Minkälainen asuinpaikka Kärsämäki on?

Pyhäjärven naapurissa.

Pikkunen kylä

Mikä tämä Kärsämäki/Pyhäjärvi-juttu nyt oikein on?

Siis se paikkakunta vai Turun kaupunginosa?

Vierailija kirjoitti:

Siis se paikkakunta vai Turun kaupunginosa?

Paikkakunta Pohjois-pohjanmaalla

Ei oo Kärsämäellä kukaan asunu.

Up

Paljon kärsiä mäellä. Siitä se nimikin tulee.

Ekana tulee mieleen elämäntarinafestivaalit, eikö ne ollu tuolla.

Vastaa suurinpiirtein Pohjois-Sentineliä. 

Joskus lemahtaa pazka tulee autoon käry. Aja nopeasti ohi.

Kerran kävin ässästä kaljaa ohi ajaessani. Ei herännyt mielenkiintoa muuttaa kärsämäelle. Jotain peltoa ja lehmiä siellä oli.

Muistan kyllä Kalevin, oli äitini siskon miesvainaa...vai kuinka se nyt sanotaan. Muistan myös vähän Klemensiä, ja niien Vili-koiran. Oli sielä niien vintissä mukava yöpyä, niin comfylle tuoksui. Jokin petivaatteiden, purueristeiden, tapettien ja pienen kaminan yhteisaroomi, peilipöytä, pari vaatekaappia ja matalassa hyllyssä pitkä rivi Valittuja paloja joista luettiin jänniä juttuja. Öisin kuumotti käydä kellarinhajuisessa kylmässä vessassa, hipsittyään eka punamaaliportaat kylmän ullakon läpi alakertaan. Niien navettahan romahti kai 80-luvun lopussa, vai oliko 90-luuvn alussa, kun toki uusi oli jo valmiina. Minä en uskaltannut lähteä kiertämään romahtanutta rakennusta mutta siskoni tohti Vienan kanssa mennä kattomaan sitä toiseltai puolelta. Muistan myös muutaman niiden lehmän niemltä uudessa navetassa. Siinä heilurioven kohdalla kun maitohuoneen ja saunan väliköstä astutaan eläintilaan, olivat vierekkäin Nella ja Paras, mahdollisesti -82 ja -83 syntyneet lehmät. Tiira ja Tuuri-nimiset muistan myös.
Pihasaunassa oli vähän inha kylpeä, illä ovenkarmista varisi purua niskaan kun sulki oven jäljessään. Muuten mahtoi olla hyvät löylytykset. Saunan eteisessä Kalevi valmisti purkkikalaa, raikasta ja ravitsevaa herkkujenkerkkua.
Olihan siellä uudessakin navetassa sauna, joskin lauteisto aika hiiden korkealla. Olihan se lannan ja rehujen hajussa saunontahi metka kokeemus. Saunan jälkeen sittne joskus saatettiin syödä Jeeje-akrkkia ja katsella Vaahteramäen eemeliä töllöstä. Bemarimiehiä mahtoi olla Kalevi. Niillä oli se kermanvärinen OLE-901, mallia en muista

Muualtatulleista ainakin Miiluranta kyläkirjan mukaan  koostuu pitkälti, pytkähti 50-luvun alussa pystyyn joutuisasti kuin mikäkin kiinlaiskaupunki. Kärmämäellä asukasluku on vaipunut valtavasti, kaiketi siksikin että alueelle suunniteltaneen tuulipaskakenttiä rutosti pantavan

Mietin tossaja juuri että ovatko Lassheikit asuneet jossain vuokratalossa mutta vuokralla oelvia ei kyläkirjassa mainittu olevan tuolloin n -97 muita ku Varjola-niminen paikka. jos ovat Pataperällä asuneet niin ovatko sitten Mansikkalassa, Liuskalta eteenpäin Kirjassa mainittu kyllä että Eila Kukkohoi ois ollut asukas tuolloin.
Muita ahdollisia paikkoja oisivat kaiketi Rauhanlehto, jossa Taisot ja Ilona Laituri, jotka myös ovat asuneet Koivuharjussa eli Eerolassa joka on autiona ollut jo vuosikymmenet. Teiden haaraujksessa ollut Paananen mainittu asumattomaksi, viimeiset kalle Hilja Martikainen. Haapalehdossa asunut useita, muttei mainita Lassheikkejä. Syrjälässä Kuusi kokoonpanoa, ei Lassheikkejä mainittu.
Vieressä Tiiton maatila ja tein päässä vielä Nevala, jossa Molanderit ja tuollon kärämäen kunnan omistama. joten oisko Lassheikit asuneet Nevalassa eli Tienpäässä

Eivät ole ympäristöherännäisiä :p

Mukavia muisteloja. Pataperällä sukulaisten luona käytiin paljonki ysärillä. Likellä, toisella puolen tietä asui vanhapoikamies. Hänen syntymäkotonsa joko paloi tai purettiin sitten ja sijalle nausi pienoinen punainen talo. Kyläkirjastosta  jotain kävimme lainaamassa ja iltaisin usein menimme siskoni ja tätini kanssa rm-talon vinttiin tekemään nauhoituksia c-kasetille ja mustalaisen päiväkirjoja laatimaan. Asuu tätini Miilurannalla yhä, on vain vaihtanut taloa

Pieni,rauhallinen paikka.Sukuni on sieltä.

Ennen kylään menoa kannattaa varmistaa onko sisävessaa.

Kaksi liikenneympyrää ja Neste, ei siellä muuta ole.