Tyttöystävällä dissosiaatiohäiriö. Mitä pitää tehdä?
Selvisi lauantaina kun meni oudoksi ja soitti sitten isänsä hakemaan luotani kotiinsa. Nyt ollaan vaan viestitelty sen jälkeen ja pitäisi puhua siitä. Ei ole mitään kokemusta tuollaisesta eikä mitään tietoa.
Kommentit (78)
Tietenkin harrastaa sen kanssa peppuseksii🤗🤗🤗
En itse usko, että kyseistä häiriötä on edes olemassakaan.
Se on vain häiriö niille, jotka eivät kykene ymmärtämään, että ihmiset ovat monimuotisia ja heillä voi olla erilaiset persoonat ja roolit tilanteista riippuen.
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin. Oikeasti ja sydämestäni sanon tämän.
Seurustelin itse mt-ongelmaisen miehen kanssa puolen vuoden ajan, mutta lopulta aloin itsekin oireilla ja molemmat kärsivät suhteessa. Mielenterveysongelmaisen kannattaa korjata oma päänsä ennen kuin alkaa muiden kanssa seurustelemaan. Älä tuhlaa energiaasi enää tuollaiseen.
Tietenkin alkuun sanoit että ei haittaa ja halusit korjata miehen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ainakaan sano, ettei ole mitään hätää. Se on vähättelyä ja mitätöintiä. Sen sijaan kysy, että miten voit auttaa häntä tuollaisissa tilanteissa. Ja hyväksy se, että isä/vanhemmat saattavat olla hänelle se ainoa asia, joka on todellinen ja tuttu. Sen sijaan sinä saatat jopa aiheuttaa dissosiaatiota vaikka hän sinusta tykkääkin, koska olet "vieras" ja laitat hermoston koville.
Hah, sori mutta joo.
Jotkut ihmiset saa rakastuessaan perhosia vatsaan. Toiset saa dissot tai psykoosin.
Ei tuossa AP kai oikein voi mitään tehdä jos oot ihan turvallinen ihminen. Ne dissotkin saattaa siitä hälvetä, toisin kuin ylempänä sanottiin. Triggereitäkään ei tarvitse pelätä, kun toinen oppii että niistä ei seuraa mitään pahaa.
Riippuu mitä siellä on taustalla.
Mutta vinkkinä, jos kestät huonosti mt-ongelmia niin ota hatkat heti alkuu
En ole ottamassa hatkoja enkä pidä hulluna. Oon vaan itsekin nyt tosi hämmentynyt tästä hommasta.
Ai mitä pitää tehdä? No, nyt sulla on kerrankin tilaisuus, panna sitä anukseen ilman liukkaria! Äkkiä hommiin.
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin. Oikeasti ja sydämestäni sanon tämän.
Seurustelin itse mt-ongelmaisen miehen kanssa puolen vuoden ajan, mutta lopulta aloin itsekin oireilla ja molemmat kärsivät suhteessa. Mielenterveysongelmaisen kannattaa korjata oma päänsä ennen kuin alkaa muiden kanssa seurustelemaan. Älä tuhlaa energiaasi enää tuollaiseen.
Mutta mt-ongelmaista naista voi sentään panna. Ja vielä joka koloon.
Ottaapa nyt jotain inkkeliä päähän, että tänne ilmestyi mies jolla on oikeasti tyttöystävä :D
Vierailija kirjoitti: En itse usko, että kyseistä häiriötä on edes olemassakaan. Se on vain häiriö niille, jotka eivät kykene ymmärtämään, että ihmiset ovat monimuotisia ja heillä voi olla erilaiset persoonat ja roolit tilanteista riippuen.
No, tämä ei olekaan mikään uskonasia.
Hyvä AP, sä kuulostat hyvältä kumppanilta.
Dissosiaatiota on hyvin vaikeaa selittää ihmiselle, joka ei sitä ole kokenut.
Mistä huomasit että tyttöystävä meni oudoksi, miten se sulle näkyi?
Mulla oli jossain vaiheessa päällä yli vuoden, se oli kamalaa. Aloin pikkuhiljaa olemaan enemmän ja enemmän ns selvänä, nykyään sitä on ajoittain kun on stressiä. Viimeksi rakastuessani se pamahti täysiä päälle, vaikka rakastumisen pitäisi olla hyvä juttu. En sit tiedä mitä kohtaa se sovi ja triggeröi ja meninkin niin sekavaksi, että mies lopetti homman. Mutta enpä mä sitä voinut estääkään vaikka koitin vaikka mitä harjoituksia ja ottaa selvää ja pähkäillä mitä traumoja se nostaa. Hätäännyin itsekin niistä.
