Lue keskustelun säännöt.
Miten tästä jatkuvasta häpeästä pääsee eroon?
11.12.2025 |
Olen joskus käynyt jonkun ammattilaisen luona keskustelemassakin ja hävettää sekin minkälainen olen siellä ollut ja mitä puhunut. Kaikki mahdolliset ihmiskohtaamiset aiheuttaa häpeää ja muistelen näitä häpeällisiä kohtaamisia vielä vuosikymmenien jälkeenkin. Olin jo lapsena nolo ääliö ja olen edelleenkin.
Kommentit (21)
Olet neuroottinen. Neuvona on, että ihan vaan man up.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä miehetkin voivat hakeutua nykyään terapiaan!
Terapia auttaa. Itsellä oli valtava häpeäongelma, jonka seurauksena eristäytymistä, häpeäraivoa jne. Pari vuotta terapiaa auttoi.
Vierailija kirjoitti:
Terapia auttaa. Itsellä oli valtava häpeäongelma, jonka seurauksena eristäytymistä, häpeäraivoa jne. Pari vuotta terapiaa auttoi.
Mikä on häpeäraivo?
Ekaksi pitää selvittää onko se häpeää. Vai oletko vihainen koska sinulle tuputetaan nöyryyttä ja häpeää joita et halua tai koe ansainneeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muakin hävettää. Kaikki. Lapsena häpesin jopa kotikatumme nimeä, kissamme nimeä ja luonnollisesti omaa nimeäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen myös aina ollut jotenkin noo. En osaa käyttäytyä, päästelen sammakoita suustani ja häpeän itseäni aina jälkeenpäin. Huono itsetunto ja lapsena koettu lyttäys äitini puolelta on tehnyt musta omituisen otuksen. Nykyään elän eristäytynyttä elämää ja välttelen ihmisiä. Eipähän tule sitten töppäiltyä kun ei minnekään mene, eikä ketään tapaa.
Tajusin just nyt, että en ole aikoihin tuntenut jälkihäpeää sanomisistani tai jostain kauan sitten tapahtuneista. Olenko saanut vihdoinkin 45-vuotiaana vahvan itsetunnon? Toisaalta, olen pitkään ollut tosi turta kaikesta, että ehkä vaan en jaksa enää tuntea mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet neuroottinen. Neuvona on, että ihan vaan man up.
En ole neuroottinen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapia auttaa. Itsellä oli valtava häpeäongelma, jonka seurauksena eristäytymistä, häpeäraivoa jne. Pari vuotta terapiaa auttoi.
Mikä on häpeäraivo? En ole kuullut koskaan.
Tuohon on olemassa toimiva lääkehoito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo sama itse kärsin ennen häpeästä. Minulla auttoi siihen täysi luottamus ja myötätunto itseeni. Ymmärsin että kaikki muutkin on noloja. Jokaisella ihmisellä on omat heikkoudet, noloudet ja ristiriidat. En ole ainoa joka näin kokee.
Ole lempeä itseäsi kohtaan. Jos hävettää niin tokaisee vaikka "kas, taas näyttää että hävettää, ei haittaa, antaa häpeän tulla, jotta se saa taas lähteä." Eli jos minä aloin ikään kuin "häpeämään häpeää", niin se vaan paheni ja puna poskilla vain yltyi. Eli ei paina sitä piiloon, vaan hyväksyy sen, että tällaistakin näytän tuntevan. Se on ok. Muuten sitä on kuin painekattila ja jossain kohtaa kuohuu yli. Tämä pätee siis oikeastaan kaikkiin tunteisiin.
Ja näin vähitellen hyväksymällä ja lempeydellä aloin huomaamatta päästä häpeästä (ja jopa ahdistuksesta) eroon.
Sinä et taida päästä, kärsit nyt itse seurauksistasi. Taitaa kuulua persoonallisuuteesi, pelleilet vakavilla asioilla ja haluat vain hyväksyntää itsellesi mutta et ole tehnyt muutoksia. Hyväksyt vain olevasi ääliö, onhan se kieltämättä noloa eli häpeällistä kaikille muillekin.
Vierailija kirjoitti:
Olet neuroottinen. Neuvona on, että ihan vaan man up.
Neuroottisuus kuuluu älykkäämmille ihmisille ja on yleisesti ottaen positiivinen asia kuitenkin.
Kasvata ns. teflonpinta. Kun mikään ei tartu! Suosittelen karaistumista. Vähennä itsesi jatkuvaa analysointia.
Häpeäidentiteetti. Niin.
Se on virallinen termi.
Meillä suomalaisilla taitaa
kaikilla olla välttelevän
kiintymismallin aisaparina häpeää.
Pyrin olemaan sanassani jämäkkä ja
rehellinen. En sieluani enkä arvojani myy
tai lennossa vaihda. Ne ovat ja ne pysyvät.
Oma moraalikoodistoni,
periaatteeni, filosofiani; stabiilit.
Kuitenkin olen samalla kohtelias ja
diplomaattinen. Näin toimien en aivan
mahdottomasti mokaa eikä minun
tarvitse pälyillä eiliseen puheitani
dagen_efter jälkinoloillen. Hyvää iltapäivää.
Häpeästä pääsee kun tajuaa mistä se johtuu. Yleisesti lapsi on kasvatettu häpeällä. Eli häpeä sitä ja tätä.
Sitten täytyy antaa anteeksi niille vanhemmille ja niiden kanssa voi keskustella asiasta, jos ovat elossa.
Sit vaan ajattelu että miksi sitä häpeää jonkun tuntemattoman ihmisen takia. Kysy itseltäsi miksi haluat miellyttää heitä? Täytyykö sinun olla heidän ystävä ?
Apua