Eräs opinnäytetyön tekijä kertoo tekoälyn käytöstä omassa tuotoksessaan
Tekoälyä hyödynnettiin opinnäytetyössä tekstiosuuksien tiivistämiseen, kieliasun korjaamiseen, Excel-laskentakaavojen laatimiseen, yhden kuvan tuottamiseen sekä tiivistelmän kääntämiseen englanniksi. Käytetyt alustat olivat ChatGPT-5 (OpenAI) ja Copilot (Microsoft).
Tekoälyn rooli oli avustava ja rajattu. Se ei päättänyt sisällöistä tai rakenteista, vaan toimi kirjoittamisen tukena. Kaikki tekoälyn tuottamat ehdotukset tarkistettiin, muokattiin ja viimeisteltiin tekijän toimesta.
Kommentit (23)
Kohta palataan 1900-luvun jälkipuoliskon käytäntöihin monien alojen yliopistokoulutuksessa: tentit kurssien päätteeksi, vastaukset kynällä konseptipaperille, tenttiä valvotaan (ei apuvälineitä) ja henkkari katsotaan tenttisaliin sisään tullessa.
Vielä kauemmaksi jos mennään (tai muihin Euroopan maihin), mukaan tulevat suulliset kuulustelut kurssien lopuksi. Nykyään pitänee varmistaa tenttijän korvat ja korvien takaiset, ettei ole piiloteltu kuulokkeita eikä mikrofoneja.
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä hienoa, kun enää ei tarvitse vakoilua varten murtaa suojauksia. Riittää kun perustaa "tekoälyn", niin kaikki suorastaan tarjoavat tuotoksiaan "oikoluettavaksi" ja "käännettäväksi".
Jos minä olisin hallitus, pitäisin tuommoista "tekoälyä" parhaana vakoiluresurssina ikinä.
Niin, kannattaa varmaan miettiä, mihin AI-palveluun ylipäätänsä luottaa ja lukea niistä luotetuistakin ehdot läpi, mihin dataa käyttävät ja miten.
Lisäksi kertoo minkä tahansa korkeakoulutusta vaativan alan asiantuntemuksesta, että ei kirota yhdys sanoja erikseen ja että osaa, laittaa pilkun kohdalleen.
Koulutetun ihmisen tuntee oikeakielisyydestä.
Lisäksi valitettava tosiasia etenkin lukihäiriöisten kannalta on, että koulutettu ihminen kokee tutkimusten mukaan yhdyssanavirheitä tekevät ihmiset vähemmän älykkäiksi, koska sanojen kirjoitusasu kertoo viime kädessä havainnointi- ja ajattelukyvystä.