Olenko masentunut? Mikä avuksi?
Olen aloitekyvytön ja passiivinen. Makaan suuren osan vapaa-ajastani sohvalla, surffaan netissä ja syön, ja aivan liian paljon herkkuja. En saa lähdettyä edes ruokakauppaan tai muille asioille ennen kuin on pakko. Joskus käyn ulkona kävelyllä ja saan siitä hyvän olon, mutta sitten jämähdän takaisin sohvalle.
Kommentit (8)
Et välttämättä. Monelle meistä ihan talvi ja pimeä aiheuttaa tuollaisen talvihorrosolon. Itse vaan hyväksyn sen osana vuodenkiertoa, enkä edes yritä aktivoitua. Kyllä se siitä taas kun kevät ja kesä tulee. Itse siis en ole edes huonolla mielialalla mitenkään, ,vaan vetelä ja laiska, eikä se ole ollenkaan paha kun sen hyväksyy, eikä ajattele että pitäisi olla erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Et välttämättä. Monelle meistä ihan talvi ja pimeä aiheuttaa tuollaisen talvihorrosolon. Itse vaan hyväksyn sen osana vuodenkiertoa, enkä edes yritä aktivoitua. Kyllä se siitä taas kun kevät ja kesä tulee. Itse siis en ole edes huonolla mielialalla mitenkään, ,vaan vetelä ja laiska, eikä se ole ollenkaan paha kun sen hyväksyy, eikä ajattele että pitäisi olla erilainen.
Minulla tämä on valitettavasti ympärivuotista. Ehkä kesällä se tuntuu vielä pahemmalta, kun ns. pitäisi olla ulkona ja rannalla jne. Nyt saa sentään hyvällä omalla tunnolla nyhjätä kotona. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et välttämättä. Monelle meistä ihan talvi ja pimeä aiheuttaa tuollaisen talvihorrosolon. Itse vaan hyväksyn sen osana vuodenkiertoa, enkä edes yritä aktivoitua. Kyllä se siitä taas kun kevät ja kesä tulee. Itse siis en ole edes huonolla mielialalla mitenkään, ,vaan vetelä ja laiska, eikä se ole ollenkaan paha kun sen hyväksyy, eikä ajattele että pitäisi olla erilainen.
Minulla tämä on valitettavasti ympärivuotista. Ehkä kesällä se tuntuu vielä pahemmalta, kun ns. pitäisi olla ulkona ja rannalla jne. Nyt saa sentään hyvällä omalla tunnolla nyhjätä kotona. Ap
Ja tämä on jatkunut vuosia. Kun katson jotain youtube-videoita, missä porukka aktiivista, laittaa monipuolista ruokaa kotona, syö hyvin ja terveellisesti, tekee vähän jotain kotihommia ja ehkä työjuttuja ja lähtee harrastukseen, niin ihmettelen, miksen minä kykene samaan. Jotenkin lamaannun kotona ihan täysin. Ap
Seuraavan kerran osta enemmän kasviksia ja hedelmiä, vain vähän herkkuja.
Siinä saisi ylimääräistä liikuntaa, jos lähtisi kaupasta erikseen ostamaan jotain pientä herkkua kuten suklaapatukkaa.
Jos haluat niin kokeile jotain ssri-lääkettä. Ei kuitenkaan kovin vakavalta masennukselta kuulosta jos noinkin ok on asiat. Jos olisit oikeasti pahassa tilanteessa, niin todennäköisesti hautoisit itsemurhaa tai vähintään kokisit olon erittäin huonoksi lähes joka päivä. Tuo kuulostaa (en tiedä olenko oikeassa) enemmän siltä, että olet ehkä lievästi masentunut ja haluaisit vain saada aikaan enemmän. Sano jos olen väärässä mutta et kuulosta mitenkään äärimmäisen tuskaiselta? Kuitenkin lääkäristä saat varmaan melko helposti ssri-lääkitystä jos haluat.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat niin kokeile jotain ssri-lääkettä. Ei kuitenkaan kovin vakavalta masennukselta kuulosta jos noinkin ok on asiat. Jos olisit oikeasti pahassa tilanteessa, niin todennäköisesti hautoisit itsemurhaa tai vähintään kokisit olon erittäin huonoksi lähes joka päivä. Tuo kuulostaa (en tiedä olenko oikeassa) enemmän siltä, että olet ehkä lievästi masentunut ja haluaisit vain saada aikaan enemmän. Sano jos olen väärässä mutta et kuulosta mitenkään äärimmäisen tuskaiselta? Kuitenkin lääkäristä saat varmaan melko helposti ssri-lääkitystä jos haluat.
Olen kokeillut ssri-lääkettä, se lähinnä vain nosti painoa. En ole mitenkään äärimmäisen tuskainen enkä sentään haudo itsem urhaa, ei siitä ole onneksi kyse. Vaan enemmänkin saamattomuudesta. Elämä tuntuu jotenkin tahmealta. Ihan kuin olisin kuplan sisässä jossa suoritan elämää, mutta en pysty elämään kunnolla. Kotona se erityisesti korostuu, kun jämähdän tänne neljän seinän sisälle löhöämään.
Sama homma