Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita joiden elämässä ei ole enää mitään järkeä?
03.12.2025 |
Mä en pysty tekemään niitä asioita, joista tykkään, rahatilanne on aivan surkea (miksi vtussa maksoin kassan jäsenmaksuja kun jouduin kuitenkin toimeentulotuelle??), oli luovuttava kivasta kodista ja muutettava ahtaaseen ja epäkäytännölliseen luukkuun, terveysongelmia tulee koko ajan lisää, enkä pääse edes parin päivän keikkatöihin. Päivät menee epätoivon kyynelten parissa.
Ja ei. En ole masentunut vaan mun elämä on todellakin surkeaa paskaa.
Kommentit (40)
Se mitä itsessään ruokkii kukoistaa ja elää se mitä ei ruoki kuolee ja kuihtuu pois. Siis elä positiivisesti ja elä onnellisesti. Se ei aina vaadi rahaa. Lenkkeile, kävele luonnossa ajattele mukavia asioita. Valmista ruokaa vihanneksista joita saa halvalla ja keittele kaurapuuroa jne. Onnellisuus on pieniä asioita, ei kalliita ja rahaa vaativia. Ihminen on onnellinen hyvin pienestä jos niin haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Cicero, 106 eaa-43 eaa, totesi omalta kohdaltaan syyn elämänsä jatkamiseen sen, että hänellä oli parhaista tieteistä ja taiteista omaksuttua tietoa ja viisautta.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka minulla ei rahaongelmia, niin en elä omaa elämääni, vaan selviydyn päivästä toiseen. Ratkon ja perehdyn toisten ihmisten ongelmiin, jotta heidän asiat saadaan kuntoon, mutta esim. oma asunto aivan kaaoksessa, sillä ei aikaa hoitaa mitään omaa. Kampaamo, hammaslääkäri, auton katsastus, kaverit, asunnon siivous, omat laskut jne. kaikki jää hoitamatta.
Illalla tyytyväinen, että hengissä tämäkin päivä ja aikaisin nukkumaan, jotta jaksaa huomenna herätä aikaisin taas oikeuteen ratkomaan selvittämään asiakkaan ongelmia.
Tiedän, että kirjoitukseni saa alapeukkuja, mutta antaa tulla vaan. En vaan tiedä, onko tämäkään ihmisen elämää, kun omaa aikaa ei ole yhtään. Kaikki omat asiat rempallaan, mutta yrittää kaikkensa, että saa asiakkaiden hommat saa kuntoon.
Tänä vuonna 7 vapaapäivää. Kaikki lomat ja viikonloput mukaan luettuna.
Ei tämäkään mitään elämää ole.
asianajaj
Varmaan olisi varaa vähentää työntekoa.
Ihan oma valinta tehdä töitä noin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ollut pitkään aikaan. Ainoa syy, miksen tapa itseäni, on se, ettei vanhempani joudu hautaamaan lastaan. Vaikka hänellekin olen pettymys.
Minulle ainut syy miksi en tapa itseäni on lasten perheet. Viimeisillä voimillani yritän näyttää etteivät huomaisi miten olen voimaton ja henkisesti loppu . ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarpeeksi syvällisesti kun alkaa miettiä, niin onko minkäänlaisessa elämässä mitään järkeä
Ainakin enemmän järkeä on elämässä, jonka aikana pystyy edes ajoittain tekemään sellaisia asioita, joista tykkää.
Ap
Mitä sitten haluaisit tehdä, mitä et voi?
Pelata pleikkaripelejä, käydä juoksemassa ja kuntosalilla. Juoda silloin tällöin lasillisen viiniä ja polttaa pikkusikarin. Käydä risteilyllä ja konsertissa. Tehdä töitä!
