Kristitty! Myönnätkö olevasi syntinen?

Todellakin, juuri muuta en olekaan. Nuoruuden avoliittoani ja esiaviollista seksiä kadun yhä. Nykyisin perisyntejäni ovat ajoittainen muiden tuomitseminen, itsekkyys ja hedonismi. Paastot ovat myös kompastuskiveni.

Kyllä. Omia syntejäni ovat itsekkyys ja ylpeys.

Armahdettu syntinen.

Olen läpeensä paska ja syntinen. Elän juuri ja juuri armosta.

Onneksi en ole kristitty. En siis ole syntinenkään.

Homoseksuaalina kannan aina synnin taakkaa, mutta niin kantavat kaikki muutkin. Olen ortodoksi.

Onneksi ne annetaan samantien anteeksi, jos on kristitty. Olen vailla huolen häivää.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi ne annetaan samantien anteeksi, jos on kristitty. Olen vailla huolen häivää.

Ei toki. Kristuskin antoi syntejä anteeksi, mutta sen eteen hän vaati jatkossa synnittömyyttä. *Älä enää syntiä tee.*

Ilman muuta, syntisistä ensimmäinen.

Synnin käsite on jäänyt minulle vieraaksi. Täysin ulkona minun ajatusmaailmastani. Ihminen voi tehdä pahoja asioita, mutta mitään ylimaallista ulottuvuutta ei näillä teoilla ole.

Vierailija kirjoitti:

Synnin käsite on jäänyt minulle vieraaksi. Täysin ulkona minun ajatusmaailmastani. Ihminen voi tehdä pahoja asioita, mutta mitään ylimaallista ulottuvuutta ei näillä teoilla ole.

Otsikon kysymys olikin _kristityille_. Et ole kristitty, jos sinulle synti on vieras käsite.

Vierailija kirjoitti:

Synnin käsite on jäänyt minulle vieraaksi. Täysin ulkona minun ajatusmaailmastani. Ihminen voi tehdä pahoja asioita, mutta mitään ylimaallista ulottuvuutta ei näillä teoilla ole.

Eivät synnit kristityillekään ole mitään muuta kuin väärintekoja. Ei kristitytkään ajattele että heidän syntinsä olisivat jotain *ylimaallisia ulottuvuuksia* saavuttavia tekoja. Ne ovat sellaisia tekoja jotka rikkovat 10 käskyä vastaan ja koskevat myös ajatuksia. Eli se ei riitä, että esität hyvää ihmistä, Jumala näkee sydämeesi, vaikka itse onnistuisitkin huiputtamaan jopa itseäsi.