Lapsi taas kipeenä! Mä en jaksa!
2 viikkoa oli terveenä ja nyt taas kipeenä. Varmaan töissäkin tykkää taas niin hyvää.
Kommentit (6)
Kaksi lasta meillä ja tuntuu että jompikumpi on jatkuvasti räkätaudissa tai yskässä...Mies on ollut myös lapsen kanssa kotona, hänellä joustavampi työaika.
lapsi koko ajan korvatulehdus-keuhkoputkentulehduskierteessä, vain pari tervettä päivää ja taas mentiin...lääkäri ehdotti, että jäisin kotiin vielä vaikka puoleksi vuodeksi. Lapsi on nyt 1 vuosi ja kymmenen kuukautta. Suostuin siihen, katsotaan syksyllä uudestaan. Taas on pärjättävä rahallisesti kotihoidontuella, plääh.
Ja mies ei voinut olla poissa kun rakennetaan ja tulee muutenkin poissaoloja työmaakokousten yms takia.
Mulla on kolme lasta joista jokainen eri paikoissa päivisin. Yksi koulussa, ja toiset eri hoitopaikossa. No aina kun yksi tulee kipeeksi niin muut saa sen saman ja kun joka paikassa on eri pöpökanta, niin tää kevät on meillä ollut sellaista ettei yhtään viikkoa etteikö joku olis kipee :(
Mua ei niin kiinnosta mitä töissä ajattelee, mutta oma jaksaminen on heikolla kun aina joutuu valvomaan öitä. Nyt sitten kun on lapet olleet terveinä, niin itselle ja miehelle tuli tää kamala flunssa.
Kaikki lapsiani rakastan valtavasti mutta joskus käy aina mielessä että olis vähemmän riittänyt.
Ensin oli influenssa koko perheellä, sitten viikko terveenä ja tuli oksutauti, jota kestikin kummallakin lapsella ennätykselliset toista viikkoa. Sitten melkein kaksi tervettä viikkoa (jiihaa) kunnes isompi sai nuhakuumeen ja toki pienempi perässä. Itse olen onneksi vioelä kotihoidontuella, muuten oltaisiinkin pulassa, kun kuukausitolkulla lasten olisi pitänyt olla pois päivähoidosta.
Käytännössä meillä on ihan koko ajan joku sairaana. Olen jo oppinut ajattelemaan, että ne hetket kun lapset edes ovat terveitä, ovat yhtä juhlaa. Me vanhemmat sairastetaan siinä puolihuomaamattomasti jossain välissä. Nuoremmalla on ollut vielä korvakierre (tulehdus/kuukausi lähes vuoden putkeen), jonka putkitus onneksi katkaisi. Mutta sitä putkitustakin saatiin odottaa melkein puoli vuotta.
Meillä autttoi huimasti vastustuskykyyn. Lekuri ihan määräsi.
Lapsen sairastuminen on semmoinen asia, että sille ei voi mitään. Joten, älä soimaa ainakaan itseäsi. Äläkä näytä lapsellesikaan ärtymystäsi/väsymystäsi, ei se ole hänenkään vika, eikä hänestäkään kivaa. Voimia ja pikaista paranemista!