Etsiminen ei tuota tulosta, kumppania ei löydy

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapaamasi miehet kertovat karulla tavalla oman tasosi. Haluamasi miehet eivät ole kiinnostuneita sinusta.

 

Eli tarkoittaako tämä sitä, että kulttuuria harrastavat vasemmistolaiset miehet ovat korkeinta tasoa, ja oikeistolaiset sekä esim. sporttiset miehet ovat matalatasoisia?"

 

 

Hiihaa!! Tais vaihteeks joku mies kompastua omaan "näppäryyteensä". Misogynia tyhmentää. Tässä todiste.

 

Poliittisesti johonkin ryhmään sitoutunut nainen on täysin kaikkien kriteerien alapuolella olkoon sitten oikealta,vasemmalta taikka keskeltä.

-De Facto-"

 

 

Onko miehille ok?

Vierailija kirjoitti:

Valtaosa miehistä, etenkin nuorista, on nykyään oikeistolaisia (kokoomuslainen/perussuomalainen). Jos miehen oikeistolaisuus on ehdoton ei niin hyvin suuri osa puolisoa etsivistä naisista tulee jäämään ikisinkuiksi... "

 

 

Samoin suurin osa miehistä.

Vierailija kirjoitti:

Niin, et halua tehdä kompromisseja. Mutta sen toisen kuitenkin pitäisi.. Entä jos se muuten sopiva ei hänkään tahdo tehdä kompromisseja?? Mahdoton tilanne. Nämä nykyajan ihmiset ovat kyllä käsittämättömiä minäminä naisia ja miehiä.

Mitä jos lähdettäisi siitä, että se toisen erilaisuus vain täydentää parisuhdetta. Sitä erilaisuutta pitää siis osata arvostaa - eikä pitää toista vaan tyhmänä. Toki pitää olla myös riittävästi samankaltaisuutta.

Särähtää vaan kovasti korvaan tuo "en tee yhtään kompromisseja". Voi myös kysyä, olenko aina oikeassa ja sitten aina yksin? No, olkaa sitten yksin, mitä te sillä kumppanilla mitään teette.

Totta. Parisuhteessa niitä kompromisseja juuri joutuu tekemään. Jos sellainen inhottaa, ei ole parisuhteeseen soveltuva. Ei kaikki ole. Myönnän itsekin, että en sovi parisuhteeseen, olen sen kokenut ja todennut, ettei minusta ole siihen.

Onneksi nykyään ei ole mikään sosiaalinen pakollisuus se parisuhde. Ei kenenkään tarvitse sitten esimerkiksi mun kanssani olla.

Vierailija kirjoitti:

Niin, et halua tehdä kompromisseja. Mutta sen toisen kuitenkin pitäisi.. Entä jos se muuten sopiva ei hänkään tahdo tehdä kompromisseja?? Mahdoton tilanne. Nämä nykyajan ihmiset ovat kyllä käsittämättömiä minäminä naisia ja miehiä.

Mitä jos lähdettäisi siitä, että se toisen erilaisuus vain täydentää parisuhdetta. Sitä erilaisuutta pitää siis osata arvostaa - eikä pitää toista vaan tyhmänä. Toki pitää olla myös riittävästi samankaltaisuutta.

Särähtää vaan kovasti korvaan tuo "en tee yhtään kompromisseja". Voi myös kysyä, olenko aina oikeassa ja sitten aina yksin? No, olkaa sitten yksin, mitä te sillä kumppanilla mitään teette."

 

 

Missä ap sanoi, et miehen pitäisi tehdä kompromissi? Hänhän ei just halua mitään kompromissimiestä, vaan sellaisen, jolla arvot ovat SAMAT, kuin hänellä. Pahintahan on sellainen, joka feikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän miehenä kyllä aloittajan toiveet tulevan kumppanin suhteen. Eivät vaikuta mitenkään kohtuuttomilta.

 

Mitä tulee poliittisiin näkökantoihin, niin tuo miehet oikeistolaisia ja naiset vasemmistolaisia on aika uusi jaottelu. Ennen duunarit äänestivät työväenpuolueita, kun nykyään moni duunarimies äänestää oikeistopuolueita, vaikka ei todennäköisesti hyödy millään tavalla niiden tekemästä politiikasta. Ainakin persut ovat onnistuneet - kuinka tämän sanoisi - yksinkertaisella ilmaisullaan vetoamaan vähemmän koulutettuun kansanosaan. Ymmärrän, ettei monikaan nainen pidä tällaisia mielipiteitä kovinkaan puoleensavetävinä. Toisaalta vähän kärkeviäkin mielipiteitä omaava ihminen voi olla pohjimmiltaan muista ihmisistä välittävä ja pyyteettömästi toista auttava ihminen. 

 

Politiikka on muutenkin nykyään jotenkin rikki, jos näin voidaan sanoa. Millään puolueella ei oikein ole linjaa siitä,..."