Ap
No käy juoksemassa se ei ainakaan maksa mitään ja viiniä saa aika halvallakin pullollisen. Sen pikkusikarin voi unohtaa. Jos asuu Turussa tai Helsingissä risteily ei maksa juu
Et nyt tainnut ihan ymmärtää. En pysty juoksemaan tai juomaan alkoholia. Näiden (ja pelaamisen) suhteen ei ole kyse rahasta vaan terveydentilasta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kaikille teistä tutustumista Buddhan ajatuksiin. Elämään kuuluu kärsimys, mutta voimme välttää suurimman osan kärsimyksestä kun opimme asennoitumaan toisin. Minäkin olen kroonisesti sairas ollut jo parikymppisestä enkä todennäköisesti tule tervettä päivää enää koskaan näkemään, mutta silti elämässä on paljon hyvää ja merkityksellistä.
Oliko tässä se, että kiinnittyminen ja haluaminen on ongelmien ydin?
Kun ei kiinny kehenkään, eikä halua mitään, niin ei tule pettymyksiäkään eikä satu.
Mutta mistä stoalainen mielentyyneyskin?
Yliherkälle ihmiselle nää on täysin käsittämätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarpeeksi syvällisesti kun alkaa miettiä, niin onko minkäänlaisessa elämässä mitään järkeä
Ainakin enemmän järkeä on elämässä, jonka aikana pystyy edes ajoittain tekemään sellaisia asioita, joista tykkää.
Ap
Mitä sitten haluaisit tehdä, mitä et voi?
Pelata pleikkaripelejä, käydä juoksemassa ja kuntosalilla. Juoda silloin tällöin lasillisen viiniä ja polttaa pikkusikarin. Käydä risteilyllä ja konsertissa. Tehdä töitä!
Ap
No käy juoksemassa se ei ainakaan maksa mitään ja viiniä saa aika halvallakin pullollisen. Sen pikkusikarin voi unohtaa. Jos
Mikä sun terveydentilassa siis estää? Mä oon teinistä asti liikkunut ja useaan kertaan ollut rikki. Pitänyt vain levätä, tyytyä tai keksiä edes jotain pientä mitä voi tehdä. Pari kertaa tulin poikakaverin pahoinpitelemäksi niin pahasti, että vuoteen en pystynyt juoksemaan tai esim tekemään yhtäkään vatsalihasta kivun takia. No sieltä nousin itku kurkussa moneen otteeseen, keksin vaihtoehtoisia tapoja koska mulle se oli saakelin kova paikka ja kaikki alkoi nollasta.
Ehkä parin vuoden jälkeen alkoi olla voimaa enstisenlaiseen, ei vieläkään täysin ja ne vanhat vammat estää kaiken jos vahingossa liikaa rasittuu. No, jotain vaihtoehtoista, metsässä kävelykin on ihanaa. Vatsoja voi tehdä roikkumalla ja jalkoja nostelemalla, hyvin kevyttä lankkua. Just söin 6 viikkoa särkylääkkeitä ja pakkolepo kun treenasin tajuamatta liikaa kun tuntui että pystyin. Kostautui pahasti. Just kun alkoi paranemaan niin suoriltaan juoksemaan, seuraavan päivänä päivystykseen kun en edes pystynyt kunnolla hengittämään kun koski niin. Eli lisää pakkolepo.
Venyttelyä pitäisi lisätä, kevyttä kävelyä ja selkä ja vatsa kestää esim painollisia hularenkaita, mutta hyvin kuulostellen ja taas alusta, en sais kantaa edes omia ostoksia. Kylki ärtyy kaikesta, kaikkea pitää välttää. On astma ja virheasento lantiossa, joka myös tuottaa kipua.
Kai sä jostain muustakin liikunnasta tykkäät ja olet kokeillut? Ei kukaan lähde suoriltaan juoksemaan, siinä menee vaan rikki.
Kotitreeniä kehinpainolla kunnon mukaan ja kävelyä? Juoksun aika on myöhemmin.
