Erillään asuvat parit, mitä tulevaisuuden suunnitelmia teillä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme ihan täysin sitoutuneita toisiimme vaikkemme yhdessä asukaan. Asumme kuitenkin lähellä toisiamme eli parin sadan metrin päässä, joten arki pelaa yhteisen virallisen osoitteen puuttumisesta huolimatta. Näin on tarkoitus olla jatkossakin. Ei tässä iässä enää yhteistä huushollia jaksa, molemmat tarvitsevat myös omaa aikaa ja rauhaa. 

Yhteisiä vuosia 5v., naimisiin mentiin viime vuonna ja tarkoitus on olla yhdessä hautaan saakka. Normaaleja pariskuntajuttuja tehdään ja yhteisiä juttuja suunnitellaan siinä missä muutkin. Ikää 50+. 

Miksei jaksa? 

Opettele lukemaan: tuossa sanotaan ihan selvästi, että molemmat tarvitsevat omaa aikaa ja rauhaa.

Miksei sitä aikaa ja rauhaa voi olla yhdessä asuessa?

Näytä minulle sellainen yhdessä asuva pari.

Up 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutin erilleen 5,5 vuoden yhdessä asumisen jälkeen ja nyt ihmettelen, mitä pitäisi tehdä. Ei siis erottu.

Et kai luopunut kokonaan omasta elämästäsi avoliitossa?

No en sen vuoksi mutta pandemia muutti muutenkin elämää

??? Sehän on jo ollut vuosia ohi.

Tästä on monia näkemyksiä eikä se nyt ole olennaista. Olennaista on se, että pandemia vaikutti elämääni ja seuraukset vaikuttavat yhä, vaikka tilanne onkin muuttunut.

Vastasin eilen nopeasti ennen kuin palsta sulkeutui. Tarkoitin siis, että pandemian ja sulkujen myötä muutin yhteen nopeammin tai ehkä ilman sulkuja en olisi muuttanut yhteen ollenkaan. Lisäksi kaverisuhteet viileni kun vaihdoin pai

Niin ja sitäkin mietin, mikä nyt on suhteen tulevaisuus kun aiemmin se oli yhteinen suunnitelma mukavampaan asuntoon muutosta ja maiseman vaihdosta yhdessä. Mutta kun yhdessä asuminen ei toiminut, mikä nyt on suhteen tarkoitus?

Ei muita, kuin että treffaillaan ja nautitaan elämästä. 

Joku pikku matka tehdään joskus. Ehkä ensi kuun puolivälissä mennään Tukholmaan. 

Miksi pitäisi asua yhdessä.?

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi asua yhdessä.?

Eihän tässä niin väitettykään

Me olemme sopineet, että mennään päivä kerrallaan. Näin mennyt jo useampi vuosi. Tällä hetkellä yhdessä on ostettu liput loppuvuoden konserttiin. Muita suunnitelmia ei ole. 

Oon aina sanonut, että mun kumppani sopisi paremmin etä- tai kevytsuhteeseen. Uskon, että pohjalla on audhd, mutta hänelle yhdessäolo merkitsee nimenomaan sitä, että joskus tehdään jotain yhdessä tai joku pikkumatka silloin tällöin. Ei mitään oikeaa yhteyttä, ei mitään kykyä vuorovaikutukseen ja jos keskittymiskyky ei ole ihan kohdillaan, ne suunnitelmat kyllä unohtuu.

Käy töissä, rakastaa rutiinejaan, ei sitten oikein jaksa olla läsnä kotona tai oikeasti olla sitoutunut mihinkään yhteiseen ponnistelematta.

Kiinnostaisi kuinka monen tällaisen kevytsuhteilijan taustalla on joku neuroepätyypillisyys ja se että sosiaaliset taidot on heikot - ei osaa olla oma itsensä ilman isoa henkilökohtaista tilaa ja jäykät omat tarpeet.