 

 

No tämäpä juuri! Olen aikoinani ollut kokoomuuslainen (kuulunut jopa nuoriin kokoomuslaisiin). Iän ja elämän myötä asenteet kääntyneet vasempaan. Mutta mikään puolue ei vastaa sitä, mitä kaipaisin. Vasemmistolaisuudessa arvostan sitä, että on tarve pitää huonompiosaisista huolta. Nykyään tuota haukutaan hyvesignaloinniksi. Silti olen sitä mieltä, että huolta pitää pitää. Ja lapsiperheitä auttaa. Ja koulutus kaikille mahdolliseksi. Jne. 

 

Aiemmin ajattelin, et oikeisto hallitsee talouden, ja vastapainoksi vasemmisto hyvinvoinnin. Nykyään oikeisto tarjoaa vain katastrofia ja oksennusta. En tunnista itseäni kuitenkaan varasnaisesti vassariksi. Eli mikään taho ei ole se, jota vilpittömästi voisin kannattaa.

Vierailija kirjoitti:

"kovin moni muuten kiinnostava on valitettavasti poly."

 

Ei taatusti ole, miehet vain sanovat olevansa polyja, jotta pääsevät panemaan tai ainakin yrittämään kaikkia mahdollisia naisia kun suhde on "avoin". Mutta annas olla, jos nainen sanoo että OK, hänkin on poly ja hänelläkin on useampi poikakaveri parhaillaan kierrossa - siitä nuo samat miehet kiukustuvat.

 

Tämä ilmiö ei ole vain Suomessa, vaan muuallakin maailmassa. Instasta, Naamiksesta ja Redditistä löytyy paljon naisten ottamia kuvakaappauksia miesten profiileista, joissa ne esiintyvät "polyamorisina". "

 

 

Tunnen yhden tällaisen kaverin, joka halusi olla poly, tai ainakin avoimessa suhteessa. Hänelle oli kuitenkin ihan kestämätön paikka se, kun vaimonsa alkoi toteuttaa tätä myös käytännössä. Erohan siitä tuli.

Itsellä yleensä löytynyt kun en oo etsiny.... Aina

Itse etsin keskusta-oikeistolaista ikäistäni akateemista miestä, joka haluaa naimisiin ja lapsia, on kivannäköinen ja uskollinen + rahaa ja työhaluja on. Löytyi lopulta aika helposti. 

Hei, menkää töihin. Kaikki rikkaus syntyy työstä.

Luonnonvarojen käytöstä syntyy kyllä myös ongelmia ... ostitko jotain kiinalaista ?

Onneksi en ole kiinnostunut punavihreistä tai persupiireistä, niin ei tarvitse etsiä miestä sekopäiden joukosta. 

Vierailija kirjoitti:

Itse etsin keskusta-oikeistolaista ikäistäni akateemista miestä, joka haluaa naimisiin ja lapsia, on kivannäköinen ja uskollinen + rahaa ja työhaluja on. Löytyi lopulta aika helposti. 

Ihan samoilla spekseillä olin liikkeellä ja löytyi. Itse en sinänsä ole kovin poliittisesti latautunut henkilö mutta keskusta-oikeistolaisissa houkuttelee oletettu työmoraali ja myös perhe-arvot. Halusin ahkeran miehen, joka ei vahingossakaan jää sohvalle kun lapsia on tehty. 

Oma isäni oli samanlainen - hyvin, hyvin empaattinen ja liiankin avarakatseinen mutta kova tekemään töitä sekä kotona että yrittäjänä. Empaattisuutensa puolesta isäni oli suorastaan rajaton eikä osannut pitää puoliaan, mistä hän kärsi, mutta yrittäjyystaustansa vuoksi hän oli talouspoliittisesti enemmän oikealla. 

Mä olen pari kertaa vienyt naisen kotiin koirapuistosta, tuli vaan mieleen:) 

Mulla olisi periaatteessa aika samanlainen lista kuin sulla jos olisin sinkku. Kuitenkin olen nyt onnellisena suhteessa jossa mies ei ole vasemmalla poliittisesti -jos ei suuresti oikeallakaan, ei ole kiinnostunut kulttuurista, mutta lähtee satunnaisesti mukaani näyttelyihin ja konsertteihin. Hän ei myöskään ole korkeakoulutettu, mutta sattumalta tosi fiksu muuten vaan. 
Eli josko kuitenkin, voisit hieman tinkiä vaatimuksissasi, kukaan yksi ihminen ei yleensä voi vastata kaikkiin tarpeisiisi.

Vierailija kirjoitti:

Itse etsin keskusta-oikeistolaista ikäistäni akateemista miestä, joka haluaa naimisiin ja lapsia, on kivannäköinen ja uskollinen + rahaa ja työhaluja on. Löytyi lopulta aika helposti. 

