Etäsuhteesta eronneet --> Kysymys

Tee niin kuin sinusta tuntuu, yritä keskustella vielä muutaman kerran, jos vastapuoli siihen suostuu.

Kyllä me keskusteltiin muutama kerta ja eropäätöksen jälkeen vietettiin useampi päiväkin yhdessä, samalla paikkakunnalla kun oltiin. Rakkaus ei ollut loppu, mutta jaksaminen etäsuhteeseen, tilanteen näköalattomuus ja näistä johtuneet riidat johti eroon.

Ei se väärin ole ja ihan hyvä, jos saatte asiat silleen juteltua, että kumpaakaan ei jää kaivelemaan mikään.

Oma etäexä vaan heitti debaatin ja mielenilmaisunsa ja kieltäytyi tyystin puhumasta ja kommunikoimaan kun oli mielensä päättänyt.

Aika paljon sitä jäi itselle kysymyksiä ja asioita mielen päälle, en päässyt sitä omaa aitoa kantaa esittämään kun mies kieltäytyi kuuntelemasta.

Tässä oli vielä väärinkäsityksiä jotka mielestäni olis ollut puhuttavissa kun hieman tunteet laantuu.

Minkäs teet kun toinen on päättänyt, piti sitäkin kunnioittaa sit ja antaa toisen olla rauhassa kun se sitä halusi, vaikka menikin omasta mielestä väärin.

Otitko ahteriin etänä?

Et voi eron jälkeen velvoittaa toista enää mihinkään selvittelyihin ja keskusteluihin. Toki voit sitä halutessasi pyytää, mutta miksi kuvittelet, että ihminen, joka ei halua enää olla sinun elämässäsi eikä välitä sinusta tarpeeksi, ryhtyisi tuollaiseen palvelukseen? Usein se keskustelu ei edes johda mihinkään järkevään, jos toinen olisi halunnut jatkaa ja toinen ei. Se menee helposti jankuttamiseksi ja anelemiseksi sen jätetyn puolelta. Ja yleensä aloitteellinen osapuoli on miettinyt eroa jo pitkään, hän on jo käynyt asiat mielessään läpi. Riittäisikö sinulle sitä paitsi se kolmaskaan keskustelu? Senkin jälkeen vaatisit vielä selvittelyä? Ei ole enää sen toisen tehtävä lohduttaa ja kannatella sinua, vaikka se kylmältä kuulostaisikin.

Exää ei tietenkään tarvitse eikä voikaan unohtaa heti, mutta se eron purkaminen ja käsittely sinun pitää tehdä pääasiallisesti itse. Voit jutella omien läheisten tai vaikka ammattilaisen kanssa, jos sokki on paha.

Pariin kertaan tuli aikanaan tuollaisesta keskusteltua mutta asia ratkesi helpolla kun muija kävi panemassa naapuriaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei se väärin ole ja ihan hyvä, jos saatte asiat silleen juteltua, että kumpaakaan ei jää kaivelemaan mikään.

Oma etäexä vaan heitti debaatin ja mielenilmaisunsa ja kieltäytyi tyystin puhumasta ja kommunikoimaan kun oli mielensä päättänyt.

Aika paljon sitä jäi itselle kysymyksiä ja asioita mielen päälle, en päässyt sitä omaa aitoa kantaa esittämään kun mies kieltäytyi kuuntelemasta.

Tässä oli vielä väärinkäsityksiä jotka mielestäni olis ollut puhuttavissa kun hieman tunteet laantuu.

Minkäs teet kun toinen on päättänyt, piti sitäkin kunnioittaa sit ja antaa toisen olla rauhassa kun se sitä halusi, vaikka menikin omasta mielestä väärin.

Mikähän siinä on, että nimenomaan sen vetäytyjän tunteita ja tarpeita tulee aina kunnioittaa, eikä sen, jonka tarpeena olis keskustella ja hoitaa asiat siististi.

Vetäytyvä pääsee helpottuneena pälkähästä, kun taas se yllättäen hylätty saattaa pahimmillaan miettiä asioita vuosia ellei loppuelämänsä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me keskusteltiin muutama kerta ja eropäätöksen jälkeen vietettiin useampi päiväkin yhdessä, samalla paikkakunnalla kun oltiin. Rakkaus ei ollut loppu, mutta jaksaminen etäsuhteeseen, tilanteen näköalattomuus ja näistä johtuneet riidat johti eroon.

Näköalattomuus voi johtua tosiaan monista tekijöistä. 

Vierailija kirjoitti:

Et voi eron jälkeen velvoittaa toista enää mihinkään selvittelyihin ja keskusteluihin. Toki voit sitä halutessasi pyytää, mutta miksi kuvittelet, että ihminen, joka ei halua enää olla sinun elämässäsi eikä välitä sinusta tarpeeksi, ryhtyisi tuollaiseen palvelukseen? Usein se keskustelu ei edes johda mihinkään järkevään, jos toinen olisi halunnut jatkaa ja toinen ei. Se menee helposti jankuttamiseksi ja anelemiseksi sen jätetyn puolelta. Ja yleensä aloitteellinen osapuoli on miettinyt eroa jo pitkään, hän on jo käynyt asiat mielessään läpi. Riittäisikö sinulle sitä paitsi se kolmaskaan keskustelu? Senkin jälkeen vaatisit vielä selvittelyä? Ei ole enää sen toisen tehtävä lohduttaa ja kannatella sinua, vaikka se kylmältä kuulostaisikin.

