Miten tomia, kun kaveriperheen mies on ihastunut minuun?
Ollaan oltu perheinä kavereita jo toistakymmentä vuotta. Nyt kun lapset on kasvaneet, kaikilla meillä aikuisilla alkaa olla enemmän aikaa itselle ja muutenkin dynamiikat on muuttuneet.
Tajusin noin vuosi sitten, että tämän kaveriperheen mies on ihastunut minuun. Se on tavallaan kivaa, koska mulla on todella huono itsetunto ja tunnen näin ollen itseni hyväksytyksi hänen seurassaan, mutta toisaalta se on todella kiusallista hänen vaimonsa puolesta. Jos minä olen asian huomannut, niin kyllä vaimokin on. Itseäni tämä mies ei kiinosta ollenkaan, mutta tietysti tyhmästi imartelee, kun omaa miestä en voisi 20 vuoden yhteiselon jälkeen vähempää kiinnostaa.
Mitä ajatuksia?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Kasva aikuiseksi.
Olen vuosia pitkän avioliiton jälkeen elänyt yksin, ikää lähes 70v, elämästä on hävinnyt kaikki ihastumisen tunteet, saati suuremmat.
Harrastusryhmääni tuli uusia jäseniä syksyllä ja huomasin odottavani erästä noin 40v miestä, onko hän siellä, tajusin että olen pikkuisen ihastunut, olen niin iloinen, en ole täysin kuollut tunteiden suhteen. Ja en aio tehdä yhtään mitään, nautin vain ihastumisen tunteesta, tiedän sen häviävän. Koen olevani aikuinen, aplle nauti sinäkin, kyllä se tuttavan ihastuminenkin menee ohi, älä tee mitään.
Mä kuule nyt valitettavasti luulen, että ylitulkitset kaverimiehen sanomiset ja silmiin katsomiset (?). Jos ei ole suoraan sanonut sulle, että on ihastunut, niin en usko, että ja näin ollen ei hänen vaimonsakaan huomaa miehessään mitään poikkeuksellista. Kun olet jo nuorena kokenut vastaavaa, niin sulla taitaa olla taipumus tuollaisiin luuloihin. Kyllä mua katsoo kaikki kaverimiehet silmiin ym., eikä ne ole muhun sen enempää ihastuneita kuin normaalisti kamusta tykätään.
Eroatte ja menette yhteen. Te kuulutte toisillenne.
Vierailija kirjoitti:
Mä kuule nyt valitettavasti luulen, että ylitulkitset kaverimiehen sanomiset ja silmiin katsomiset (?). Jos ei ole suoraan sanonut sulle, että on ihastunut, niin en usko, että ja näin ollen ei hänen vaimonsakaan huomaa miehessään mitään poikkeuksellista. Kun olet jo nuorena kokenut vastaavaa, niin sulla taitaa olla taipumus tuollaisiin luuloihin. Kyllä mua katsoo kaikki kaverimiehet silmiin ym., eikä ne ole muhun sen enempää ihastuneita kuin normaalisti kamusta tykätään.
Et taida olla varsinainen miesmagneetti.
Kun olin nuori, kaikki miehet pörräsi ympärilläni. Kaverin poikaystävä mm. sanoi kaverilleni, että "Sun kaverihan saisi ihan kenet tahansa miehen, jonka haluaisi."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna pimppaa, voi olla ihan ok kokemus.
Kyllä, näitä ihmiset sitten katuvat kuolinvuoteillaan kun eivät eläneet
Höpsis. Elämää se on ilmankin.
Vierailija kirjoitti:
Pettäminen on elämän suola, eikä satuta ketään jos siitä ei kerrota.
Kyllä sen aina vaistoaa ja se pilaa ihmisten mielenterveyttä, vaikka ei tiedetä tarkalleen miksi.
Vierailija kirjoitti:
Mies lienee aina käyttäytynyt samalla tavalla, mutta uusi elämänvaihe on saanut aloittajassa heräämään uudenlaisia tunteita?
Keski-ikä, tuo kriisiksikin kutsuttu tilaa saa miehet ostamaan moottoripyöriä, ja naiset rikkomaan ihmissuhteita, kun taannutaan jonnekin teinintasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasva aikuiseksi.
Olen vuosia pitkän avioliiton jälkeen elänyt yksin, ikää lähes 70v, elämästä on hävinnyt kaikki ihastumisen tunteet, saati suuremmat.
Harrastusryhmääni tuli uusia jäseniä syksyllä ja huomasin odottavani erästä noin 40v miestä, onko hän siellä, tajusin että olen pikkuisen ihastunut, olen niin iloinen, en ole täysin kuollut tunteiden suhteen. Ja en aio tehdä yhtään mitään, nautin vain ihastumisen tunteesta, tiedän sen häviävän. Koen olevani aikuinen, aplle nauti sinäkin, kyllä se tuttavan ihastuminenkin menee ohi, älä tee mitään.
Nuoret miehet on ilo silmälle. Kyllä mullakin silmät kirkastuu kun näen komean adoniksen. Mutta liian nuoret poikaset ei kiinnosta. Katsoa saa, mutta ei koskea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun miestäsi ei kiinnosta?
Sen kun tietäisin. Olen oikeasti miettinyt, että tykkäisikö hän miehistä.
Ap
Ei, hän tykkää toisista naisista.
Tunteita nyt tulee ja menee ja olette selvästi aikuiseen tapaan vastuussa omistanne. Jatkat vaan samaan malliin kuin ennenkin. Joka pikkuihastumisesta kannata niin numeroa tehdä, ja pitkät ystävyyssuhteet ovat todella arvokkaita. Niitä kannattaa vaalia. Luultavasti ko. miehellä on ollut aiemminkin samanlaisia meininkejä tuttavapiirissä ja vaimonsa on niihin tottunut, eikä ahdistu, kun tietää, että ne mitään muuta tarkoita kuin vähän silmäpeliä illanvietoissa.
Jos mies on vain ystävällinen, kohtelias ja huomaavainen. Se tuntuu oudolta, ehkä kiusalliseltakin, jos kotona ei ole sellaiseen kohteluun tottunut.
Vähän vastaava tilanne ollut itsellä kuin ap,lla. Eräs minun ja puolisoni yhteinen ystävämies on ihastunut minuun, ja on sanonut ihan suoraankin tämän selvinpäin ja monesti- on joskus humalassa tunnustanut isompiakin tunteita.
Minkä minä sille mahdan? En vietä aikaani hänen kanssaan kahden,vaan aina ns pariskunnittain ja harvoin. Olen luullut että aika tekee tehtävänsä ja kun hän löysi rinnalleen puolisonsa, luulin että hän on päässyt yli ihastuksestaan minuun. Mutta ei...
En aio tehdä asialle mitään, itse en ole kiinnostunut hänestä sillä tavalla- hyvä ystävä hän kyllä on ja välitän hänestä kuten muistakin ystävistäni
Eikö aloittaja ole huomannut, että hänen miehensä on ihastunut naapuriperheen esikoistyttäreen?
Kyllä satuttaa kun lähimpinään pitäneet ihmiset eivät kertoneet tietäneensä exän touhuista. Meni luotto ns ystäviin.