Yritätkö Sinäkin täyttää elämäsi TYHJYYTTÄ ostelemalla jatkuvasti sitä sun tätä täysin turhaa ???? Tuleeko onni pahvilaatikoissa?
Tavara on hyvä renki, mutta huono terapeutti.
Onni näyttää tulevan nykyään monille pahvilaatikossa.
Hetken huumaa sitten tarvitaan taas uusi paketti.
Voi, voi, ottaaks tää kysymys tunteisiin?
Saa ottaa, koska kuulut yksinkertaisempaan väestönosaan, joka kuvittelee, että elämän tyhjyys täyttyy ostelemalla. Ei täyty, eikä onni tule sitä kautta.
Kommentit (54)
Ps. 73:28 - Minun onneni on olla Jumalaa lähellä.
Kyllä tuo on tullut jo selväksi, kun välillä on ollut kaukanakin jolloin mieli oli musta ja epätoivoinen. Ihmisen onni on olla yhteydessä Luojansa kanssa.
Matkustan tutistirysään ja se tekee onnelliseksi. En voi lähteä tuntemattomille seuduille vaikka halua olisi. En osta oikeastaan enää mitään tavaraa. Harkitsen tarkkaan mitä ostan. Ja jos ostaminen tekee iloiseksi, mitähän se nyt muille kuuluu?
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä muka roinan, tarpeettoman tavaran, ostelu auttaa tyhjyyden tunteeseen? Väärät ovat lääkkeet.
Ei se poista juurisyytä, mutta se auttaa vähän. Aina ei ole voimia ja kykyjä tehdä suuria muutoksia. Mitkä ovat sinusta oikeat lääkkeet?
kyllä mä jotain kivaa haluan ostaa itselleni pienestä palkastani. ihan perseestähän se ois töissä käydä jos kaikki rahat menis vaan ruokaan, laskuihin, vuokraan ja säästöön.
Vierailija kirjoitti:
Matkustan tutistirysään ja se tekee onnelliseksi. En voi lähteä tuntemattomille seuduille vaikka halua olisi. En osta oikeastaan enää mitään tavaraa. Harkitsen tarkkaan mitä ostan. Ja jos ostaminen tekee iloiseksi, mitähän se nyt muille kuuluu?
Minusta sen ei pitäisi kuulua muille. Mutta ihan mielenkiinnosta kysyn kuitenkin, mikä turistirysään matkustamisessa tekee onnelliseksi? Minua ne ahdistavat.
Luin ensin, että "opiskeletko". Taisi olla freudilainen, koska opiskelen jatkuvasti, se tuo mieltä elämään. Muiden mielestä varmaan turhaa. Mutta en ostele turhaa sälää tai kampetta, vain tarpeeseen.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä muka roinan, tarpeettoman tavaran, ostelu auttaa tyhjyyden tunteeseen? Väärät ovat lääkkeet.
Mitä elämäsi aukkoa sinä täytät taivastelemalla toisten tekemisiä?
Turhan rojun ostamisesta tulee vain typerä olo. Ei se minulle tuota tippaakaan onnea tai iloa.
No ehkä joskus teininä. Ei enää.
Shoppailu on enemmänkin tylsää. Jo pelkkien farkkujen etsiminen kaupasta on ankean tylsää.
Aika vähän me tavaraa oikeasti tarvitaan elämiseen ja erittäin suuri osa tavarasta on ns. turhaa. Kuinka minimalistista elämää nuo tarpeettoman tavaran kritisoijat itse elävät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onnesta mutta sen tiedän että paha mieli tulee varmasti jos joutuu huonoilla vehkeillä tekemään hommia.
Täs ei nyt tainnut olla kyse TYÖVÄLINEISTÄ!
Mieti hetki.
Siellä taas yksi, joka luulee tietävänsä kaiken muiden elämästä. Mieti sinä hetki milloin aloit tuntea harhaisia ajatuksia ja luulla tietäväsi mitä muut tilaavat ja miksi.
Kissan mielestä onni tulee juuri siitä pahvilaatikosta.
Yksinkertaisempi väestönosa laittaa huutomerkkejä peräjälkeen.
Ei. Liika tavara ahdistaa itseäni. Päässä olo on parempi, kun tavaraa ei ole liikaa ja kaikki on järjestyksessä. Silloin kuin harvoin tarvitsen tai haluan jotain, ja saan sen niin tuntuu se hyvältä, mutta en voisi sanoa ostelevani "jatkuvasti sitä sun tätä".
Metsästäjä-keräilijän aivot jyllää edelleen
Joskus ysärillä oli ihmisillä enemmän tavaraa kodeissa esillä ja silti luonnonvaroja ei kulunut yhtä paljon kuin nykyään. Eli jos riisut jokaisen kodin valkeaksi hotellihuoneeksi, se tuskin pelastaa tätä maailmaa. Tulisi vain paljon romua poltettavaksi.
Olen keski-ikäinen mies ja minulla on liikaa tavaraa. 2022 siivosin PALJON turhaa tavaraa pois. Sen jälkeen olen ostellut hieman funktionaalisempia asioita tilalle ja myös heitellyt vanhoja pois ja joitakin asioita olen myynyt huutonetissä suht menestyksekkäästi. Jouluna tein itselleni suuren siivouksen ja heitin paljon pahvilaatikoita ja niiden sisältöjä pois. Silti sitä tavaraa on liikaa. Ne helpoimmat siis olen heittänyt pois jo ajat sitten! Olen siis jo verkkokellarinkin siivoillut. Mielestäni olen varsin kohtuullinen ihminen, enkä luonteeltani nyt varsinainen hamstraaja kuitenkaan. Aina joskus saan päähänpiston, että siivoan ja heitän tavaraa pois. Silti tavaraa löytyy. Isäni onkin sit oikea hamstraaja. Löytyy monia autoja ja jotain tunnesidosta selkeästi on, sillä ei millään pääse niistä romuista eroon. Viimeksi kun tuli "liian vaikea" ongelma yhdessä autossa, niin jätti sen vaan seisomaan ja osti uudemman auton tilalle. Onko siinä mitään järkeä?! Muutenkin on kerännyt sinne kämppäänsä tavaraa, hirveä määrä vaatteita ja kaikkea työkalua sun muuta, jota tuskin enää ehtii edes käyttämään ennen kuin viimeinen lepo tulee. Äitini ei todellakaan tykkää tuosta. Ilman häntä tuota kamaa olisi älytön määrä enemmän. Hän sentään auttaa heittämään noita pois. Tuntuu että eläkeläisistä löytyy hirveästi noita hamstraajia! Olen kuullut näistä enemmänkin!
Minulla on rahaa mutta en keksi mihin sitä käyttäisin.
Vaimo kyselee mitä haluaisin syntymäpäivälahjaksi ???
Öööö. Mulla on jo kaikki mitä tarvitsen...
Ainakin vaatteet ja muukin on otettu heti käyttöön, miellän turhaksi vain se mitä ei käytetä.
Ihminen joka tekee jatkuvasti hutiostoksia, ei tiedä mitä haluaa ja tarvitsee. Kyllä, olen itsekin sortunut tähän, etenkin vaatteiden kanssa. Nykyään tiedän mihin tarkoitukseen vaatteita tarvitsen, mihin en ja mikä on tyylini.
Kodissani on silti "turhia" esineitä. En tosin pidä niitä turhina, koska esimerkiksi taide seinällä tuo joka päivä iloa. Samoin viherkasvit, joiden kanssa puuhailu myös rentouttaa.
Mene hoitoon AP, ei sinulle kuulu kenenkään ostelut.