Uskomattoman monella tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää suhteeni rahaan

Minua ei todellakaan kiinnosta rakentaa elämääni rahalle, se on lähinnä vain tarvittava pakollinen paha. Minua ei kiinnosta edetä työelämässä, koska en halua sitä stressiä, vaikka siitä saisikin enemmän rahaa. Silti se ei tarkoita sitä, että en osoittaisi tyytymättömyyttä, jos koen työnantajan maksavan minulle työstäni liian vähän palkkaa suhteessa toimenkuvaan.

Pankin tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää, että minua ei kiinnosta vettuakaan heidän sijoitusjuttunsa. Makuutan rahojani säästötilillä ja piste. Ei se minua haittaa, vaikka ne siellä eivät kasvaisi maksimaallista tuottoa, koska kuten jo kirjoituksen alussa todettua, en rakenna elämääni rahalle. Minua ei kiinnosta perehtyä sijoitusjuttuihin ja siksi monelle tuntuu olevan niin ihmeellistä, kun en hyödynnä varojani maksimaalisesti lisää saadakseni. Ja joo, en myöskään silti lahjoita rahojani pois, koska käytän ne silti itse. Ei se silti sitä tarkoita, että rupeaisin varta vasten kurjistamaan elämääni, vaikka raha itsessään ei juuri kiinnosta.

Mikä hitto tässä kaikessa on niin ihmeellistä?