Sukulainen Suomeen vierailulle

kaippa ensimmäinen juttu on kirjoittaa anopille kutsukirje ja hommata lennot tai jonkinlainen varaus lennoista ja ottaa siten yhteyttä suomen kyseisen maan lähetystöön. Tai sieltä ko maan suomen lähetystöstä voi kysyä ennen varausta mitä dokuja tarvitaan. Kai se hieman vaihtelee maan mukaan.

(ulkoministeriön sivuilla lähetystöjen yht. tiedot)

Meillä on varmaankin anoppi myös tulossa katsomaan ensimmäistä lastenlastaan! :o) Mutta meillä on hieman kiireisempi, sillä jos töiltään ehtii hän olisi tulossa jo kesällä, mutta tiedämme että viisumi saksaan myönnettiin viikossa, joten ei kai siinä kauheaa ongelmaa tule olemaan.

Menimme maistraattiin, jossa kirjoitimme kutsupaperin. Paperiin tulee siis kutsuttavan/kutsuttavien ja kutsujan/kutsujien tiedot. Maistraatin henkilökunta todistaa kun allekirjoitat/allekirjoitatte paperin ja lyövät leiman paperiin. Tämä maksoi jonkun verran, en muista tarkkaa summaa. Sitten lähetimme paperin Turkkiin anopille ja hän meni lähetystöön lapun kanssa hakemaan viisumia. Ainakin mieheni veljen tulot halusivat tarkistaa, anoppi ei siis itse ole töissä. Viisumin myöntämisessä ei kovin kauaa kestänyt.



Olen myös kuullut, että ulkoministeriöstä? on soiteltu joillekin, jotka ovat kutsuneet vieraita Suomeen. On kuulema kyselty kaikenlaista, miksi kutsuttava haluaa Suomeen, missä meinaa majoittua yms. Mekin olimme valmistautuneet soittoon, mutta koskaan kukaan ei meille soittanut.

Miehen sukulaiset ovat tulleet Yhdysvalloista, mutta kaikki eivät ole USAn kansalaisia, joten heille täytyy tehdä kutsu. Olen tehnyt kutsun, jonka olen lähettänyt suoraan konsulaattiin tai johonkin vastaavaan paikkaan ja sitten kutsuttavalle itselleen.



Nyt pitäisi tulla miehen äiti käymään. Odottelen ensin tietoja, millä tiedoilla hänet täytyy kutsua. Esimerkiksi Yhdysvaltain osoite täytyy tietää, koska en tiedä, kenen sukulaisen luona hän asuu. Tämän lisäksi yleensä saan passin numeron, jonka kirjoitan kutsuun mukaan.



Meille on kerran soitettu ulkoministeriöstä ja olen tehnyt kutsun ehkä viitisen kertaa näiden vuosien aikana.

Ensimmäisenä kannattaa ottaa yhteyttä vierailijan kotimaan Suomen suurlähetystöön (tai siihen mistä viisumia haetaan) tai varmistaa tarvittavat dokut ennen kuin alkaa varailemaan matkoja ja rustaamaan kutsuja. Ja kannattaa noudattaa saatuja ohjeita. :-) Myös sitten matkustaessa pitäisi olla mukana paperit koskien majoitusta, paluulentoa ja sitä millä elää loman ajan. Käytännössä tuo viimeinen tarkoittaa usein virallista kutsua (mikä tarkoittaa että kutsuja vastaa kuluista). Paperit mukaan siltä varalta että niitä kysytään. Aina ei kysytä, mutta jos on esim vaihto jossain päin Eurooppaa, siellä saatetaan kysyä. Se on myös Schengen-sääntöihin kirjattu että matkustajan pitää kysyttäessä pystyä osoittamaan viisumin lisäksi nuo em ' todisteet' matkan tarkoituksesta ja muista.

Tekstini kuulostaa ehkä pelottelulta, mutta sitä se ei ole. Kun kaikki on huolella tehty, ei ongelmia pitäisi tulla ja myös kutsuttu voi lähteä hyvillä mielin matkaan!

...kannattaa varautua, etenkin Afrikan maiden ollessa kyseessä. Päätöksen tekee yksi ihminen konsulaatissa, vailla selitysvelvollisuutta tai valitusoikeutta. Oma kokemukseni on, että vähän fiiliksen mukaan läiskitään leimoja... :-( Tahdon varoittaa, sillä itse olin sen kaiken työmäärän ja jännityksen ja odotuksen jälkeen ERITTÄIN pettynyt ja kerrassaan masentunut, miehestä puhumattakaan, kun sisko ei päässytkään. Nyt, kun hän on muuttanut miehensä kanssa toiseen maahan työn perässä, sieltä tulikin ilman haastatteluita ym.ym.ym. rumbaa myönteinen viisumi kauniisti viikossa piste.



Ulkoministeriön sivuilta löydät ohjeita.



Kaikissa maissa ei myöskään ole Suomen lähetystöä, vaan joku muu pohjoismaan lähetystö saattaa hoitaa paperien pyörityksen ja lähettää sitten lähimpään Suomen lähetystöön päätöksentekoa varten. Tässä tapauksessa kannattaa ottaa selville, mitkä ko. maan vaatimukset ovat - Suomen vaatimukset ovat aika vaatimattomat, esim. Tanska vaatiikin huomattavasti enemmän dokumenttia.



Onnea!