Olenko kamala ihminen kun en osta miniöille ja
vävyille omaa lahjaa vaan yhteisen lahjan puolison kanssa jaettavaksi. Omille lapsille omat lahjat kylläkin.
Kommentit (24)
Luultavasti lapsesi olisivat tyytyväisempiä, jos ostaisit heille puolta halvemmat lahjat ja huomioisit säästyneellä rahalla heidän kumppaninsa.
No, toki jotkut on itsekkäitä, eivätkä tahtoisi puolisolleen mitään.
Mun miniö asuu yksiössä niin ei sinne edes mahdu lahjaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun miniö asuu yksiössä niin ei sinne edes mahdu lahjaa.
Ei mahdu edim. S-ryhmän lahjakorttia?
Onhan se aika ankeaa, jos lahjanjaossa joku jää ilman omaa lahjaa.
Ensinnäkin, ei aikuisille tarvitse mitään ostaa. Joululahjat on lapsia varten. Se on suorastaan vaivaannuttavaa, että aikuiset ihmiset jotka tienaavat omat rahansa, ja ostavat aina mitä ikinä tarvitsevat, miettivät mitä krääsää sitä toisilleen ostaisi, ja aina ne on jotain turhaa, tai jotain tylsää jonka voisi ihan hyvin itsekin ostaa. Jokainen ostakoot itse itselleen mitä haluaa, ja säästää sen vaivan miettiä mitä joku puoliouto miniä tai vävy tarvitsee ja haluaa.
Ei mun mies ainakaan missään nimessä haluaisi että mun vanhemmat ostaa sille lahjan, eikä välitä siitä jos joskus mun äiti ostaa mulle jotain.
No ei tarvi lahjaa. En minäkään osta anopille mitään.
Minulle kyllä kelpaa yhteislahjat.
Jos omat lapset saa omat lahjat niin kenen kanssa ne miniät ja vävyt sen lahjansa sitten puolittaa?
Vierailija kirjoitti:
Onhan se aika ankeaa, jos lahjanjaossa joku jää ilman omaa lahjaa.
Lahjojen jakajalla pitää olla sen verran pelisilmää, että antaa sen yhteislahjan sille, jolla ei vielä muita lahjoja ole.
Et ole kamala, epäkohtelias vain.
Minä annan aina lapsille ja puolisoilleen yhteisen lahjan, esim pyyhkeitä, pussilakanoita, toivottuja astioita, itse tehdyt villasukat, molempien lempisuklaata, viiniä, glögiä, mitä milloinkin ja siihen kylkeen yhteinen lahjakortti. Joskus voin lisäksi antaa lapselleni jtn, mitä tiedän hänen haluavan/on toivonut. Mutta pääsääntöisesti muistan heitä yhteisesti, jotta myös miniät/vävyt ymmärtävät, että ovat tärkeitä. En osaa ostaa heille omaa lahjaa, helpointa on muistaa yhteisesti.
Minä taas en osta lahjoja kenellekään, en kyllä saakaan eli tasan menee
Minä toivoisin ettei anoppi ostaisi mitään lahjaa. Se on aina jotakin mikä on sinne päin mutta ei koskaan sellaista mitä oileasti haluaisin. Jos suklaata niin sellaista josta en tykkää. Jos kirja niin sellainen jota ei kiinnosta lukea. Jos vaate niin vähintään väri ei mieluisa tai materiaali jotakin kammottavaa keinokuitua. Tarkoitus tietysti hyvä mutta mieluummin soisin että ei ostaisi mitään. En vaan ole jotankin ilennyt sanoa ääneen.
Mun anoppi osti lahjat ainoastaan kultapojalleen se lapsille (lapsia 5 ja useampi lapsen lapsi).
Miniän kanssa et voi toimia oikein, joten tee niin kuin itse haluat. Oot kamala anoppi jos et osta. Jos ostat, lahja on vääränlainen. Niin rauha vaan 🙏
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se aika ankeaa, jos lahjanjaossa joku jää ilman omaa lahjaa.
Lahjojen jakajalla pitää olla sen verran pelisilmää, että antaa sen yhteislahjan sille, jolla ei vielä muita lahjoja ole.
Useissa perheissä lapset toimivat lahjojen jakajina.
On tietenkin ok, jos on sovittu ettei kukaan aikuisista saa lahjoja. Jos muille annetaan lahjat, voisi miniöille ja vävyille antaa vaikka konvehtirasian.
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi osti lahjat ainoastaan kultapojalleen se lapsille (lapsia 5 ja useampi lapsen lapsi).
Ja tämä on suomeksi..??
No ei tarvikaan