ADHD-lääke tuhosi muistin.
Nyt on rottakokeillakin todistettu että lääke tuhoaa aivoturson.
Olen syönyt näitä mömmöjä jo yli vuosikymmenen, ja lopputuloksena en muista niistä vuosista juuri mitään.
Ja nykyään ei pysy päässä edes lyhytkestoista muistia vaativat asiat.
Toisaalta en pärjää ilman lääkettäkään.
Olen yrittänyt, vielä huonommaksi menee.
Kognitiivinen kapasiteetti on madaltunut varmaan jo heikkolahjaisen puolelle.
Jos olisin tämän tiennyt, en olisi koskenyut stimulantteihin pitkällä tikullakaan.
Onko muita, joilla on käynyt näin?
t.
Varhaisdementikko
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Minulla. Olen täysin neuvoton huolehtimaan mistään asiasta. En tiedä itentoimia jos puhelin tai avaimet katoaa. En ymmärrä asioita, enkä kykene itsenäisesti toimimaan enää. Erakoitunut.
Montako vuotta olet syönyt stimulantteja?
Tässä on tiivistetty ja suomennettu versio artikkelista Do ADHD Drugs Take a Toll on the Brain? (Scientific American, 2009, Edmund S. Higgins):
Ovatko ADHD-lääkkeet haitallisia aivoille pitkällä aikavälillä?
Tutkimus vihjaa, että riskejä voi liittyä pitkäaikaiseen käyttöön.
💊 Lääkkeet voivat auttaa mutta myös muuttaa
ADHD-lääkkeet (kuten Adderall, Ritalin, Concerta, Elvanse) parantavat keskittymiskykyä, hillitsevät impulsiivisuutta ja voivat suojella yksilöä esim. rikollisuudelta tai päihteiltä. Ne aktivoivat erityisesti dopamiiniratoja otsalohkossa ja nucleus accumbensissa (motivaatio, palkkio). Lääkkeet estävät dopamiinin takaisinottoa, jolloin dopamiinia jää enemmän soluväliin.
Mutta: lääkkeitä määrätään yhä enemmän myös lieviin oireisiin ja aikuisille. Samalla kasvaa huoli pitkäaikaisvaikutuksista erityisesti aivojen kehityksen ja mielialan säätelyn kannalta.
🧠 Mahdolliset haitat:
🧩 1. Rakenne ja toiminta voivat muuttua
Eläinkokeet osoittavat, että metyylifenidaatti (Ritalin) ja amfetamiini voivat aiheuttaa:
vähemmän mielihyvää luonnollisista ärsykkeistä (sokeri, seksi),
lisääntynyttä ahdistusta ja stressiherkkyyttä,
aivojen rakenteellisia muutoksia (uusia dendriittejä nucleus accumbensissa, neuronien atrofiaa otsalohkossa),
dopamiinijärjestelmän herkistymistä tai köyhtymistä (FosB-proteiinin nousu yhteys riippuvuuteen ja masennukseen).
🧠
2. Kognitiiviset vaikutukset
Apinoilla tehdyissä tutkimuksissa pitkäaikainen amfetamiini heikensi työmuistia jopa kolmen vuoden ajaksi.
Dopamiinipitoisuudet vähenivät otsalohkossa.
Joissain eläinmalleissa annokset ja antotapa muistuttivat ihmisten käyttöä (suun kautta, maltillinen annostelu).
3. Psyykkiset seuraukset
Eläintutkimuksissa: varhain aloitettu stimulanttikäyttö masennus, ahdistus, apatia aikuisena.
Ihmisten osalta: suuri osa ADHD-aikuisista kärsii myöhemmin jostain psykiatrisesta häiriöstä (on epäselvää, aiheuttaako sen sairaus vai lääkitys vai molemmat).
🧬 Vertautuuko käyttö kokaiiniin?
Ritalin ja kokaiini estävät molemmat dopamiinin takaisinottoa samalla tavalla.
Eläinkokeissa molemmat lisäsivät dendriittipiikkejä nucleus accumbensissa.
Metyylifenidaatti lisäsi FosB:tä enemmän kuin kokaiini.
Krooninen käyttö voi aiheuttaa dopamiinijärjestelmän kulumista vaikeus tuntea mielihyvää, mahdollinen riski kognitiiviseen rappeumaan.
🚫 Kasvun hidastuminen
Lääkkeet voivat hidastaa pituus- ja painokasvua lapsilla.
NIMH:n tutkimuksessa lääkittyjen lasten kasvuvauhti hidastui 2 cm ja 2.7 kg verrattuna lääkitsemättömiin ja ero ei tasaantunut myöhemmin.
📉 Parkinsonin riski?
Pitkäaikainen amfetamiinialtistus dopamiiniratojen vaurio eläimillä.
Parkinsonin taudissa dopamiinia täytyy kadota yli 80 %.
Jotkut tutkimukset viittaavat yhteyteen, toiset eivät.
🔍 Johtopäätös: Varovaisuutta tarvitaan
Nykyiset tutkimukset eivät anna varmaa vastausta ihmisaivojen pitkäaikaisista muutoksista.