Vierailija kirjoitti:

Oon aina sanonut, että mun kumppani sopisi paremmin etä- tai kevytsuhteeseen. Uskon, että pohjalla on audhd, mutta hänelle yhdessäolo merkitsee nimenomaan sitä, että joskus tehdään jotain yhdessä tai joku pikkumatka silloin tällöin. Ei mitään oikeaa yhteyttä, ei mitään kykyä vuorovaikutukseen ja jos keskittymiskyky ei ole ihan kohdillaan, ne suunnitelmat kyllä unohtuu.

Käy töissä, rakastaa rutiinejaan, ei sitten oikein jaksa olla läsnä kotona tai oikeasti olla sitoutunut mihinkään yhteiseen ponnistelematta.

Kiinnostaisi kuinka monen tällaisen kevytsuhteilijan taustalla on joku neuroepätyypillisyys ja se että sosiaaliset taidot on heikot - ei osaa olla oma itsensä ilman isoa henkilökohtaista tilaa ja jäykät omat tarpeet.

Tämähän osui! Olen uudessa suhteessa ja jotakin erilaista olen miettinyt tässä olevan. En vain ole saanut kiinni mitä miettisin. Tekstissäsi on minulle tarttumapintaa. Kiitos sinulle!

Vierailija kirjoitti:

Oon aina sanonut, että mun kumppani sopisi paremmin etä- tai kevytsuhteeseen. Uskon, että pohjalla on audhd, mutta hänelle yhdessäolo merkitsee nimenomaan sitä, että joskus tehdään jotain yhdessä tai joku pikkumatka silloin tällöin. Ei mitään oikeaa yhteyttä, ei mitään kykyä vuorovaikutukseen ja jos keskittymiskyky ei ole ihan kohdillaan, ne suunnitelmat kyllä unohtuu.

Käy töissä, rakastaa rutiinejaan, ei sitten oikein jaksa olla läsnä kotona tai oikeasti olla sitoutunut mihinkään yhteiseen ponnistelematta.

Kiinnostaisi kuinka monen tällaisen kevytsuhteilijan taustalla on joku neuroepätyypillisyys ja se että sosiaaliset taidot on heikot - ei osaa olla oma itsensä ilman isoa henkilökohtaista tilaa ja jäykät omat tarpeet.

 

Itselläni on takana 18 vuotta ydinperhettä ja puolisollani 30 vuotta, joten kokemusta on kyllä tiiviistä parisuhteesta. Nyt erillään. Ihan se sen vuoksi, että kummallakin on omaa elämää eikä kumpikaan voi tai halua luopua omasta asumismuodosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatketaan hamaan loppuun asti tällä samalla tavalla: kaksi kotia, kaksi elämää, yhteisiä keikkoja, teatteriesityksiä, viikonloppuja, kesäiltoja. Jos joku on hyvin, ei sitä kannata rikkoa.

Mistä tiedät hänen vielä ensi kesänä viettävän iltoja kanssasi?

Luuletko että yhdessä asuminen tai avioliitto on 100% tae yhtään mistään?

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi asua yhdessä.?

Ei todellakaan pidä, jos erillään on parempi. Omassa parisuhteessani luovuimme toisesta asunnosta käytännön syistä, koska vietimme samassa osoitteessa kaiken vapaa-ajan. Turhaa maksaa tyhjästä asunnosta, matkoista paikasta toiseen jne. Mies tekee pitkiä työpäiviä niin saamme omaa aikaa riittävästi. Lisäksi mies nukkuu vapaapäivinään pitkään, niin saan aamuvirkkuna siinäkin omaa aikaa monta tuntia. 

Alussa en missään nimessä halunnut muuttaa yhteen, nyt 3 yhteisen vuoden jälkeen olen alkanut miettiä sitä mutta kumppania ei kiinnosta. Sopeudun mutta vähän tekee tiukkaa.

Minulle sopisi paremmin, jos meillä olisi edes niitä tulevaisuuden suunnitelmia (esim. matka, kesämökin vuokraaminen) pidemmälle kuin kahden viikon päähän. Mutta ei. Taitaa olla hänen kohdallaan kyse välttelevästä kiintymyssuhteesta.

