Mikä on oikeasti totuus tästä? Joululahja opettajalle vai ei?
Kyseessä siis lapseni alakoulun luokanopettaja, josta mietin, että joululahja hänelle lapselta vai ei. Mikä tästä asiasta nykyään on se käytäntö ja ns. oikeasti totuus, että antaako ihmiset niitä joululahjoja opettajille vai ei. Ja jos antaa niin mitä. Ja jos taas ei anna ja luokan muut oppilaat antaa, niin ajatteleeko opettaja siitä pahasti sitten? Annatteko te ja mitä annatte? Lapsi aloitti ekan luokan tänä syksynä ja siksi minulla ei ole aavistustakaan mikä nykyään on tapana. Mitään luokan yhteistä lahjaa ei ainakaan ole suunnitteilla.
Kommentit (47)
En mä ole koskaan antanut yhdellekäään opettajalle lahjaa. Jotenkin ajatuksenakin ihan absuradi. Ei me mitään läheisiä olla. Vähän tulee mieleen lahjominen parempien arvosanojen toivossa.
Vierailija kirjoitti:
En mä ole koskaan antanut yhdellekäään opettajalle lahjaa. Jotenkin ajatuksenakin ihan absuradi. Ei me mitään läheisiä olla. Vähän tulee mieleen lahjominen parempien arvosanojen toivossa.
Mä oon taas aina ajatellut, että on normaalia ja kohteliasta kiittää lukukaudesta tai lukuvuodesta. Ja en ole koskaan ajatellut, että siinä olisi kyse lahjomisesta. Näin me voidaan eri tavalla ajatella!
Suklaata saa antaa. Laitan suklaat sitten kiertoon omina lahjoina sukulaisille. Kiva perkki opettajana 😎 T: alakoulun opettaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostan lapseni opettajaa, sitä miten tämä tekee työnsä ja miten koulun hyvä työ näkyy myös kotona (ja toivottavasti myös toisin päin). Pidän lahjojen antamisesta noin yleensä. Jos meillä ei annettaisi luokan yhteistä lahjaa, keksisin varmaan jonkun oman. Kortin lapsi saa tehdä itse, jos haluaa.
Vaan kun niistä lahjoista voi tulla aikamoinen riesa.
Pullo hyvää rommia tai viskiä kelpaisi, mutta sellaistahan te ette kumminkaan anna.
Oletteko tulleet ajatelleeksi, että köyhimmillä perheillä tekee tiukkaa osallistua tuollaiseen yhteislahjaan?
Joten ei kiitos, mieluummin ei minkäänlaista lahjaa.
Yhdenkään perheen ei ole pakko osallistua lahjaan, eivätkä kaikki ole osallistuneetkaan. Täysin vapaaehtoista. Summa on ollut parista eurosta vitoseen. Meidän taloutta ei ole kaatanut, vaikka ollaan luultavasti se kaikkein köyhin perhe.
Itse kun olin koulussa, niin joka joulu ja joka kevätjuhla annettiin ala-asteella opettajalle lahja. Ja kaikki antoi silloin. Opettaja sai valtavasti lahjoja, kun meidän luokassa oli 25 oppilasta (asuimme varakkaalla alueella, joten kaikki luokan oppilaiden perheet oli ihan hyvätuloisia). Sitten yläasteella ei enää annettu koskaan kenellekään opettajalle mitään.
Naurettavaa luulla, että lahja vaikuttaisi arvosanaan. Kun kotona on irrottanut kortit lahjoista, ei todellakaan muista, kuka antoi Fazerin suklaalevyn tai kuka Pandan lakritsipussin. Loman jälkeen ei siis ole mitään mielikuvaa, kenen arvosanaan jonkin lahjan muka pitäisi vaikuttaa. Olen ollut opettajana noin 20 vuotta. Koko tuolta ajalta on jäänyt mieleen alle kymmenen lahjaa, joiden antajan muistan. Tuokin lähinnä siksi, että lahjat ovat olleet käyttötavaraa (esim. astia tai ruukkukasvi) ja niitä näkee päivittäin.
Itse olen kiitollinen, jos joku muistaa. Se on kuitenkin vapaaehtoista. Korteista säästän sellaiset, jotka on itse tehtyjä tai sellaiset kaupan kortit, joihin on lisätty jotain persoonallista (esim. oppilaan piirros/runo).
Ei opettaja lahjoja odota. Voi niillä ilahduttaa, mutta kotona ei välttämättä edes muista kuka sen lahjan siinä kiireessä antoi. Kukka ja suklaa parhaita, esineitä en kaipaa lahjaksi. Ja lapsen piirtämät kortit on mieleisiä, ne olen aina pistänyt talteen.
t. Vanha ope