"Yleispäteviä" terveys/paionhallinta/elintapaohjeita, jotka eivät sopineet sinulle ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulin, että välipalat on jotenkin olennaisia. Näistähän tuli sitten lisäkaloreita roppakaupalla, vaikka kuinka yritti rahkalinjalla. Jätin välipalat pois ja kas, voin syödä ihan normisti kolme kertaa päivässä. Verensokeritkin taisi tykätä, koskapa olen pirteämpi, eikä ruuan jälkeen väsytä. 

Minun salaliittoteoriani on, että välipalat on pelkkää markkinointihuuhaata. Ei ennen nykyisiä rahkoja ja patukoita ollut mitään säännöllisiä välipaloja, vaan ruuat syötiin ruoka-aikaan, ja kummasti ihmiset jaksoivat silti vaikka raskaat peltotyötkin pökertymättä.

Mulla on pula-ajankeittokirja. Siinä ei ole sanaakaan välipaloista aikuisille, vaan ruokaohjeet on kolmeen ateriaan päivässä. Lapsille voi kirjan mukaan tarjoilla aterioiden välissä omenaa tai juurespalan, ehkä palan leipää tai korpun.

"Korvaa liha pavuilla ja linsseillä".

Vhh, aivan täyttä peetä elää sillä tavalla, vaikka "totuttelin" kuukausia kuten aina käsketään. Laihdutin lopulta ihan kaloreita vähentämällä ja treenaamalla ja sillä tiellä olen edelleen. Syön kaikkea, mutta järkevissä määrin. Ja treenaan.

Lisäksi "nuku vähintään 8h joka yö ja mielellään enemmänkin". Joo hyvä ohje pikkulapsiarkeen :D. Viimeistään lasten sairastaessa nukkumisesta ei tule mitään.

Ap on kuin joku sanoisi ettei lenkkeily niille käynyt koska on pyörätuolissa 

Joo ei ohje mikä ei sovellu sun elämään tosiaan toimi 

Vierailija kirjoitti:

Ap on kuin joku sanoisi ettei lenkkeily niille käynyt koska on pyörätuolissa 

Joo ei ohje mikä ei sovellu sun elämään tosiaan toimi 

Eikö ap nimenomaan kysellyt, että mikä ei sovi juuri sinulle? Ymmärrän sun pointin siitä, ettei ohjetta voi tyrmätä yksittäisten ihmisten ongelmien takia. Mutta myös uskon, että vuorotyöläistä harmittaa nuo säännöllisten elintapojen suosittelut, kun ei vaan onnistu.

Samoin itseäni ottaa vähän pattiin monet lehdissä suositeltavat lihasliikkeet, jotka ovat hankalia nivelongelmaisille. Meitä on paljon, joten voisi aina mainita jonkun vaihtoehdon. Vaikka varmasti ovatkin hyviä liikkeitä, ei siinä.

"Kyllä ne oli kiinteät ne ruoka-ajat. Joku tietty ihminen teki ruuat, tiettyyn kellonaikaan, myös ne kahvit, ja muina aikoina ei syöty. Ei jossain maalaistalossa tehty vähän voikkuleipää omin luvin, milloin huvittaa."

Eli kinteät ruoka-ajat määrittyivät 1920- luvullla Suomen maaseudulla ja nyt kaikkien pitää syödä näinä kyseisinä aioina vai mitä ihmettä sinä selität? 

Johtava terveysvinkki on se, että jokaisen pitää syödä silloin kun he kuvittelevat, että maataloustyöntekijät söivät sata vuotta sitten?

Tämä ketju koski terveysvinkkejä, ei tiedän historiakäsitystä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulin, että välipalat on jotenkin olennaisia. Näistähän tuli sitten lisäkaloreita roppakaupalla, vaikka kuinka yritti rahkalinjalla. Jätin välipalat pois ja kas, voin syödä ihan normisti kolme kertaa päivässä. Verensokeritkin taisi tykätä, koskapa olen pirteämpi, eikä ruuan jälkeen väsytä. 

Minun salaliittoteoriani on, että välipalat on pelkkää markkinointihuuhaata. Ei ennen nykyisiä rahkoja ja patukoita ollut mitään säännöllisiä välipaloja, vaan ruuat syötiin ruoka-aikaan, ja kummasti ihmiset jaksoivat silti vaikka raskaat peltotyötkin pökertymättä.

Mulla on pula-ajankeittokirja. Siinä ei ole sanaakaan välipaloista aikuisille, vaan ruokaohjeet on kolmeen ateriaan päivässä. Lapsille voi kirjan mukaan tarjoilla aterioiden välissä omenaa tai juurespalan, ehkä palan leipää tai korpu

Pula-ajankeittokirja - ruokailun Raamattu, josta ei saa poiketa. Entäpä jos syö lounaan ja päivllisen välissä rahkan ja hedelmän - silloinkin syö kolme kertaa, mutta yksi aterioista on välipala. 

"Ei kannata liikaa miettiä ja laskeskella kaloreita, sen kun syö vain vähemmän ja terveellisemmin."

Ainoa millä olen oikeasti onnistunut laihtumaan, on ollut tarkka kalorienkyttäys. Joka kerta kun olen höllännyt, "arvioinut silmämääräisesti" tai "syönyt nälän säätelemänä", painoni on pysähtynyt tai oikeastaan useammin jopa noussut.

"

No mä olen niin vanha, että olin siellä peltotöissä mukana kahvilikkana. Joo, sinne vietiin kahvit termarissa ja pullapitko. Aikuiset otti yhden siivun ja joi kupin sumppia ja olivat siellä pellolla hemmetin raskaissa töissä.

Tämmönen toimistoeläjä ei tarvi mitään pullakahveja ollenkaan."

Ei kukaan ole koskaan mitään pullaa tarvinnut. Ok, peltotöissä saatettiin tarvita ehkä vähän lisäbuustia, mutta ei silloinkana pulla ollut mikään juttu. 

Mun pointit on se, että tässä ketjussa taas moni kuvittelee ajattelevan, etttä ennen syötiin oikein ja sitten he keksivät miten ennen syötiin ja kertovat tämän oman keskintönsä jonain ruokailuohjeena. 

Hiilihydraattien vähentäminen ei jotenkin tuntunut minulle toimivan ollenkaan, ehkä siksi kun tykkään perinteisistä riisi- ja pastaruuista ja miellän ne täyttäviksi. Mutta se mikä teki ison muutoksen oli kaiken hötön vaihtaminen täysjyvään ja runsaskuituiseen, tummaan vaihtoehtoon. Yhtäkkiä tuntui että nälkä lähti pienemmillä annoksilla kuin ennen, ja suolen toiminta parani. Olin ennen malliesimerkki turvonneesta suomalaisesta joka syö liian vähän kuituja, kun erillisiä lisukesalaattejakaan ei jaksanut yhden hengen taloudessa vääntää, eikä sitä ongelmaa joku vähähiilihydraattinen pelastanut.