Vierailija kirjoitti:

Oon aina sanonut, että mun kumppani sopisi paremmin etä- tai kevytsuhteeseen. Uskon, että pohjalla on audhd, mutta hänelle yhdessäolo merkitsee nimenomaan sitä, että joskus tehdään jotain yhdessä tai joku pikkumatka silloin tällöin. Ei mitään oikeaa yhteyttä, ei mitään kykyä vuorovaikutukseen ja jos keskittymiskyky ei ole ihan kohdillaan, ne suunnitelmat kyllä unohtuu.

Käy töissä, rakastaa rutiinejaan, ei sitten oikein jaksa olla läsnä kotona tai oikeasti olla sitoutunut mihinkään yhteiseen ponnistelematta.

Kiinnostaisi kuinka monen tällaisen kevytsuhteilijan taustalla on joku neuroepätyypillisyys ja se että sosiaaliset taidot on heikot - ei osaa olla oma itsensä ilman isoa henkilökohtaista tilaa ja jäykät omat tarpeet.

Minuun sopii tuo "ei osaa olla oma itsensä ilman isoa henkilökohtaista tilaa", mutta mitään diagnooseja minulla ei ole. Sanoisin myös, että minulla on ollut aina tärkeää ns. sisäinen maailmani ja se edellyttää että kukaan ei pääse sinne. Siis että luen yksin kirjoja, kirjoitan itselleni, maalaan, käyn yksin kävelyllä, kahvilla ja reissussa. Ja tämä tarve on ollut myös parisuhteessa ja yhdessä asuessa ja on alkanut ahdistaa jos sisäiseen maailmaani yritetään tunkeutua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon aina sanonut, että mun kumppani sopisi paremmin etä- tai kevytsuhteeseen. Uskon, että pohjalla on audhd, mutta hänelle yhdessäolo merkitsee nimenomaan sitä, että joskus tehdään jotain yhdessä tai joku pikkumatka silloin tällöin. Ei mitään oikeaa yhteyttä, ei mitään kykyä vuorovaikutukseen ja jos keskittymiskyky ei ole ihan kohdillaan, ne suunnitelmat kyllä unohtuu.

Käy töissä, rakastaa rutiinejaan, ei sitten oikein jaksa olla läsnä kotona tai oikeasti olla sitoutunut mihinkään yhteiseen ponnistelematta.

Kiinnostaisi kuinka monen tällaisen kevytsuhteilijan taustalla on joku neuroepätyypillisyys ja se että sosiaaliset taidot on heikot - ei osaa olla oma itsensä ilman isoa henkilökohtaista tilaa ja jäykät omat tarpeet.

Minuun sopii tuo "ei osaa olla oma itsensä ilman isoa henkilökohtaista tilaa", mutta mitään diagnooseja minulla ei ole. Sanoisin myö

Autismi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon aina sanonut, että mun kumppani sopisi paremmin etä- tai kevytsuhteeseen. Uskon, että pohjalla on audhd, mutta hänelle yhdessäolo merkitsee nimenomaan sitä, että joskus tehdään jotain yhdessä tai joku pikkumatka silloin tällöin. Ei mitään oikeaa yhteyttä, ei mitään kykyä vuorovaikutukseen ja jos keskittymiskyky ei ole ihan kohdillaan, ne suunnitelmat kyllä unohtuu.

Käy töissä, rakastaa rutiinejaan, ei sitten oikein jaksa olla läsnä kotona tai oikeasti olla sitoutunut mihinkään yhteiseen ponnistelematta.

Kiinnostaisi kuinka monen tällaisen kevytsuhteilijan taustalla on joku neuroepätyypillisyys ja se että sosiaaliset taidot on heikot - ei osaa olla oma itsensä ilman isoa henkilökohtaista tilaa ja jäykät omat tarpeet.