Siinä itse hetkessä eniten auttaa kun on joku, mille on asia ihan ok, juttelee normaalisti, auttaa touhuamaan yhdessä ja pitää siinä hetkessä. Halaus ja lähellä olo ei ikinä ole pahasta, kävely ulkona, aistien herättäminen. Pahin on suuttua asiasta tai vetää itse paniikki.
Mutta muista kans pitää huoli itsestäsi ettet liiaksi ala kaitsemaan ja hätäilemään. Se on sille toisellekin paras, kun otat asian ns normaalina elämänä.
Kyllä me hullutkin tajutaan, että rasitetaan ja huolestutaan lähimpiä mutta se oireilu menee vaan pahemmaksi jos sitä täytyy piilottaa.
Vierailija kirjoitti:
Ottaapa nyt jotain inkkeliä päähän, että tänne ilmestyi mies jolla on oikeasti tyttöystävä :D
Joka vielä taitaa olla semmoinen aito kiltti mies joka ei ole katkera sekä naisille että miehille 😊
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensiksi kannattaa selvittää onko tyttiksellä oikea lääkärin diagnosoima dissosiaatiohäiriö vai tiktokin kautta itsediagnosoitu "dissosiaatiohäiriö", joka oli muodissa joitakin vuosia sitten. Jälkimmäisessä tapauksessa tuskin kannattaa jatkaa seurustelua sen pidemmälle.
Joo joo. Jos joku on masentunut ja pähkäilee itsemurhaa niin ensimmäisenähän siinä pitää saada se virallinen diagnoosi, ei suinkaan pitää niitä ajatuksia ja oloa ihan aitona.
Kannattaa perehtyä näihin:
https://www.disso.fi/wp-content/uploads/2023/04/Trauma-ja-Rakenteelline…
https://www.disso.fi/tietoa-traumasta-ja-dissosiaatiosta/kirjoituksia-a…
Tunnen pari henkilöä joilla on diagnoosi ja tiedän useita joilla olen tunnistanut noita piirteitä. Kuten muutkin mt-ongelmat, kyseessä on jatkumo ja diagnoosi annetaan jos hakeutuu diagnosoitavaksi ja laittaa rastin ruutuun tarpeeksi monelle oireelle. Jokaisen oireet ja niiden vahvuudet voivat olla vähän erilaisia.
Mitä parempi tunneälykkyys henkilöllä on, sitä paremmin hän osaa käsitellä traumojaan ja vice versa: traumojen käsittely myös parantaa tunneälykkyyttä. Ja sitä kautta dissosiaatiohäiriön oireet lievenevät ja ovst hallittavissa siten että eläminen on suht normaalia. Riippuu ihan persoonasta tunnistaako hän että triggeröityy jostain ja osaako hän reflektoida onko käytös kohtuullista. Riippuu henkilöstä ja trauman vakavuudesta kuinka vahva muisti eri roolien/persoonien välillä on. Monilla muisti toimii hyvin eikä persoonat ole niin hälmöjä kuin elokuvissa, mutta oireena voi olla joskus triggeröityvää dereaalisaatiota johon voi liittyä vahva muistikatkos tai vaikkapa deja vu -kokemus eli jonkin tunnekokemuksen/muiston kokeminen uudelleen vaikka lapsuudesta.
Oireet saattavat olla pahimmillaan n. 25-vuotiaana ja varsinkin terapian avulla lievittyä huomattavasti kun vuosia kertyy lisää ja aivot muutenkin stabiloituu.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä AP, sä kuulostat hyvältä kumppanilta.
Dissosiaatiota on hyvin vaikeaa selittää ihmiselle, joka ei sitä ole kokenut.
Mistä huomasit että tyttöystävä meni oudoksi, miten se sulle näkyi?
Mulla oli jossain vaiheessa päällä yli vuoden, se oli kamalaa. Aloin pikkuhiljaa olemaan enemmän ja enemmän ns selvänä, nykyään sitä on ajoittain kun on stressiä. Viimeksi rakastuessani se pamahti täysiä päälle, vaikka rakastumisen pitäisi olla hyvä juttu. En sit tiedä mitä kohtaa se sovi ja triggeröi ja meninkin niin sekavaksi, että mies lopetti homman. Mutta enpä mä sitä voinut estääkään vaikka koitin vaikka mitä harjoituksia ja ottaa selvää ja pähkäillä mitä traumoja se nostaa. Hätäännyin itsekin niistä.