Mutta eläinmalleissa on useita varoitusmerkkejä.
Suositellaan:
tiukempia diagnoosikriteerejä,
käytön rajoittamista vaikeimpiin tapauksiin,
matalinta mahdollista annosta,
veriseurantaa,
sekä käytön rinnalle käyttäytymisterapioita tai kognitiivista harjoittelua.
🧠 Tiivistettynä:
ADHD-lääkkeet voivat auttaa mutta niillä on mahdollisuus muuttaa aivoja pitkäaikaisesti, etenkin kun niitä käytetään laajasti, nuorena, tai ilman tarkkaa seurantaa. Eläintutkimusten mukaan riskit voivat koskea mielihyvän säätelyä, mielialaa, muistia, kasvua ja dopamiinijärjestelmää. Ihmisaineisto on ristiriitaista, mutta varovainen ja yksilöllinen lähestymistapa on perusteltu.
Vierailija kirjoitti:
näitä myrkkyjäö syötetään jo lapsillekin
Jotkut ekaluokkalaiset saa ADHD lääkityksen, eli laillista piriä!
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinulle on valittu tuo harvinaisin lääke? Eivätkö yleisemmät sopineet? Itse olisin tuon lääkkeen kohdalla huolissani noista sydän-vaikutuksista. Milloin olet viimeksi kokeillut olla ilman lääkettä? Valtaosa pystyy kuitenkin lopettamaan lääkkeiden käytön vuosien jälkeen. Läheiseni käytti adhd-lääkettä 6 vuotta, mikä jälkeen yritti lopettaa. Ei onnistunut. Käytti lääkettä vielä vuoden lisää, ja sitten lopetus onnistui. On nyt ollut useamman vuoden ilman lääkettä. Adhd-lääke auttaa otsalohkoja kypsymään. Tämän vuoksi lääkityksen ei yleensä tarvitse olla elinikäinen. Valtaosa pääsee lääkityksestä eroon vuosien käytön jälkeen.
Kuinka luotettava lähde? Joku National library USA gov?
"The Neurobiology of Substance Use, Misuse, and Addiction"
Julkaistu Academic Psychiatry -lehdessä vuonna 2019.
Tämä katsausartikkeli tarjoaa erittäin laajan ja kattavan yhteenvedon siitä, mitä nykytutkimus sanoo stimulanttien kuten amfetamiinin ja kokaiinin vaikutuksista aivoihin. Tässä muutamia keskeisiä kohtia sen pohjalta sekä muista uudemmista lähteistä:
🧠 Vaikutukset aivoihin uusimman tutkimuksen mukaan
1. Dopaminerginen vaurio
Amfetamiini ja kokaiini aiheuttavat toistuvasti käytettynä dopamiinitransporttereiden (DAT) vaurioita, mikä heikentää dopamiinin uudelleenottoa.
Tämä voi johtaa dopamiinin vähenemiseen striatumissa ja prefrontaalikorteksissa apatia, muistin heikkeneminen, motivaatiohäiriöt.
2. Glutamaattistressi ja eksitotoksisuus
Pitkäaikainen käyttö lisää glutamaatin vapautumista, joka puolestaan voi johtaa eksitotoksisuuteen: liiallinen hermosolujen aktivaatio aiheuttaa solukuolemaa.
Tämä liittyy erityisesti prefrontaalisen aivokuoren ja hippokampuksen vaurioihin heikentynyt toiminnanohjaus ja muisti.
3. Neuroinflammaatio
Sekä amfetamiini että kokaiini lisäävät mikrogliasolujen aktivaatiota ja sytokiinien tuotantoa.
Krooninen tulehdus kiihdyttää aivorakenteiden rappeutumista ja voi heikentää neuroplastisuutta.
4. Aivoverisuoniston vauriot
Erityisesti kokaiini voi aiheuttaa aivoinfarkteja, verenvuotoja, iskeemisiä mikrovammoja.
Stimulantit nostavat voimakkaasti verenpainetta verisuoniston mikrovauriot.
5. Solukuolema ja apoptoosi
Eläinmalleissa korkeat ja toistetut annokset amfetamiinia aiheuttavat dopaminergisten hermosolujen apoptoosia (ohjelmoitu kuolema), erityisesti striatumissa.
6. Ahdistus, psykoosit, derealisaatio
Yliaktivoitunut dopaminerginen kierto psykotomimeettiset oireet.
Joillakin käyttäjillä krooninen käyttö muokkaa pysyvästi D2-reseptorien herkkyyttä.
🧬 Pitkän käytön mahdolliset seuraukset
Kognitiivinen lama muistivaikeudet, heikentynyt päätöksenteko.
Sosiaalinen kylmeneminen empatiavaje, anhedonia.
Psyykkinen hauraus ahdistus, itsetuntemuksen heikkeneminen.
Hermostollinen heikkeneminen heikentynyt plastisuus ja palautumiskyky.
📅 Esimerkkejä uudemmista tutkimuksista:
"Amphetamine-Induced Neurotoxicity: Insights From Recent Research" (Frontiers in Neuroscience, 2021)
vahvistaa että toistuva amfetamiinikäyttö aiheuttaa dopaminergisten ratojen vaurioita ja neuroinflammaatiota.
