yhteishuoltajuus vs yh??

itse valitsisin yhteishuoltajuuden, jos ei ole vaaraa, että lapsen tuvallisuus, kehitys tms vaarantuisi tapaamisista.

Niin, ensiksikin korjaisin aikasemmalle kommentoijalle, ettei yksinhuoltajuus tarkoita sitä ettei etävanhempi tapaisi lapsiaan. Mieheni antoi aikoinaan yksinhuoltajuuden exälleen, mutta tapaa silti lasta säännöllisesti.



Käsittääkseni suurin ero on siinä, että yksinhuoltaja voi tehdä itsenäisesti päätöksiä koskien lasta, mutta yhteishuollossa olevalla lapsella tiettyihin juttuihin tarvitaan molempien vanhempien allekirjoitus (esim. passianomukseen).



Tuttavani, joka on lakimies, sanoi että pitää olla tosi tarkkana kun valitsee yhteishuoltajuuden. Siinä toinen voi halutessaan kiusata exää (ja tietty kohdistuu lapseen) ihan yksinkertaisilla asioilla. Ihanteellisintahan olisi tietenkin toimiva yhteishuoltajuus, mutta onko se sitä sitten käytännössä...

Yhtä hyvin esim. " kunnollinen" etävanhempi voi haluta avata lapselle pankkitilin ja anoa passia ulkomaanmatkaa varten, mutta lähillä voi olla aivan toisenlaisia aatoksia asioista.



Passin lisäksi muistaakseni uskontokunta, terapiat + muutto ovat asioita, joissa yhteishuolto eroaa yksinhuollosta, ts. asioista pitäisi olla yhteisymmärrys ainakin lähtökohtaisesti.

ja käytännössä tämä tarkoittaa esim. sitä, että kumpikin huoltaja voi esim. nostaa lapsen nimissä olevalta tililtä rahaa riippumatta siitä, kumpi tai vaikka isovanhempi sen sinne on laittanut, tai jos jompikumpi haluaa vaihtaa lapsen sukunimen niin siihen tarvitaan toisen huoltajan suostumus, samoin koulun, päiväkodin tai muun hoitopaikan vaihtamiseen (esim. jos lapsen koulua haluaa vaihtaa kiusaamisen vuoksi pitää molemmilta huoltajilta olla suostumus).



Huoltajat päättävät yhdessä myös lapsen asuinpaikasta, eli jos haluat muuttaa lapsen kanssa vaikka Lappiin (olettaen että asut nyt etelämpänä) niin yhteishuoltajuuden vallitessa lapsen isä voi sanoa poikkipuolisen sanan muuttoon sekä siihen sisältyviin koulun tai muun hoitopaikan vaihdoksiin - käytännössä hänellä ei kuitenkaan liene valtaa estää sinua muuttamasta. Sen sijaan hän voi ei-huoltajanakin muuttotapauksessa väittää, että lapsen etu on pysyä tutulla paikkakunnalla ja hakea käräjäoikeudelta lapsen lähivanhemmuutta itselleen, jos muutat kovin kauas ja esim. koulua pitäisi vaihtaa tai lapsen kaveripiiri muuttuisi.



Huoltajuus antaa toisaalta myös oikeuden esim. saada tietää lapsen terveydestä, koulunkäynnistä ja muista viranomaisilla olevista tiedoista sekä tehdä hoitopäätöksiä, jos lapsi joutuu äkillisesti sairaalaan. Samoin se antaa oikeuden ja mahdollisuuden hoitaa lapsen kaikkia mahdollisia virallisia asioita alkaen poissaololapuista ja päiväkodin kesälomailmoituksista aina passiin ja luterilaiseen kirkkoon tai muuhun uskontokuntaan liittämiseen/siitä erottamiseen (joihin kuitenkin tarvitaan aina myös sinun suostumuksesi). Näitä oikeuksia ei huoltajuudettomalla etävanhemmalla ole, mikä voi tasaisen tapaamisen järjestelyissä hankaloittaa koko porukan arkipäivää.



Huoltaja omaa myös automaattisesti puheoikeuden lapsen asumista ja huoltoa koskevissa asioissa, jos lähivanhempi kuolee tai estyy muuten hoitamasta lasta. Eli huoltajuuden kautta takaat käytännössä että sinun kuollessasi lapsi saa asua isänsä luona. Käytännössä siinä varmaan kävisi niin joka tapauksessa, mutta huoltajuus tekee asiasta vielä selvemmän.



Kiusantekomahdollisuuksia on tosiaan kaikissa vaihtoehdoissa. Toivottavasti siihen ei kuitenkaan ajauduta.

Siis oletteko naimisissa? Kuitenkin teillä siis on tällä hetkellä yhteishuoltajuus? Käsittääkseni sitä ei niin vaan muuteta yksinhuoltajuudeksi ilman todella hyviä perusteita... Ei siis varmaan ole kyse niin yksinkertaisesta asiasta, kuin että saisit asian noin vaan päättää. Eihän sillä ole käytännössä mitään merkitystä, onko vanhemmilla yhteishuoltajuus tai toisella yksinhuoltajuus. Silloin vasta se alkaa vaikuttamaan, jos tosiaan lapselle täytyy hankkia passi, hoitopaikan valinnassa jne " isoissa" päätöksissä. Niin sanotussa arkielämässähän se ei vaikuta mitenkään.

Ja aika harvassa varmaan on ne ex-parit, jotka eivät mitenkään pysty lapsen edun mukaisia asioita yhdessä sopimaan ilman riitoja ja kiusan tekoa! Tietysti, onhan se hyvä varautua pahimpaan, mutta realistisesti ajateltuna...