Siinä itse hetkessä eniten auttaa kun on joku, mille on asia ihan ok, juttelee normaalisti, auttaa touhuamaan yhdessä ja pitää siinä hetkessä. Halaus ja lähellä olo ei ikinä ole pahasta, kävely u
Kiitos. Tää oli hyvä viesti. Just on vaikee ymmärtää vaikka kuinka lukee, kun on jotenkin niin sellanen henkimaailman juttu.
Siis pelleilin sillain tyhmästi jota tyttöystävä säikähti. Sitten se meni johonkin ihme tiloihin missä ei ollut tässä maailmassa. Säikähdin tosi paljon ja mietin pitääkö soittaa anbulanssi mutta sitten tyttöystävä palas sen verran että soitti itse porukoilleen ja lähti pois.
Just ton mä haluisin tietää että mitä mun pitää tehdä jos noin käy uudestaan. Typerät pelleilyt ainakin loppu tähän paikkaan.
Eroa jos kyselet täällä näitä. Ei mitään. Hän hoitaa itse asiansa ja häiriönsä, jos on. Alkoholia yms ei juuri kannata vetää liikoja jos on häiriö. Ja traumat jokainen tiedostaa itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tosiaan ihan ensimmäisenä puhua siitä. Netistä kannattaa etsiä tietoa, jotta ymmärtää paremmin.
Oon lukenut jo jotain. Puhua yritetään heti kun tyttöystävä on valmis. Nyt vaan laittaa, että nolottaa liikaa enkä kyllä ymmärrä että miksi.
Mt-ongelmiin ei yleisesti ottaen suhtauduta kovin myönteisesti. Siten sitä omaa haavoittuvaisuuttaan oppii häpeämään. Voi esim. pelätä, että muut näkevät heikkona yksilönä. Ja/tai eivät usko/vähättelevät, mitä toinen kokee.
Lisäys edelliseen: tässä dokkarissa myös tosi hyviä käytännnön esimerkkejä oireista ja tosielämän henkilötarinoita. Voi olla että tuo pitää lukea monta kertaa ennen kuin tekstin oikeasti sisäistää.
https://www.disso.fi/wp-content/uploads/2018/02/Trauma-ja-dissosiaatio-…
Ihanko totta? Viimeksi kyselit tässä copypastesatuilussa vinkkejä miten suhtautua "tyttöystävän" skitsofreniaan. Kovin ne diagnoosit hänellä muuttuvat 🤔
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa perehtyä näihin:
https://www.disso.fi/wp-content/uploads/2023/04/Trauma-ja-Rakenteelline…
https://www.disso.fi/tietoa-traumasta-ja-dissosiaatiosta/kirjoituksia-a…
Tunnen pari henkilöä joilla on diagnoosi ja tiedän useita joilla olen tunnistanut noita piirteitä. Kuten muutkin mt-ongelmat, kyseessä on jatkumo ja diagnoosi annetaan jos hakeutuu diagnosoitavaksi ja laittaa rastin ruutuun tarpeeksi monelle oireelle. Jokaisen oireet ja niiden vahvuudet voivat olla vähän erilaisia.
Mitä parempi tunneälykkyys henkilöllä on, sitä paremmin hän osaa käsitellä traumojaan ja vice versa: traumojen käsittely myös parantaa tunneälykkyyttä. Ja sitä kautta dissosiaatiohäiriön oireet lievenevät ja ovst hallittavissa siten että eläminen on suht normaalia. Riippuu ihan persoonasta tunnistaako hän että triggeröityy jostain ja osaako
Kiitos. Oon noita molempia lukenut, mutta on tosiaan tollasta vähän vaikeampaa tekstiä. Vähä ku lukis vierasta kieltä vähän väliä joutuu googlettamaan mitä vaikeat sanat tarkottaa. En ole tyhmä mutta tää aihe on ihan vieras.
Ollaan molemmat just 25-vuotiaita.
Jättäisin. Oikeasti ja sydämestäni sanon tämän.
Seurustelin itse mt-ongelmaisen miehen kanssa puolen vuoden ajan, mutta lopulta aloin itsekin oireilla ja molemmat kärsivät suhteessa. Mielenterveysongelmaisen kannattaa korjata oma päänsä ennen kuin alkaa muiden kanssa seurustelemaan. Älä tuhlaa energiaasi enää tuollaiseen.