Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Neuvostoliiton Berjozka-kaupoissa sai siis käydä vain jos oli turisti tai ns. kermaa ja maksaa sai vain ulkomaan valuutalla?

Vierailija
27.11.2025 |

Onko noiden valikoimasta mitään tietoa? Kysyn koska kirjoitan yhtä tekstiä lukion kurssilla.

Kommentit (29)

Vierailija
21/29 |
28.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti: Ja jos halusi ostaa Ladan niin se onnistui Berjozkassa helposti jos omisti ulkomaan valuuttaa mutta muuten joutui jonottamaan vuosia?


Jatko. Lännestä tuodut autot oli siis pamppuja varten? Miten pystyi ostamaan bensaa ja varaosia?

Vierailija
22/29 |
28.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vitsi NL:n ajoilta...yrittäkää ymmärtää 😅

Babushka (mummo) tuli kauppaa ja alkoi kyselemään kun hyllyt olivat tyhjät. 

-Onko lihaa? Myyjä pyörittä päätään ja vastasi njet

-Onko voita? Myyjä pyörittä päätään ja vastasi njet

-Onko perunoita? Myyjä pyörittä päätään ja vastasi njet

Tässä vaiheessa myyjä totesi toiselle myyjälle että babushkalla on hyvä muisti kun noita ei ole ollut enää vuosiin hyllyssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/29 |
28.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Mitkä oli sitten ne eliitin kaupat missä sai ostaa laatikkokaupalla jotain konjakkia?

Kommunistieliitti eli NKP:n ja politbyroon jäsenet ja heidän perheenjäsenensä ja pienmmät tapit saivat käydä Stockmannissa Helsingissä ostamassa vaimolle länsimaisia hepeniä, ruokaa ja lapsille leluja. Systeemihän oli täysin mätä ja epätasa-arvoinen: tavallinen rahvas asui kommmuneissa ja söi paleltuneita omenoita ja perunoita.

 

Ja samaa meno jatkuu edelleen. 

On vieläpä levinnyt tälle puolen rajaa. Oliko se eilen, kun eliitti ilmoitti leikkaavansa sosiaaliturvasta puolet pois. Ei sillä enää länsihepeniä ja leluja Stockalta osteta.

Vierailija
24/29 |
28.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Entä se väite että huomattava osa Suomessa tehdyistä vaatteista olisi mennyt Neuvostoliittoon 80-luvulla?

Vierailija
25/29 |
28.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen käynyt sellaisessa Leningradissa ja muistaakseni siellä kyllä oli tavaraa, parempia tuotteita kuin paikallisten kaupassa, esim jotain hyvää suklaata taisin itse ostaa (tulee mieleen Royal-suklaa, mutta se ei ole varma muista)



Siellä oli venäläisiä appelsiinikonvehteja ja jääkarhukonvehteja. Sen lisäksi matkamuistoesineitä ja Sovetskoje shampanskojea. Sitten oli hajuvesiä. Miesten partavesi oli Ruskij les eli suomennettuna venäläinen metsä. Se oli Menneniäkin väkevämmän hajuista. Naisten hajuvesiä oli rasiassa lajitelma, jossa oli pikkuruisia pulloja. Monet suomalaismiehet ostivat niitä vaimoilleen tuliaisiksi. 

Naisten parfyymi oli Krasnaja Moskva (punainen Moskova), joka oli niin voimakkaan hajuista, että korkin avaaminen vessassa tuotti päiväkausiksi lähtemättömän hajun. Toista kertaa korkkia ei sitten avattukaan.

Vierailija
26/29 |
28.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti: Entä se väite että huomattava osa Suomessa tehdyistä vaatteista olisi mennyt Neuvostoliittoon 80-luvulla?

Pitää paikkansa. Sinne kun kelpasi mitä vaan sutta ja sekundaa. Varmaan olisi kelvannut jos olisi myyty pelkkiä vasemman jalan kenkiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/29 |
28.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En muista enää, koska kiinnostavampaa oli käydä neuvostoliittolaisten omissa kaupoissa.

 

Eikö ne ollut yleensä tyhjiä?

 

Muistelen et kaikenlaista siellä oli. Tosin ei siellä marketteja ollut mutta ei siihen aikaan Suomessakaan mitään marketteja ollut. Kaikki kaupat myi jotain tietyn alan, urheilukauppa möi urheilukamaa jne. 

Ns. valuuttakaupassa on aika pakko ostaa valuutalla. Kait siellä paikallinenkin saattoi käydä mutta rupla ei kelvannut maksuun koska ei ollut valuuttaa.

Vierailija
28/29 |
28.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siellä ei juuri missään voinut laillisesti maksaa ulkomaan valutalla, vaan piti vaihtaa rupliksi, joko virallisella kurssilla pankissa tai vaihtopisteellä taikka jobbarilta kurssilla jolla oli jotain 10 kertaa parempi kurssi, tai sitä parempi. Lisäksi vaihtopisteiltä oli mahdollista ostaa kuponkeja, siis huonolla kurssilla, jotka kävivät maksuksi oikeissa Beryozka kaupoissa. Beryozka kaupoista kuka vain sai ostaa, jolla oli riittävästi ruplia tai kuponkeja.

Neukuissa oli vaarallista tehdä kauppaa (ostaa, myydä, maksaa) valuutalla, sitä sai (teoriassa) linnatuomion, poikkeuksena valuuttabaarit joita pääasiassa oli hotellien yhteydessä, jossa maksuksi kävi vain valuutta. Jos jäi kiinni jobbarilta vaihdosta sai (teoriassa) pitemmän tuomion. Teoria muuttui todeksi jos ei ollut riittävästi valuuttaa jolla maksoi tuomion pois.

Lisäksi, joissakin kaupallisissa yhteyksissä oli matkatavaroiden seassa olleet sukkahousut ja nailonit erinomaisia maksu

Viranomaiset olivat hyvin tietoisia pimeästä valuuttakaupasta ja katsoivat sitä läpi sormien. Syy: sekin oli tapa saada himoittua länsivaluuttaa NL:oon. Tämähän jatkuu edelleen, siellä niitä rahanvaihtajia on Pietarin Finski Voksalilla tänäkin päivänä, ja heidän EUR:RUB kurssinsa on huomattavasti kovempi kuin virallinen vaihtokurssi on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/29 |
28.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En muista enää, koska kiinnostavampaa oli käydä neuvostoliittolaisten omissa kaupoissa.

Eikö ne ollut yleensä tyhjiä?

Yleensä niissä oli tyhiä hyllyjä, paitsi hyllykaupoissa, joissa ei ollut niitäkään.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kaksi viisi