Lue keskustelun säännöt.
Syömishäiriön periytyminen vanhemmalta lapselle
03.01.2026 |
Kuinka monelle käynyt näin?
Muistan miten oma äiti ollut aina dieetillä. Koko ajan oli joku laihdutuskuuri päällä ja usein istui ruokapöydässä ja katsoi kun muu perhe söi.
Kehonkuvan ongelmat mulla alkoi jo päiväkoti ikäisenä. Olin pyöreä lapsi ja yläasteella laihdutin 1/3 painosta 60->40 kg.
Nyt kun mulla on oma lapsi, en voi kuvitellakaan että puhuisin laihduttamisesta ääneen. Sen sijaan kerron, että terveellisestä ruuasta saa vitamiineja ja kasvaa terveeksi. Silitän lasta ja annan paljon pusuja ja haleja.
Olin omasta vatsasta tosi epävarma jo lapsena. Oma lapsi sen sijaan tulee aina ylpeänä näyttämään miten maha on täynnä ja nyt hän kasvaa isoksi kun on syönyt hyvin.
Toivon ettei oman lapsen tarvitse koskaan käydä sitä samaa helvettiä läpi mitä itse kävin.
Kommentit (6)
Hieno kirjoitus! Itse myös sairastin anoreksiaa nuorempana. Äitini laihdutti/laihduttaa aina.
Omien lasten edessä olen syönyt normaalisti ja emme omista vaakaa. Omilla lapsilla on lievää ylipainoa. Liikkuvat, mutta syövät myös isoja annoksia ja ottavat ruokaa aina lisää. En oikein tiedä miten saisin hienovaraisesti teini-ikää lähestyvät lapset syömään järkevämmin.. en halua heille mitään ongelmia kehonkuvan kanssa, eikä heitä itseään pieni pyöreys näytä haittaavan. Koulussa vaan terveydenhoitaja muistaa aina kirjata ylipainon teksteihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tosin ole äidilleni katkera. Hän on kertonut miten oma äitinsä rajoitti hänen syömistään. Oli jopa antanut äidilleni laihdutus vinkkejä. Oma äitini ei sentään sitä tehnyt minulle. Mutta ainahan pieni lapsi ottaa äidistä mallia elämään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hieno kirjoitus! Itse myös sairastin anoreksiaa nuorempana. Äitini laihdutti/laihduttaa aina.
Omien lasten edessä olen syönyt normaalisti ja emme omista vaakaa. Omilla lapsilla on lievää ylipainoa. Liikkuvat, mutta syövät myös isoja annoksia ja ottavat ruokaa aina lisää. En oikein tiedä miten saisin hienovaraisesti teini-ikää lähestyvät lapset syömään järkevämmin.. en halua heille mitään ongelmia kehonkuvan kanssa, eikä heitä itseään pieni pyöreys näytä haittaavan. Koulussa vaan terveydenhoitaja muistaa aina kirjata ylipainon teksteihin.
Jos lapsia ei itseään häiritse, en vaivautuisi mitään sanomaan asiasta. Jos itse ottavat asian puheeksi, voisi asiasta keskustella. Silti korostaisin, ettei ulkonäöllä ole väliä ja tärkeintä on hyvä olo omassa kehossa.
Ap
En tiedä. Meillä ei ikinä puhuttu painosta tai ulkonäöstä, kannustettiin olemaan omia itsejä ja että on hyvä just sellaisena kun on.
Sain silti syömishäiriön joka jatkui pitkälle aikuisuuteen, meni yli 20 vuotta hukkaan siinä ja vieläkin oireilee.
Mutsi on sanonut, että tarkoituksella ei ollut vaakaan eikä hän ikinä sanonut sanaakaan painosta, olin jossain vaiheessa ala-asteella aika pyöreä ja heti yläasteelle siirryttäessä aloin laihduttamaan ja laihduin kait lähemmäs 10 kiloa. Isä varsinkin oli huolissaan
Nykyään mutsi dissaa itseään, kun alkaa olla eläkeiässä ja on lihonut. Tuntuu pahalta kuunnella sitä. Oisko kuitenkin jotenkin puhunut siitä jo silloin kun oltiin lapsia.
Jään varmaan itse lapsettomaksi, osin syömishäiriön takia kun en ole ruokkinut itseäni tarpeeksi aikanaan. Jos olisi lapsia, niin pitäisin suuni kiinni, se voi herkemmällä pikku sielulla ottaa todella pahasti ja muksut on sinnikkäitä kun ne jotain päättää. Itse kerroin syömishäiriöstä äidille vasta päälle 30 vuotiaana, ensi oireilut oli jo ala-asteella, mutta ei lapsi halua ikinä huolestuttaa vanhempiaan.
Kannusta liikkumaan ja tarjoa terveellistä ruokaa.
Meillä äiti ei koskaan laihduttanut tai puhunut painosta, mutta sekä minä että siskoni sairastuimme syömishäiriöön. Uskon, että ympäristö ja silloinen sairaalloisen laiha kauneusihanne vaikuttivat eniten. Kaikki ympärillä laihduttivat. Oli kaalisoppadieettiä ja aerobicia. Syömishäiriöstä kestää kauan parantua kokonaan. Kuukautiset olivat pitkään poissa. Onneksi sain kuitenkin omia lapsia. En todellakaan puhu heille laihduttamisesta enkä koskaan käy vaa'alla. Laitamme kuitenkin terveellistä ruokaa ja liikumme paljon.
Ei lapsenhankintaoikeutta syömishäiriöiselle. Ja jos äiti osoittaa syömishäiriökäyttäytymistä ja itseinhoa lapselle, lapsi sijoitukseen ja äiti vankilaan.