Seurustelisitko miehen kanssa jolla lapsia
Lapset asuvat vuoroviikoin isällään. Miksi tai miksi et?
Kommentit (828)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, osaako ne tehä töitä uuden suhteen ylläpitämiseen?
Eronnut isä ei todellakaan osaa. Eihän hän osannut pitää edes perhettään kasassa.
Tuskin on edes mietitty missä meni pieleen. Uutta suhdetta laitetaan pystyyn heti, niin saa taas naisen, kodinkoneen ja lastenhoitajan. Todennäköisesti on jo valmiiksi katsotukin uusi rouva.
En. Siedän vaivoin edes omia lapsiani, muiden en yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, osaako ne tehä töitä uuden suhteen ylläpitämiseen?
Eronnut isä ei todellakaan osaa. Eihän hän osannut pitää edes perhettään kasassa.
Tuskin on edes mietitty missä meni pieleen. Uutta suhdetta laitetaan pystyyn heti, niin saa taas naisen, kodinkoneen ja lastenhoitajan. Todennäköisesti on jo valmiiksi katsotukin uusi rouva.
Juuri näin. Siksi eronneet isät saa ja pitää hyvällä omatunnolla rajata pois kaikesta. Suksikoot vaikka suolle päättämään elämänsä, ei heitä tarvita, edes heidän omat lapsensa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18361894/huomio-sinkkuisat!#comment-144…
Jos aloittaja olisi lukenut tämän, ei hänen olisi tarvinnut edes kysyä tuollaista...
mä olen lapsettomana naisena muutaman kerran saanut pakit mieheltä, jolla on ollut alle teini-ikäisiä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
mä olen lapsettomana naisena muutaman kerran saanut pakit mieheltä, jolla on ollut alle teini-ikäisiä lapsia.
Et menettänyt yhtään mitään, väistit luodin!
https://www.huonoaiti.fi/eronnut-vanhempi-ala-edes-haaveile-uudesta-par…
Toinen aivan loistava kirjoitus eronneista isistä!
Toivon, että JOKA IKINEN NAINEN löytää ja lukee tämän !! Siis aivan täydellinen kirjoitus!
En. On oma valintani olla ja elää lapsettomana. Lapsettomuus tarkoittaa minulle sitä täysin ja kokonaan.
En hyväksy myöskään mallia, jossa tapaisin kumppaniani vain lapsettomilla viikoilla. Se olisi lapsia kohtaan väärin.
En, koska halua lapsia mitenkään elämääni.
Vierailija kirjoitti:
En. On oma valintani olla ja elää lapsettomana. Lapsettomuus tarkoittaa minulle sitä täysin ja kokonaan.
En hyväksy myöskään mallia, jossa tapaisin kumppaniani vain lapsettomilla viikoilla. Se olisi lapsia kohtaan väärin.
Aamen! Ottakaa tästä mallia, naiset!
Riippuisi miehestä ja myös tämän suhteesta omiin lapsiinsa ja ex-puolisoon. Jos löytyisi aikuinen, vastuuntuntoinen ja keskustelutaitoinen mies, jolla on normaali suhde lapsiinsa ja meillä synkkaisi, niin mikä ettei.
Vierailija kirjoitti:
Riippuisi miehestä ja myös tämän suhteesta omiin lapsiinsa ja ex-puolisoon. Jos löytyisi aikuinen, vastuuntuntoinen ja keskustelutaitoinen mies, jolla on normaali suhde lapsiinsa ja meillä synkkaisi, niin mikä ettei.
Ei sellaisia isämiehiä ole olemassa. Sille on syy miksi he ovat eronneita. Ei oikeasti hyvä mies eroa lastensa äidistä, kummankaan toimesta.
Elatusmaksut on merkki epäonnistuneesta miehestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. En halua lapsia elämääni, en omia enkä bonuslapsia ja näin 40+ ikäisenä en edes jaksaisi lähteä harjoittelemaan mitään perheleikkejä enää. Ehkä siinä tapauksessa voisin harkita, jos ko. lapset olisi itsenäisiä aikuisia, mutta pienet lapset tai teinit on vaan suora ei.
Enkä tiedä, olisiko sellainenkaan suhde kummoinen, jossa asuttaisiin vuosikausia eri asunnoissa ja tavattaisiin vain niinä viikkoina, kun lapset eivät kuulu miehen elämään.
Lapset kuuluu isän elämään joka viikko! Ja joka päivä.
Seurustelin hetken miehen kanssa joka ei alussa peitellyt intoaan siitä että minulla on vuoroviikko lapsi. Hän oletti että niillä viikoilla kun lapsi on isällään, olen "vapaa" äitiydestä. Hän oli usein närkästyneen oloinen kun soittelimme lapsen kanssa päivittäin. Vanhemmuus ei toimi niin, että lapsi unohdetaan viikoksi kun hän on toisen vanhemman luona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. En halua lapsia elämääni, en omia enkä bonuslapsia ja näin 40+ ikäisenä en edes jaksaisi lähteä harjoittelemaan mitään perheleikkejä enää. Ehkä siinä tapauksessa voisin harkita, jos ko. lapset olisi itsenäisiä aikuisia, mutta pienet lapset tai teinit on vaan suora ei.
Enkä tiedä, olisiko sellainenkaan suhde kummoinen, jossa asuttaisiin vuosikausia eri asunnoissa ja tavattaisiin vain niinä viikkoina, kun lapset eivät kuulu miehen elämään.
Lapset kuuluu isän elämään joka viikko! Ja joka päivä.
Seurustelin hetken miehen kanssa joka ei alussa peitellyt intoaan siitä että minulla on vuoroviikko lapsi. Hän oletti että niillä viikoilla kun lapsi on isällään, olen "vapaa" äitiydestä. Hän oli usein närkästyneen oloinen kun soittelimme lapsen kanssa päivittäin. Vanhemmuus ei toimi niin, että lapsi unohdetaan viikoksi kun hän on toisen vanhemman luona.
Tässä ihan elävä esimerkki siitä, miksi ei pidä seurustella eronneiden isien kanssa, ei vaan toimi!
Toivottavasti löysit oikean miehen elämääsi tuon paskan jälkeen.
Up