Eipä ole käytös pojalla muuttunut. Ihan yhtä iloinen ja veikeä on kuin aikaisemminkin. Muutoksia tietty tullut muuten elämään paljon. Nyt uskallan jo sanoa, että hyvin ollaan selvitty. Uskoisin et syynä se et toimin psykologin ohjeiden mukaisesti eli ollaan aina puhuttu avoimesti erosta pojan kanssa ja olen yrittänyt " sanoittaa" pojan tunteita, en ole vähätellyt hänen suruaan vaan ollaan surtu, jos siltä tuntuu jne.

Vastaa

Lainaa

Ilmoita asiattomaksi

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Keskustelun etusivu | Aihe vapaa

Edellinen ketju

Seuraava ketju

Aloita uusi keskustelu