tunnustelemalla että katsomalla. Suurin osa oppii näytteenoton ihan hyvin ajan kanssa.
2. Työ laboratoriossa/sairaalassa käytännössä
Riippuu työpaikasta. Pienemmissä paikoissa tehdään usein monipuolisesti kaikkea (näytteenottoa, analytiikkaa, osastokiertoja), isommissa sairaaloissa työt ovat useammin jaettu ja voi keskittyä tiettyihin tehtäviin.