Nauratteko yksin

No en . Sensijaan, jos  luen todella hyvän vitsin, saatan naurahtaa

En. Lukiessani av-palstaa naurahdan joskus kommenteille.

Joskus. Mutta kaksin olisi huumoria enemmän, jos toinenkin omaa huumorintajun.

Kyllä! On suuri ilo jos joskus nauraa oikein makeasti. Jos on vaikka hauska ajatus tai luen jotain huvittavaa. Ihan sama onko silloin yleisöä tai ei, nauran jos naurattaa!

Nauran, kun katson youtubesta pieruvideoita esim. Walmartista tai Beverly Hillsistä. 

Kyllä ja puhunkin yksin. Ei varmaan ihan selväjärkisen hommaa.

Jos tulee joku hauska juttu mieleen. Mulla on hauskoja kavereita, niiden jutut saattaa naurattaa myöhemminkin ne muistaessaan. 

En omille ajatuksille naura, mutta jos katson jonku huumorielokuvan tai vastaavan, niin sitten kyllä nauran. 

Vierailija kirjoitti:

No en . Sensijaan, jos  luen todella hyvän vitsin, saatan naurahtaa

Sama. Pitää kyllä olla tosi yllättävän naseva vitsi ,nin kyllä nauran ääneen,

Kuuntelen noita "En sano mitään mutta outoa on" Areenasta, eli lehtien tekstaripalstojen helmiä. Noille tulee kyllä repeiltyä ääneen, tai hauskoille videoille, joskus elämän absurdiudelle, joillekin muistoille... Paljon on sairautta ja murhetta elämässä ja kun mulla loppuu huumorintaju niin siitä tietää että on jo todella vakava paikka, vielä jaksaa välillä naurattaakin

Nauran usen ääneen kun katson tiktokista jotain door cam- ym huumorivideoita.

Jos nauraisin niin yksin se olisi tehtävä aivan kuten kaikki muukin mutta ei mua enää naurata koskaan. Sen sijaan itken aika usein.

Itkeminen loppuu varhemmin. 

Kyllä joskus, jos saa hauskan ajatuksen.

Nää naurattaa joskus ihan sairaasti

Myönnetään että joo kyllä nauran. Ei se kai paha vika ole jos ei kovin usen ja äänekkäästi höröttele, eikä muut ole näkemässä. Joskus vaan joku juttu kolahtaa yksinkin, pakko vaan nauraa hyvälle jutulle ja huumorille. no problem.