Lue keskustelun säännöt.
Vihaan syömistä. Muita?
02.01.2026 |
Jostain syystä en ole koskaan tykännyt syömisestä ja minulla on huono ruokahalu. Minua ärsyttää nälkä ja pakko sen takia syödä. Sitten taas noin 4 tunnin päästä pitää syödä. Ruokaa on vaikea saada alas vaikka yritänkin syödä sellaisia mistä pidän. Joskus juon nutridrinkkejä mutta ne ovat kalliita. Jos olisi paljon rahaa niin varmaan joisin vain niitä kunnes tekee taas mieli oikeaa ruokaa (ei varmaan ihan hetkeen tulisi syötyä)
Olen silti ihmeenkaupalla normaalipainoinen vaikka syönkin huonosti. Ruoan haju, koostumus ja se maku suussa oksettaa vaikka olen kokeillut eri ruokia. Silti ei paljon auta. Syön vain etten kuolisi nälkään, muut kun puhuu jostain makunautinnoista? Kellään muulla tälläistä? Kokemuksia? En ole ennen ainakaan tavannut ketään toista joka inhoaisi syömistä, mutta vertaistuki olisi kiva.
Kommentit (27)
No ei kyllä ole yhtään tuollaista. Nautin mieleisestäni ruoasta. Aamiaista en kuitenkaan halua, melkein pysty syömään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä sun nautinto elämässä sitten on?
Syö vaikka kasviksia? Vai inhottaako nekin?
Vierailija kirjoitti:
Syö vaikka kasviksia? Vai inhottaako nekin?
Lopeta.
Inhoan sua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syö vaikka kasviksia? Vai inhottaako nekin?
Lopeta.
Inhoan sua.
No mikä nyt tuli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syö vaikka kasviksia? Vai inhottaako nekin?
Lopeta.
Inhoan sua.
No mikä nyt tuli?
Olet tosi inhottava ja vastenmielinen ihminen.
Ole ystävällinen ja lopeta.
Ahdistat ja inhotat mua.
Mummoni oli tuollainen. Pysyi silti normaalipainoisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syö vaikka kasviksia? Vai inhottaako nekin?
Lopeta.
Inhoan sua.
No mikä nyt tuli?
Taitaa olla ongelmia.
Vähän tuohon suuntaan myös itselläni. Syön pääasiassa siksi, että tiedän, että ihmisen pitää syödä, mutta en ole koskaan pitänyt ruuasta erityisesti. Erityisen vastenmielistä on syöminen yhdessä toisten ihmisten kanssa, esimerkiksi työkavereitten. En käy vessassakaan yhdessä heidän kanssaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syö vaikka kasviksia? Vai inhottaako nekin?
Lopeta.
Inhoan sua.
No mikä nyt tuli?Taitaa olla ongelmia.
Lopeta.
Olet törkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei sun ainakaan neljän tunnin välein tarvitse syödä, että ehkä perehtymällä asiaan voit helpottaa olotilaasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syö vaikka kasviksia? Vai inhottaako nekin?
Lopeta.
Inhoan sua.
No mikä nyt tuli?Taitaa olla ongelmia.
Lopeta.
Olet törkeä.
Mistä me tiedetään ootko edes ap?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menipä taas tämäkin sekoiluksi.
Sanopa. Aloitus oli jo tosi hämärä ja minulle se kuulostaa kyllä aika vakavalta mielenterveyden ongelmalta. Ja sitten joku (ehkä ap, ehkä joku muu) alkoi jollekin täällä valittaa "olet törkeä, inhoan sua" -juttuja. Mikä sekin kyllä kuulostaa siltä, että valittajalla ei ole päässään nyt ihan kaikki kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Menipä taas tämäkin sekoiluksi.
Siis miksi nimittelet toisia, muita ihmisiä?
En ole tehnyt sinulle mitään pahaa?
Tämä aihe kiinnostaa minua. En itse koe näin, päinvastoin, mutta olen tavannut kaltaisesi. Asia oli selvästi herkkä niin en kehdannut kysellä.
Onkohan tämäkin osa syömishäiriöiden kirjoa? Liittyykö tähän ahdistusta painosta, lihomisesta? Vai onko enemmän nepsyoire, aistiyliherkkyyttä?
En halua näillä loukata ketään. Minähän pidän itseänikin syömishäiriöisenä, koska aina paitsi kuumeessa maistuu mieleinen ruoka, syöminen tuo mielihyvää ja yllärinä olenkin sitten aina ollut ylipainoinen.
Enkä omalla kohdallani tarkoita, että ajatus syömishäiriöstä veisi vastuuta itseltäni. Mutta sinun kohdallasi olen armollisempi. Mitenpä sinä voisitkaan syödä, jos ei vain voi, ei saata. Väkisin on huono syödä.
Minulla sama ja se syöminen on aian sellainen rasittava pakollinen juttu joka nyt vaan pitää hoitaa alta pois. Vaikka olenkin numeroiden perusteella normaalipainoinen niin ulkoinen habitukseni tuo ilmeisesti kuitenkin jonkun etiopialaisen nälkäänäkevän mieleen kun koko elämäni olen koostani saanut kuulla naljailua ja oma äitikin päivittelee.
Itsellä sama. Lapsena en pitänyt yhtään syömisestä ja vanhempani olivat neuvottomia kun yleensä en halunnut syödä. Lääkäreille kuskasivat minua, mutta ei mitään syytä löytynyt ja aina olen terve ollut. En saa nykyäänkään syömisestä mitään iloa, syön lähinnä vain fysiologiseen tarpeeseen. Ainoa syöminen josta jonkin verran nautin, on aamuinen kaurapuuro, mutta sekin taitaa liittyä lähinnä tilanteeseen ennemmin kuin itse syömiseen.
Ihmisiä on monenlaisia, mutta en vain pysty itse samaistumaan tuohon.