Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisit tässä tilanteessa? Raskaus.
04.12.2025 |
Olet 36v. Sinulla on 11v lapsi aiemmasta suhteesta.
Sinulla on ollut vuosien aikana muutama kumppani johon lapsikin tutustunut muttei mikään niistä ole toiminut. Koet huonoa omatuntoa näistä suhteista koska ne ei ole toiminut, mutta yrität lohduttaa itseäsi sillä että sinullakin on oikeus yrittää löytää loppuelämän kumppani. Sinun ei tarvitse olla yksin. Yksinhuoltana et voi tutustua kehenkään loppupeleissä kunnolla ilman että toinen tutustuu myös lapseen koska kannat kokoajan vastuun lapsesta.
Sitten löydät vain puolenvuoden totaalisen yksinolon jälkeen miehen. (aiemmin ollut parikin vuotta yksin mutta nyt edellisestä vain puolivuotta). Olette tunteneet vasta 2kk ja huomaat olevasi raskaana. Raskaana siitä yhdestä ainoasta kerrasta kun kumi oli lähtenyt huomaamatta. Enkä hakenut jälkiehkäisyä koska mies ei edes tullut sisälle. Millä todennäköisyydellä näin voi käydä? Vain minun huonolla tuurilla. Lapsesi ei vielä ole edes nähnyt tätä miestä. Eikä kukaan muu tiedä koko suhteesta koska me vasta tutustustaan toisiimme ihan alussa. Mitä tekisit? Minä itse olisin valmis kantamaan vastuun, olen aina halunnut monta lasta. Mutta tämä tuntuu niin väärältä että se tapahtuu näin eikä niinkuin kuvitelmissani, oppikirjan mukaan. Pelottaa mitä muut ajattelisi ja puhuisi? Mies on myös valmis sanojensa mukaan kantamaan vastuun ja haluaisi pitää lapsen mutta jäin viimeksikin kuitenkin yksin. Entä jos nyt jäisin? Tiedän että pärjäisin mutta onko se oikein? Teenkö ab0rt1n? Voinko elää itseni kanssa jos teen niin, se kuulostaa todella rajulta vaihtoehdolta? Mitä teen, kenen kanssa voi jutella, olen hädässä.
Onko kellään mitään tämän tyylistä kokemusta, varmasti on, en voi olla ainoa. Mistä tiedän mikä on oikein?
Kommentit (27)
Naisena joka on eronnut ja on kaksi lasta aiemmasta suhteesta. En tekisi uutta lasta uuteen suhteeseen ellei se oli kestänyt pidempään. Eli tässä tilanteessa tekisin abortin. Naisen arvo on mitätön lasten jälkeen. Pitäisi olla todella kaunis ja pärjätä rahallisesti hyvin että kelpaisi enää uuteen suhteeseen. Sitten jos lapsia vielä usealle miehelle ja pieniä lapsia niin voin kertoa ettei kelpaa kenellekkään vakavassa mielessä. Kukaan ei nää minkä työn teet lasten eteen, kaikki näkee vaan että olet ollut synnytys koneena ja sinulla on toisen miehen lapsia. Kun taas nämä isät saavat jatkaa elämäänsä ilman huolia ja keräävät vaan pisteitä kertomalla että on lapsi joka käy pari viikonloppua kuusta hänen luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainut relevantti kysymyshän tässä on, että oletko valmis kantamaan koko ikäsi tietoa siitä, että teit ensimmäisessä raskaudessasi abortin vain, koska raskaus oli kyseisellä hetkellä ei-suunniteltu yllätys.
Tämä on se fakta, joka seuraa sinua itseäsi hautaan saakka, vaikka osa nuoresta sukupolvesta näyttääkin olevan sitä mieltä että abortti voi olla seksiä ja mahtava sometapahtuma. Kyseessä on lapsesi elämä, sitä ei voi muuksi vääntää. Toisaalta, myös keskenmenon voi saada vaikka päättäisikin pitää lapsen. Nämä asiat eivät ole ihmisten käsissä.
Entäs kysymys nii päin että jos sinun läheinen, oma lapsesi tai muu läheinen tulisi kertomaan sinulle että hänelle on käynyt näin, hän odottaa lasta miehelle ketä ei tunne. Mitä sanoisit hänelle?
Itse ainakin tukisin, puhuisin, lohduttaisin ja sanoisin että jos vähänkään tuntuu siltä niin pidä lapsi. Ja tarjoutuisin myös auttamaan kaikessa. Toki ihmiset on erilaisia ja joku ei varmasti ole yhtä ymmärtävä, mutta varmasti löytyy joka joka ajattelee sinun parastasi. Ehkä se mies jää, ehkä se on se on paras tuki. Jos ei niin elämä jatkuu silti.
Ite en tossa vaiheessa pitäisi lasta kun en toista tuntisi yhtään. Siitä voi pahimmillaan tulla 18vuoden helv3tt1 jos toinen onkin jollain tavalla hirveä ihminen ja haluaa aiheuttaa vaan ongelmia. nimimerkillä kokemusta on, ja oltiin tunnettu tämän isän kanssa kuitenkin vuosi ennen lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa vastata, mutta naurettava sanonta tuo "mies tulee (tai ei tule) sisälle".
Porstuaanko?
Pitääkin sanoa sisään, eli sisälle.
No, porstuasta ui ripeät yksilöt perille.
En tekisi aborttia. Se, jääkö yksin vai, ei ole kenenkään tiedossa. Löytäisit kyllä hyvän tavan kertoa lapsellesi, kun asiaa mietit. Ja mirskin hyväksyy raskauden, et enää nuorene.
Päätös on tietysti sinun. Voi käydä niinkin, että teet abortin ja myöhemmin haluat ehkä lapsen vaan eipä tulekaan, ikäsi ei enää ole paras mahdollinen. Toki raskaaksi voi tulla vanhempanakin, mutta hedelmällisyys laskee ja joillaki vielä nopsempaan kuin muilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainut relevantti kysymyshän tässä on, että oletko valmis kantamaan koko ikäsi tietoa siitä, että teit ensimmäisessä raskaudessasi abortin vain, koska raskaus oli kyseisellä hetkellä ei-suunniteltu yllätys.
Tämä on se fakta, joka seuraa sinua itseäsi hautaan saakka, vaikka osa nuoresta sukupolvesta näyttääkin olevan sitä mieltä että abortti voi olla seksiä ja mahtava sometapahtuma. Kyseessä on lapsesi elämä, sitä ei voi muuksi vääntää. Toisaalta, myös keskenmenon voi saada vaikka päättäisikin pitää lapsen. Nämä asiat eivät ole ihmisten käsissä.
Eiks tää ollu jo apn toinen lapsi? 🤔 tiedän paljon naisia ja miehiä joilla on useiden kanssa lapsia ja aina löytyy uus tyyppi rinnalle että en jaksaisi siitä olla huolissani.
Pyydä keskusteluapua joko lähimmästä sairaalasta (perhesuunnittelu) tai ehkäisyneuvolasta. Mulla oli myös tilanne että olin yksin raskaana, jälkiehkäisystä huolimatta, ja kävin keskustelemassa. Oli oikeasti hyvä kokemus, rauhallinen keski-ikäinen kätilö ja nuori mieslääkäri. Jopa lääkäri kannusti tekemään päätöksen täysin itsenäisesti ja sanoi että sinä päätät, älä anna kenenkään muun päättää puolestasi.
Sain ihanan tyttövauvan samaisessa sairaalassa <3
Biologinen isä ei ole ilmoittautunut.