"Cocaine-Induced Neuroplasticity and Neurotoxicity" (Nature Reviews Neuroscience, 2020)
korostaa glutamaattipitoisuuden kohoamista ja siihen liittyvää aivojen herkistymistä & vauriota.
"Long-term cognitive impairment following methamphetamine use" (Neuropsychopharmacology, 2022)
osoittaa yhteyden pitkäaikaisen käytön ja pysyvien muistihäiriöiden välillä.
Kurt Cobain sai lapsena Ritalinia.
Alkoholi voi tehdä samaa, ellei laita rajaa. Ja verenpainetta voi joskus mitata.
Miksi vilkkaan ADHD henkilön pitää syödä stimulantteja? Eikö ole torta på torta?
Usassa on lääkitty lapsia jo ennen kuin Suomessa tunnustettiin diagnoosiakaan, siis adhd.
Uskon, että Jenkkilästä löytyy paraiten konkreettista faktaa ja tilastoja lääkittyjen lasten myöhemmistä vaiheista.
tekoäly väittää että vaikea löytää pitkän ajan tutkimuksia aiheesta.
on vaan tyyliin sellaisia tutkimuksia että vuosi käytetty, ei mitään hätää
Amfetamiinista on ainakin pitkän ajan tutkimuksia mut nekö ei muka stimulanteilla päde?
Toisaalta vesipäinen virkamies jonka aivoista oli 90 prosenttia tuhoutunut, eleli ihan normaalia elämää. https://suomenkuvalehti.fi/tiede-ja-teknologia/miehelta-puuttuu-aivoist…
Tämä on toki virkamiehille tyypillistä, mutta tulee mieleen onkohan tässäkin niin kuin selän välilevyrappeumassa että joillekin vaan tulee oireita ja toisille ei, vaikka löydökset olisi samat?
Koulussa alkoi ope yhtäkkiä kiusata meidän tyttöä. 3 vuotta kärtti tytölle jotain diagnoosia. Koulun psykologi on tosi kiltti nössö nainen. En tiedä oliko ope puhunut psykologin ympäri, mutta meidän tyttö sai adhd-diagnoosin vaikka testeistä tuli lähes kaikista hyvät tulokset. Kun sitten kysyin että mihin diagnoosi perustuu, sanottiin vaan että testit nyt vaan sattui menemään hyvin ihan sattumalta. Tässä samassa keskustelutilaisuudessa oli reksi, se hullu ope ja erityisope. Nämä viimeisimmät huusi koko ajan että tytöllä on adhd ja lääkitys on ehdottomasti saatava.
Lääkärille jouduttiin mutta lääkäri ei nähnyt lääkitystä tarpeelliseksi.
Tyttö on kiltti, ei häiritse tunneilla ja menestyy ihan ok koulussa.
Open suunnalta kiusaaminen loppui siihen kun diagnoosi tuli. Nyt tytöllä menee koulu paremmin kun ope luulee että tyttö syö nappeja.
En olisi ikinä suostunut syöttämään moisia myrkkyjä lapselleni.
Tsemppiä aloittajalle, oma lätinäni ei nyt auttanut sinua mutta toivon sinulle kaikkea hyvää.
"Tsemppiä aloittajalle, oma lätinäni ei nyt auttanut sinua mutta toivon sinulle kaikkea hyvää. "
Kiitos. Olet viisas nainen, kun suojelit tytärtäsi näiltä.
Vierailija kirjoitti:
Amfetamiinista on ainakin pitkän ajan tutkimuksia mut nekö ei muka stimulanteilla päde?
Löytyyköhän pitkän ajan haittavaikutuksia lääkkeen pakkausselosteesta? Pakkausseloste pitäisi löytyä intternetistä lääkkeen nimellä.
No amfetamiinia on milloin milläkin nimellä milloin mihinkin vaivaan käytetty ja jälkikäteen oltu, että sus siunaa voi voi. Ehkä jollekin todella kamalalle lapselle voi syöttää, jos vanhemmatkaan ei jaksa uskoa, että siitä ihmistä tulee. Tuhoon tuomitut sukupolvet: SSRI ja ad/hd lääkkeet. Noh, ehkä näillä päästään heikkolahjaisimmista eroon, kun tyhmien jälkeläiset eivät lääkepöhnissään lisäänny. Tosin tilanne on se usein, että vanhemmilla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta kieltäyä lapsen "lääkitsemisestä"
Syystäkin sitä sanotaan lääkepiriksi. Huume mikä huume eikä muuksi muutu. Aikuinen syököön lääkkeitä jos haluaa mutta törkeää lapsillekin näitä antaa.
Ei sopinut Concerta, joten sain Elvansen. Ja se toimi tosi hyvin monta vuotta, kunnes tämä pätkiminen alkoi.
Concerta aiheuttaa myös kognition huononemista eikä kaikkia sivuvaiktuksia vielä edes tiedetä.
Ihmiskoe, todella.
https://www.scientificamerican.com/article/do-adhd-drugs-take-a-toll/