Jos taas oot niin fiksu,että kykenet alkoholin välttämään niin peukku tälle. Eikö olis mitään tilalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi te ette lähde kokeilemaan onneanne ulkomaille? Johonkin Intiaan ihmettelemään lähtisin itse, jos alkais seinät kaatumaan päälle. Myisin kaiken ja häipyisin varsinkin jos mitään hävittävää ei enää olisi. Oispahan ainakin kokemus.
Silloin kun itsellä oli asiat huonosti, muistutin itseäni siitä, että tilanne ei ole ollut aina näin. Jos kerran asiat ovat menneet huonoon suuntaan niin yhtä hyvin kaikki voi vielä kääntyä hyväksikin. Ja myös kääntyi.
Takana siis syöpä, kodin menettäminen, ero ja kaikenlaista pienempää kurjuutta. Nyt olen tyytyväinen itsellinen äiti, jolla on pieni, mutta kaunis oma koti. On työpaikka ja olen nyt kymmenisen vuotta ollut terve.
Asioita, jotka toivat järkeä elämään kaiken ollessa huonosti:
-muutoksen odottaminen rauhassa ja sen hyväksyminen, että nyt on huono tilanne, että pitää nyt vaan odotella.
-vapaaehtoistyön tekeminen, kun pahin kriisi oli ohi
-ihmisten ilmoille meneminen esim kirjastoon ja kävin edullisen työväenopiston venyttelykurssin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en saanut itse valita muutanko vai en. Asunto meni alta. Nyt olen pienessä vuokraluukussa ja terveys mennyt. Kaikki päivät on yhtä harmaata puuroa kun istun vain kotona. Kukaan ei soita eikä tarvitse minua. Olen etsinyt töitä mutta eihän niitä ole.
Yksinäisyys koskettaa useimpia meistä jossain elämänvaiheessa. Meistä jokainen tarvitsee toisen ihmisen seuraa, ja yksikin myönteinen ihmissuhde voi katkaista yksinäisyyden kierteen.
Punainen Risti välittää ystäviä sinne, missä ystävää tarvitaan. Ystävätoiminnan koulutetut, vapaaehtoiset ystävät tuovat iloa yksinäiseen arkeen. Ennen kaikkea ystävä on kuuntelija ja juttukaveri.
Apua yksinäisyyteen - Punainen Risti https://share.google/qoRcjTn6DJPbOOwVb
Kyllä ne parhaatkin ihmiset lyödään arkkuun ja heitetään menemään. Pointti on se mitä itse haluaa ja mitä saa elämältä.
Omalla kohdalla elämäniloa antaa erilaisten asioiden ihmettely ja ihailu. Ihmisten muodostama "muurahaiskeko" saa kaikkea jännää aikaan. Luonto on kaunista ja ihmeellistä. Jopa täällä pohjolassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka minulla ei ole taloudellisia ongelmia, teen vain töitä aamusta iltaan. Näin on jatkunut vuosikymmeniä.
Siinä on elämäni täydellisesti kuvattuna.
Mitä tuohon voi edes sanoa.
Sama vika, yhteiskunta on täysin epäonnistunut. Minulla ei ole töitä, ei naista, vuokra-asunto muuttotappiokylässä eli ei mitään mahdollisuutta saada töitä omalta alalta. Lisäksi 5km suuntaan kauppareissu pyörällä kesät talvet ei todellakaan lämmitä mieltä, mutta kun ei ole varaa autoon ja surkea hyvinvointiyhteiskunta ei saa palveluja tänne, eikä julkista liikennettä, sen sijaan rahat hassataan johonkin hemmetin junarataan. Lisäksi yhteiskunta pakotti muuttamaan tänne, koska vuokra oli kuulemma liian korkea kaupungissa, jossa mahdollisuus sentään saada jotain töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"En pysty juoksemaan tai juomaan alkoholia terveydentilan vuoksi"
Ei ole tottakaan, että joku pitää sitä pahan ongelmana elämässään, ettei pysty käyttämään alkoholia. Tuon luulisi olevan sen sortin ongelma, että kun olet muutaman vuoden juomatta, et enää edes haluaisi juoda.