Vasemmistolaisesti ajattelevista miehistä on vaikea löytää sielunkumppania, ellei sitten ole pilvenpolttaja itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Tärkein ohje miehille: älkää tyytykö. Elämä menee pilalle, jos tyydytte siihen kuka on tarjolla sen sijaan, että on sen kanssa jonka oikeasti haluaa.

 

Tärkein syy epäonnistuneisiin suhteisiin on miehen tyytyminen.

Jos miehet ei tyytyisi niin 95% parisuhdeikäisistä olisi sinkkuja. Naiset ottaa hermoon jo siitä syystä, että ovat naisia eikä siihen auta sukupuolenvaihtoleikkaukset tai mikään muukaan.

Näen rivien välistä asiaa näin, olet perfetionisti, teet asian vaikeaksi itsellesi, koska pelkäät tulevasi satutetuksi. 
Jos ei mitään uskalla, ei mitään saakkaan.

Koita lähteä ulos tukka likasena ja eripari hanskoissa, pystytkö?

Vierailija kirjoitti:

Näen rivien välistä asiaa näin, olet perfetionisti, teet asian vaikeaksi itsellesi, koska pelkäät tulevasi satutetuksi. 
Jos ei mitään uskalla, ei mitään saakkaan.

Koita lähteä ulos tukka likasena ja eripari hanskoissa, pystytkö?

Ai että heti kun haluaisi löytää kumppanin, jonka kanssa olisi yhteisiä asioita, on kyse oireellisesta perfektionismista? 

Aiemmin ajattelin, et oikeisto hallitsee talouden, ja vastapainoksi vasemmisto hyvinvoinnin. Nykyään oikeisto tarjoaa vain katastrofia ja oksennusta. En tunnista itseäni kuitenkaan varasnaisesti vassariksi. Eli mikään taho ei ole se, jota vilpittömästi voisin kannattaa."

Mielenkiintoinen ajatusmalli, että ensin miellät molemmilla puolilla olevan hyviä asioita, mutta sitten kun toinen niistä kääntyykin oksennuksen ja katastrofin puolelle, et voi hyväksyä tai myöntää, että se toinen tarjoaa paremman vaihtoehdon. Joku kauhea vasemmiston pelko sinulla ilmeisesti on, vaikka kirjoitit, että sinulle toisista huolta pitäminen on nimenomaan vasemmistolaisen aatteen hyvä puoli, ja että se on sinulle tärkeä seikka.

Niin kauan kun oikeisto hoitaa mielestäsi talouden hyvin, voit "jalosti" myöntää vasemmallakin olevan hyviä puolia. Sitten kun oikeisto pettää sinut, oletkin vaan, että "en minä kyllä vasemmistostakaan tykkää". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näen rivien välistä asiaa näin, olet perfetionisti, teet asian vaikeaksi itsellesi, koska pelkäät tulevasi satutetuksi. 
Jos ei mitään uskalla, ei mitään saakkaan.

Koita lähteä ulos tukka likasena ja eripari hanskoissa, pystytkö?

 

Ai että heti kun haluaisi löytää kumppanin, jonka kanssa olisi yhteisiä asioita, on kyse oireellisesta perfektionismista? 

Ei, kyse ei ole siitä, etteikö kumppanilla saisi olla mitään yhteisiä asioita, vaan siitä, kuinka paljon niitä pitäisi olla.

Miten tämä ei ole tullut sinulle ketjussa vielä selväksi?

eri

Ymmärrän, että etenkään miehet eivät ymmärrä ap:n "vaatimuksia". Miehistä kovin monelle tuntuu riittävän vain se, että nainen on edes suht ok näköinen, eivätkä he hae sen kummempaa yhteensopivuutta. Deittisovelluksissa saadulle matchille eivät keksi mitään keskusteltavaa, koska heidän mielestään keskustelu ja tutustuminen on turhaa. he yrittävät jollain tyhjällä, pinnallisella small talkilla ("Miten on vuosi lähtenyt käyntiin?") jaaritella siihen asti, että saisivat sovittua tapaamisen, ja lähinnä tykkäävät puhua itsestään. Heidän mielestään naisen ominaisuudet ovat epäolennaisia, kun heille riittää vain se suht ok ulkonäkö. Siksi tuntuu varmasti aivan pöyristyttävältä, että joku haluaa (hui kauheaa!) samanlaista arvomaailmaa ja samanlaisia kiinnostuksenohteita - kun näiden miesten mielestä tällaisilla asioilla ei ole suhteessa mitään väliä. Miksi olisi, kun he eivät halua edes tuntea kumppaniaan.

Sitten ihmetellään, kun vain pieni osa miehistä on naisten mielestä kiinnostavia. No, ne ovat juuri niitä miehiä, jotka haluavat tutustua ja jotka hakevat suhteelta muutakin kuin heterokulissia.