 

Exää ei tietenkään tarvitse eikä voikaan unohtaa heti, mutta se eron purkaminen ja käsittely sinun pitää tehdä pääasiallisesti itse. Voit jutella omien läheisten tai vaikka ammatt

En voi tietenkään velvoittaa ketään mihinkään. Nyt vaan sattuu pelkkä ajatus erosta liikaa. Se, että se on kerrasta poikki tuntuu liian julmalta kun mitään ennakkomerkkejä ei ollut ja toinen sanoo miettineensä asiaa jo jonkin aikaa. Ja totta, itsehän haluaisin vaikka 10 keskustelua vielä mutta johonkin on vedettävä raja. Yksi tuntuu liian vähältä kun se tuli hetkessä jota ei oikein millään halunut sisäistää (eikä toki halua vieläkään). Haluan silti olla varma, että toinen teki päätöksenä oikeiden faktojen pohjalta.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Tee niin kuin sinusta tuntuu, yritä keskustella vielä muutaman kerran, jos vastapuoli siihen suostuu.

Joo, näin voisin yrittää. 

-ap

Voit pyytää mutta fiksumpaa on etsiä tunteilleen oma lohtu ja kysymyksiin omat vastaukset. Ihminen, joka on polygaminen ei todennäköisesti ole kovin empaattinen. Sillä ei ole väliä, ovatko vastauksesi totta, niiden on tarkoitus saada sinut paremmalle mielelle ja eteenpäin. Ainoa mitä kannattaa miettiä, on miksi aloit edes seukkaamaan polygamisen ihmisen kanssa ja miten vältät tämän sudenkuopan jatkossa.

Haluan silti olla varma, että toinen teki päätöksenä oikeiden faktojen pohjalta.

Eropäätöksen saa tehdä ilman mitään "faktojakin".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se väärin ole ja ihan hyvä, jos saatte asiat silleen juteltua, että kumpaakaan ei jää kaivelemaan mikään.

Oma etäexä vaan heitti debaatin ja mielenilmaisunsa ja kieltäytyi tyystin puhumasta ja kommunikoimaan kun oli mielensä päättänyt.

Aika paljon sitä jäi itselle kysymyksiä ja asioita mielen päälle, en päässyt sitä omaa aitoa kantaa esittämään kun mies kieltäytyi kuuntelemasta.

Tässä oli vielä väärinkäsityksiä jotka mielestäni olis ollut puhuttavissa kun hieman tunteet laantuu.

Minkäs teet kun toinen on päättänyt, piti sitäkin kunnioittaa sit ja antaa toisen olla rauhassa kun se sitä halusi, vaikka menikin omasta mielestä väärin.

Mikähän siinä on, että nimenomaan sen vetäytyjän tunteita ja tarpeita tulee aina kunnioittaa, eikä sen, jonka tarpeena olis keskustella ja hoitaa asiat siististi.

Vetäytyvä pääsee helpottuneena

Samasta syystä kun introverteissä on vikaa ja ekstroverteissä ei xD

Kunnioittakaa itse itsejänne ja hankkikaa parempaa seuraa kuin polygaminen jättäjä. Ette saa tuollaiselta ihmiseltä mitään, joka voisi teitä auttaa, muutenkaan. Etsikää lohtu ja turva joltakin hyvältä ihmiseltä

Me jatkettiin kavereina, kumminkin samat harrastukset ja mielenkiinnon kohteet. M33

Ei se asia siitä kättä vääntämällä muutu. Olen todistanut monia keissejä, joissa kättä on väännetty ja ero peruttu, mutta ne ajautuvat aina takaisin samaan pisteeseen.

Suhteen täytyy perustua korkeammille arvoille, kuin "parisuhde", jotta se kestäisi. Hyvä tapa on pitää muutama vuosi taukoa suhteista ja keskittyä itsensä rakastamiseen, jonka aikana voi parannella ja korottaa rimaa, jotta tuollaisilta mätäpaiseilta välttyy jatkossa.

Vierailija kirjoitti:

Haluan silti olla varma, että toinen teki päätöksenä oikeiden faktojen pohjalta.

 

Eropäätöksen saa tehdä ilman mitään "faktojakin".

Totta. Miten tästä ikinä selviää? Tuntuu, että mulla ei ole elämässä enää mitään. Eikä mikään mikä siihen mahdollisesti tulevaisuudessa tulee, ole ikinä sama. Tuntuu niin pahalta.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Me jatkettiin kavereina, kumminkin samat harrastukset ja mielenkiinnon kohteet. M33

Ei halua olla kaveri.

-ap

Onhan sulla oma elämä siellä omalla paikkakunnalla? Omat harrastukset, ystävät, työ/opiskelukuviot. 

Vierailija kirjoitti:

Onhan sulla oma elämä siellä omalla paikkakunnalla? Omat harrastukset, ystävät, työ/opiskelukuviot. 

Itseasiassa ei ole mitään noista just nyt.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan silti olla varma, että toinen teki päätöksenä oikeiden faktojen pohjalta.

 

Eropäätöksen saa tehdä ilman mitään "faktojakin".

Totta. Miten tästä ikinä selviää? Tuntuu, että mulla ei ole elämässä enää mitään. Eikä mikään mikä siihen mahdollisesti tulevaisuudessa tulee, ole ikinä sama. Tuntuu niin pahalta.

-ap

Päivä kerrallaan. Huolehdi perustarpeistasi ja nauti herkuttelemalla, katso vaikka huumorivideoita välillä. Aivot prosessoivat asiaa oman aikansa, puske sen läpi vaan. Ja lisäksi affirmaatiot. Älä sido rakastettuna olemisen kokemustasi koskaan mieheen, miehet eivät ole kovin hyviä sitä tarjoilemaan.

Tulevaisuus on parempi, usko pois. Nyt mies on vetänyt maton jalkojesi alta ja olet tietysti järkyttynyt ja satutettu, mutta näin on parempi. Yksikään nainen ei ruikuta eksiensä perään, kun oppii olemaan yksin.