Minuun sopii tuo "ei osaa olla oma itsensä ilman isoa henkilökohtaista tilaa", mutt

Vihdoinkin diagnoosi! Psykologi , psykiatri ja psykoterapeutti eivät osanneet sanoa. Kiitos vauva.fi! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme ihan täysin sitoutuneita toisiimme vaikkemme yhdessä asukaan. Asumme kuitenkin lähellä toisiamme eli parin sadan metrin päässä, joten arki pelaa yhteisen virallisen osoitteen puuttumisesta huolimatta. Näin on tarkoitus olla jatkossakin. Ei tässä iässä enää yhteistä huushollia jaksa, molemmat tarvitsevat myös omaa aikaa ja rauhaa. 

Yhteisiä vuosia 5v., naimisiin mentiin viime vuonna ja tarkoitus on olla yhdessä hautaan saakka. Normaaleja pariskuntajuttuja tehdään ja yhteisiä juttuja suunnitellaan siinä missä muutkin. Ikää 50+. 

Miksei jaksa? 

Opettele lukemaan: tuossa sanotaan ihan selvästi, että molemmat tarvitsevat omaa aikaa ja rauhaa.

Miksei si

Tuukka ja Olga. Molemmat saivat toteuttaa omia intohimojaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme ihan täysin sitoutuneita toisiimme vaikkemme yhdessä asukaan. Asumme kuitenkin lähellä toisiamme eli parin sadan metrin päässä, joten arki pelaa yhteisen virallisen osoitteen puuttumisesta huolimatta. Näin on tarkoitus olla jatkossakin. Ei tässä iässä enää yhteistä huushollia jaksa, molemmat tarvitsevat myös omaa aikaa ja rauhaa. 

Yhteisiä vuosia 5v., naimisiin mentiin viime vuonna ja tarkoitus on olla yhdessä hautaan saakka. Normaaleja pariskuntajuttuja tehdään ja yhteisiä juttuja suunnitellaan siinä missä muutkin. Ikää 50+. 

Miksei jaksa? 

Opettele lukemaan: tuossa sanotaan ihan selvästi, että molemmat tarvitsevat omaa

Ehkä toinen sai 

Minä haaveilen siitä yhteenmuutosta, mutta pahoin pelkään, että nainen on liian tottunut erillään asumiseen, eikä enää halua tilannetta muuttaa. Minä teen meistä enemmän kotitöitä, tarvitsen paljon omaakin aikaa ja siisteyskäsityksemme ovat samanlaiset, joten niistäkään ei jää kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Miten kestää ilman tulevaisuuden suunnitelmia?

Siis mitä tämä tarkoittaa? Millaista tulevaisuuden suunnittelua yhdessä asuessa tehdään, mitä ei tehtäisi eri osoitteissa asuessa? 



Itse asiassa uskallan väittää, että erillään asuessa suunnitellaan paljon enemmän. Me kun asutaan jopa eri maissa (ihan Euroopassa, eli ainakin kerran kuussa nähdään), niin aina on suunniteltuna ja varattuna vähintään seuraavat kolme tapaamiskertaa, ja tietysti toistemme luo matkustamisen lisäksi suunnitellaan isompia lomareissuja yhdessä. 

Me myös suunnitellaan ja haaveillaan aikaisesta eläkkeellejäämisestä sitten kun lapset on muuttaneet pois. Ehkä yhteinen loma-asunto Italiasta sitten (mikä ei ole meidän kummankaan kotimaa/asuinmaa). 



Jos asuisimme yhdessä, varmasti tulevaisuuden suunnittelua olisi paljon vähemmän. Toki olemme siis jo yli 40-vuotiaita ja meillä on molemmilla lapset jo tehtynä, eikä kumpikaan halua enempää lapsia (kun molempien kaikki lapset on paikalla, mitä tapahtuu esim. joskus yhteisillä lomareissuilla lasten kanssa, meillä onkin jo aikamoinen suurperhe kasassa :D ).