En tiedä ketään, joka surisi sitä, ettei pysty juomaan tai polttamaan.( Ap mainitsi myös, että haluaisi polttaa pikkusikareita)
Juominen ja polttaminen on enemmänkin opittuja tapoja, josta on vaikea oppia pois, kuin että ne olisi jotakin hyödyllistä ja elämä olisi merkityksetöntä ilman niitä.
Ymmärrän sen, että jos ihminen ei pysty liikkumaan kunnolla se voi hankalaa ja kurjaa, mutta se, ettei voi juoda ja polttaa... Kaikesta sitä voidaan näköjään ongelma tehdä.
Sitten elämä on kurjaa ja Suomi paska maa.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka minulla ei rahaongelmia, niin en elä omaa elämääni, vaan selviydyn päivästä toiseen. Ratkon ja perehdyn toisten ihmisten ongelmiin, jotta heidän asiat saadaan kuntoon, mutta esim. oma asunto aivan kaaoksessa, sillä ei aikaa hoitaa mitään omaa. Kampaamo, hammaslääkäri, auton katsastus, kaverit, asunnon siivous, omat laskut jne. kaikki jää hoitamatta.
Illalla tyytyväinen, että hengissä tämäkin päivä ja aikaisin nukkumaan, jotta jaksaa huomenna herätä aikaisin taas oikeuteen ratkomaan selvittämään asiakkaan ongelmia.
Tiedän, että kirjoitukseni saa alapeukkuja, mutta antaa tulla vaan. En vaan tiedä, onko tämäkään ihmisen elämää, kun omaa aikaa ei ole yhtään. Kaikki omat asiat rempallaan, mutta yrittää kaikkensa, että saa asiakkaiden hommat saa kuntoon.
Tänä vuonna 7 vapaapäivää. Kaikki lomat ja viikonloput mukaan luettuna.
Ei tämäkään mitään elämää ole.
asianajaj
Sama homma, tuli tehtyä se virhe että ostettua loma-asunto Espanjasta ja mökki Lapista. Nyt KAIKKI vapaa-aika ja iso rahamäärä menee näiden kunnossapitoon ja kokoajan pitää olla lähdössä jommalle kummalle mökille viikonloppua tai pidempää vapaata viettämään.
Omakotitalon remontit jäävät pääosin tekemättä ja siivouskin on pakko alkaa teettää ulkopuolisilla, kun mökki ja Espanjan asunto vievät kaikki mehut meikäläisestä työn ohella. Burn-out varmaan kohta lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka minulla ei rahaongelmia, niin en elä omaa elämääni, vaan selviydyn päivästä toiseen. Ratkon ja perehdyn toisten ihmisten ongelmiin, jotta heidän asiat saadaan kuntoon, mutta esim. oma asunto aivan kaaoksessa, sillä ei aikaa hoitaa mitään omaa. Kampaamo, hammaslääkäri, auton katsastus, kaverit, asunnon siivous, omat laskut jne. kaikki jää hoitamatta.
Illalla tyytyväinen, että hengissä tämäkin päivä ja aikaisin nukkumaan, jotta jaksaa huomenna herätä aikaisin taas oikeuteen ratkomaan selvittämään asiakkaan ongelmia.
Tiedän, että kirjoitukseni saa alapeukkuja, mutta antaa tulla vaan. En vaan tiedä, onko tämäkään ihmisen elämää, kun omaa aikaa ei ole yhtään. Kaikki omat asiat rempallaan, mutta yrittää kaikkensa, että saa asiakkaiden hommat saa kuntoon.
Tänä vuonna 7 vapaapäivää. Kaikki lomat ja viikonloput mukaan luettuna.
Ei täm
Oma on valintasi.
Minusta tuntuu jokseenkin samalta.
