Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mies ei halua isyyslomaa

Vierailija
18.05.2008 |

Hei!



Isyysloman puolesta puhutaan niin paljon, että minulle tuli täytenä yllätyksenä kun mieheni ilmoitti muuttaneensa mielensä, eikä pidäkään isyyslomaa. Lapsen syntymän aikaan hän pitää yhden viikon kesälomasta, ei muuta.



Työpaikalla isyyslomaan suhtauduttaisiin ihan hyvin, eikä asia ole taloudellisestikaan ongelma. Hän ei vain sitä halua. Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia? Toki tämä on miehen päätös, mutta olen vain hyvin pettynyt. Raskauden alussa hän vielä sanoi pitävänsä kaikki mahdolliset lomat (osa kesälomasta + 3 viikkoa isyyslomaa) lapsen synnyttyä. Kun kysyn syytä mielenmuutokseen, hän sanoo, että tulee kalliiksi, vaikka saisikin ansiosidonnaista isyyspäivärahaa. Tai sitten vastaus on, että muutti vain mielensä. Asiasta on keskusteltu, olen kertonut pettymyksestäni, mutta sillä ei näytä olevan vaikutusta asiaan.

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
18.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinähän voit olla synnytyksen jälkeen niin huonossa kunnossa, ettet pysty edes vauvaa hoitamaan, ainoastaan imettämään. Meillä on ihan itsestäänselvää, että mies pitää isyysloman. Pitää vielä vanhempainvapaastakin kaksi kuukautta ja ne ylimääräiset 12 päivää. Lapsen etuhan se on.

Vierailija
2/11 |
18.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

konkreettisesti edessään..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
18.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

että todennäköisesti rahallisesti jää plussalle isyysloman vietosta: ei ole työpaikkaruokailukuluja, ei mene bensaa työmatkoihin, eikä tartte paitojakaan silitellä kolmeen viikkoon jotka on kotona.

Vierailija
4/11 |
18.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

olla niin, että liittyy töihin jotenkin? Jos esim kokee itsensä niin tärkeäksi töissä, ettei halua jäädä pois?

Vierailija
5/11 |
19.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi olla että liittyy töihin, sai tässä kevään aikana uuden työn. Sama pomo tosin, mutta ehkä kokee itsensä tärkeämmäksi tässä työssä. Enemmän kuin sitä, että olen itse huonossa kunnossa ja tarvitsen apua (isovanhemmat tai sukulaiset eivät asu samassa kaupungissa), olen huolissani siitä, että sen yhden viikon aikana mies ei opi hoitamaan lasta tai eivät tule yhtä läheisiksi. Olen lukenut niin paljon siitä miten tärkeää isyysloma on isä-lapsi suhteelle. Mutta miehen mukaan heillä on kuitenkin illat ja viikonloput aikaa yhdessä.



Ihmeellisintä on tuo täydellinen mielenmuutos. Olemme halunneet lasta kauan, mies alussa vielä enemmän kuin minä. Ja oli alussa (raskauden puoleen väliin asti) todella innoissaan. Olisiko nyt jotakin viime hetken paniikkia.... Toivon että muuttaa vielä mielensä, mutta isyyslomahan pitää hakea pari kuukautta aikaisemmin. Kai se sitten lapsen jo synnyttyä on liian myöhäistä - ainakaan ensimmäisiksi viikoiksi. Eli täytyy kai vain totutella ajatukseen, ja toivoa että synnytys sujuu hyvin.



Kiitos kommenteista, kuulen mielelläni lisää, jos jollakin vastaavia pohdintoja.

Vierailija
6/11 |
19.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

sitä edes tietää milloin se lapsi syntyykään. Eiköhän lasketun ajan ilmoittaminen riitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
19.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pienestä vauvasta ei ole isälle paljon iloa, kun vauva on niin riippuvainen äidistä. Myöhemmin miehesi voisi saada enemmän irti pienokaisesta, kun alkaa ottamaan kontaktia ja seurustelemaan.



Meilläkään ei mies ole ollut kuin ensin 2vkoa ja sitten joulunpyhinä 1vkon isyyslomalla, ja meille tämä on ollut tosi mahtava järjestely. Huom! Joulun aikaan on paljon punaisia päivämääriä, jolloin saa pitemmät vapaat!

Vierailija
8/11 |
19.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä kaksi lasta, ja kummastakaan ei ole pitänyt isyyslomaa - ei ole halunnut! Mulle tämä on ollut ihan ok. On kuitenkin viettänyt iltaisin ja viikonloppuisin lasten kanssa aikaa. Totta kai se oli raskasta hoitaa alusta asti päivisin yksin, mutta jätin kotiaskareet ihan suosiolla illaksi. Eli hoidin kotia sitten iltaisin, kun isä hoiti lasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
19.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hoitaa, hellii, leikkii, lukee jne. Hän on meistä se, joka jaksaa kontata leikkihuoneen lattialla legojen seassa OSALLISTUEN leikkeihin 100 prosenttisesti. Hän on se, jonka syliin pienempi kiipeää, jos kaatuu pihalla. Hän tekee ruokaa, vaihtaa vaippoja, nukuttaa illalla. Hän keksii ulkona isomman kanssa mielikuvitusretket, merirosvoleikit jne. Pitää sylissä ja lukee satuja.



Miltei kaiken vapaa-aikansa viettää perheen kanssa. Ihana mies, jota lapset rakastavat (ja minä myös1). Lapsilla on vauvasta asti ollut todella läheiset välit isänsä kanssa.



Mutta ei hänkään mitään isyyslomia ole liiemmin pitänyt. Esikoisesta oli viikon isyyslomalla ja kuopuksesta ei päivääkään. Taloudellisesti olisi ollut mahdollista. En todellakaan ole mitenkään "katkera" miehen päätöksestä. Ei siihen isyysloman pitämättömyyteen teidänkään perhe kaadu.

Vierailija
10/11 |
19.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos lohduttavista kommenteista! Eiköhän tämä tästä alkupettymyksen jälkeen...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
19.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta mun mielestä toi on törkeetä! Sinä et voi valita, kärsitkö raskauden vaivoja, synnytyksen tuskia tai heräätkö imettämään aina kun lapsi vaatii (no, imetys noista on vähiten pakollinen) Joten tasapuolisuuden nimissä mielestäni miehesi ei voi valita, onko käytettävissä synnytyksen jälkeiset ensimmäiset viikot. Sinä saatat olla kipeä, aneeminen ja univelkainen synnytyksen jäljiltä, ja vähintä mitä miehesi voi tehdä, on antaa mahdollisuudet päiväuniin (ja välillä kunnon yöunipätkään) silloin kun et imetä. Auttaa kummasti, jos joku kuulostelee ja kantelee vauvaa välillä, vaikka itse imettäisikin. Sinullakin on OIKEUS nauttia vauvastasi ensi viikkoina niin että saat edes välillä levätä. Älä alistu siihen, että ihan zombina hoidat itse kaiken.

Terveisin 2x ensi viikoista miehen kanssa nauttinut.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kaksi kahdeksan