Mikä sivistys minulta jää saamatta, kun en matkusta ulkomaille?

Heti alkuun: minua ei haittaa, että muut matkustelevat ulkomaille ja nauttivat siitä - itse en vain välitä siitä omalla kohdallani. Minulla olisi varaa matkustaa ulkomaille, mutta en monestakaan syystä halua. Nuorena olen käynyt muutaman kerran, aikuisiällä ei ole ollut mitään hinkua. Minua pidetään matkustelemattomuuteni vuoksi huonompana ja vajaampana ihmisenä. Usein saan kuulla kommenttia, miten matkustelu avartaa ja sivistää tavalla, jota ei muuten voi saavuttaa. Pitääkö tämä paikkaansa?

En pidä itseäni mitenkään erityisen sivistymättömänä. Luen paljon laidasta laitaan, olen aina ollut kiinnostunut lukemisesta. Opin mielelläni uutta eri kulttuureista, perinteistä ja mielenkiinnonkohteista lukemalla. Yleissivistykseni on aika hyvä, tapaan paljon erilaisia ihmisiä työssäni ja keskustelen heidän kanssaan monenlaisista asioista.

Ymmärrän, että ihmiset ovat erilaisia ja silti ihmisyys on pohjimmiltaan samanlaista kaikkialla. En koe tarvitsevani tähän sitä, että näkisin omin silmin, miten toisissa kulttuureissa eletään. Koen, että voin tutustua asioihin esimerkiksi lukemalla ja videoiden/kuvien välityksellä, jos kuvamateriaalia kaipaan. Nykyisin on todella paljon materiaalia saatavilla, jos joku maa kiinnostaa.

En kaipaa hellettä, en eksoottisia maisemia. Nautin Suomen luonnosta, kotimaan vuodenajoista ja viileästäkin säästä. Eksoottisia ruokia voin tehdä itsekin/syödä ravintolassa, pk-seudulla tarjontaa riittää. Enemmän perustan tavallisesta kotiruoasta. Historiallisista kohteista on kiva lukea, mutta en koe paloa nähdä kuuluisia nähtävyyksiä maailmalla. Nautin tavallisesta arjesta, elämästä perheen kanssa, työstä ja tylsistä harrastuksistani.