Elämäni on käynyt sietämättömäksi, koska vihaan itseäni niin paljon. En pääse itseäni pakoon, vaikka tekisin mitä. Terveyteni olen pilannut tarkoittamattani, määräaikainen työprojektini päättyy pian, enkä odota tulevaisuudelta mitään. Näen edessäni vain kipua, itseinhoa ja tyhjyyttä. Elän yksinomaan siksi, että rakastan äitiäni. Ellei häntä olisi, olisi minun jo aika mennä.
En jaksa enää - en etenkään tietoa siitä, että viime kädessä kaikki on omaa syytäni.
N33
Vierailija kirjoitti:
"En pysty juoksemaan tai juomaan alkoholia terveydentilan vuoksi"
Ei ole tottakaan, että joku pitää sitä pahan ongelmana elämässään, ettei pysty käyttämään alkoholia. Tuon luulisi olevan sen sortin ongelma, että kun olet muutaman vuoden juomatta, et enää edes haluaisi juoda.
En tiedä ketään, joka surisi sitä, ettei pysty juomaan tai polttamaan.( Ap mainitsi myös, että haluaisi polttaa pikkusikareita)
Juominen ja polttaminen on enemmänkin opittuja tapoja, josta on vaikea oppia pois, kuin että ne olisi jotakin hyödyllistä ja elämä olisi merkityksetöntä ilman niitä.
Ymmärrän sen, että jos ihminen ei pysty liikkumaan kunnolla se voi hankalaa ja kurjaa, mutta se, ettei voi juoda ja polttaa... Kaikesta sitä voidaan näköjään ongelma tehdä.
Sitten elämä on kurjaa ja Suomi paska maa.
No nyt tiedät. Köyhän elämässä tällaiset mitättömän kuuloiset hetket on usein niitä tärkeitä juhlahetkiä. Tykkäsin käydä lauantaisin meikattuna ja laitettuna juomassa lasillisen viiniä ja poltin samalla sikarin. Ja tuo oikeasti oli mun mielenterveydelle äärimmäisen tärkeää eikä kyse ole varsinaisesti edes alkoholista vaan tuosta koko tapahtumasta ennakkovalmisteluineen.
Paheksutko samalla tavalla, jos joku harmittelee sitä, ettei voi syödä karkkia ja kakkua? Turhia ja epäterveellisiä nekin on.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en saanut itse valita muutanko vai en. Asunto meni alta. Nyt olen pienessä vuokraluukussa ja terveys mennyt. Kaikki päivät on yhtä harmaata puuroa kun istun vain kotona. Kukaan ei soita eikä tarvitse minua. Olen etsinyt töitä mutta eihän niitä ole.
Yksinäisyys koskettaa useimpia meistä jossain elämänvaiheessa. Meistä jokainen tarvitsee toisen ihmisen seuraa, ja yksikin myönteinen ihmissuhde voi katkaista yksinäisyyden kierteen.
Punainen Risti välittää ystäviä sinne, missä ystävää tarvitaan. Ystävätoiminnan koulutetut, vapaaehtoiset ystävät tuovat iloa yksinäiseen arkeen. Ennen kaikkea ystävä on kuuntelija ja juttukaveri.
Apua yksinäisyyteen - Punainen Risti https://share.google/qoRcjTn6DJPbOOwVb
Usein vertaistuki olisi parempi ratkaisu. En ainakaan itse siedä sitä, että minuun suhtaudutaan avuntarvitsijana.
Alue: Aihe vapaa
Suosittelen kaikille teistä tutustumista Buddhan ajatuksiin. Elämään kuuluu kärsimys, mutta voimme välttää suurimman osan kärsimyksestä kun opimme asennoitumaan toisin. Minäkin olen kroonisesti sairas ollut jo parikymppisestä enkä todennäköisesti tule tervettä päivää enää koskaan näkemään, mutta silti elämässä on paljon hyvää ja merkityksellistä.