Mikä on oudoin asia, jolla ihmiset yrittävät keulia?
Minua jaksaa hämmästyttää, miten moni aikuinen nainen ajattelee, että on maailman hienointa olla mahdollisimman pienikokoinen. Ja että esim. ainoa syy liikunnan harrastamiseen on painon pudotus.
Kommentit (426)
Eräät julkkikset ymmärtää autismin ja adhd:n diagnoosin olevan jokin heitä muita ylemmäs kohottava diagnoosi, näyttävät hakevan huomiota ja luulevat näiden diagnoosien olevan merkki erityislahjakkuudesta, erityisyydestä, vaikka todellisuudessa nämä luokitellaankin neuropsykologisiksi häiriöiksi mitkä estävät normaalia elämää, kehitysvammaisuudeksi myös luokiteltu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs toisella paikkakunnallani asuva kaverini leveilee sillä, että vastapäisessä talossa asuu yksi BB-julkkis ja hänpä on joskus saanut olla yötä hänen luonaan. Eivät edes seksiä siis harrastaneet, vaan nukkui tyypin lattialla patjalla kaverinsa kanssa.
Yksi tuttu leuhki sillä että hänen lapsensa päiväkodin naapuristossa on Stubbin entinen koti...
Miten päättelet että hän "leuhki"? Ehkä vain kertoi asian.
Minua kyllä nyt naurattaa täällä lähes kaikki mitä jotkut kertovat olevan joidenkin leuhkimista. Aivan tavallista kertomista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Se kuinka helposti tuli raskaaksi..
Ai.. oon minäki joskus vitsillä jollekin vuosia sitten sanonut ettei siksi uskallettu miehen kanssa pestä alkkareita samassa koneessa kun oli jo 3 lasta, mutta en mielestäni mitenkään kehunut, vaan se oli semmonen heitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Facebookissa yhdessä ryhmässä kehuskeli, että ei ole aikuisena lukenut yhtäkään kirjaa.
Ja jotkut jopa nauraa ihmiselle, jolla on kirjahylly ja se täynnä kirjoja.
Jotkut kehuskelee lukemisella vaikka se ei merkitse yhtään mitään. Lukemista arvostetaan suomalaisessa koulujärjestelmässä koska siten pystyi lukemaan katekismusta (Raamattuahan ei suositeltu tavallisille ihmisille).
Jokainen voi voittaa jonkin kilpailun. Voi seistä kaikkein pisimpään syljeskelemässä vihaisesti jossain nurkassa. Siinä on heti idea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Facebookissa yhdessä ryhmässä kehuskeli, että ei ole aikuisena lukenut yhtäkään kirjaa.
Ja jotkut jopa nauraa ihmiselle, jolla on kirjahylly ja se täynnä kirjoja.
Jotkut kehuskelee lukemisella vaikka se ei merkitse yhtään mitään. Lukemista arvostetaan suomalaisessa koulujärjestelmässä koska siten pystyi lukemaan katekismusta (Raamattuahan ei suositeltu tavallisille ihmisille).
Jaa, meillä on n. tuhat kirjaa ja kuusi hyllyä. Olen lukenut kaikki.
Mä olin joskus ystäväporukalla mökillä ja puuhasin siinä jotain kyykyssä. Yksi kaveri tokaisi mulle että "vau miten sä pääset noin alas kyykkyyn", ja siihen toinen kaveri huudahtaa mulle että "*Mun nimi* mä pääsenkin vielä syvempään kyykkyyn!". Eniten ihmetytti että miksi mulle tää leveily piti osoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs toisella paikkakunnallani asuva kaverini leveilee sillä, että vastapäisessä talossa asuu yksi BB-julkkis ja hänpä on joskus saanut olla yötä hänen luonaan. Eivät edes seksiä siis harrastaneet, vaan nukkui tyypin lattialla patjalla kaverinsa kanssa.
Yksi tuttu leuhki sillä että hänen lapsensa päiväkodin naapuristossa on Stubbin entinen koti...
Miten päättelet että hän "leuhki"? Ehkä vain kertoi asian.
Minua kyllä nyt naurattaa täällä lähes kaikki mitä jotkut kertovat olevan joidenkin leuhkimista. Aivan tavallista kertomista asioista.
Asian voi kertoa vilpittömän onnellisena ja innoissaan. Asian voi kertoa täysin kieliposkessa. Tai sitten voi keulia... Kyllähän näissä on aivan selvä ero ja normaali ihminen kyllä sen erottaa.
Seksikumppanien määrällä keuliminen. Ei tajuta että mitä enemmän niitä on, sitä pienempi todennäköisyys että tulee ikinä olemaan onnellinen
Nykyaikana niin monet ihmiset ovat harhautuneet. Ymmärtäneet elämän väärin. Ei nähdä metsää puilta
Vierailija kirjoitti:
Mä olin joskus ystäväporukalla mökillä ja puuhasin siinä jotain kyykyssä. Yksi kaveri tokaisi mulle että "vau miten sä pääset noin alas kyykkyyn", ja siihen toinen kaveri huudahtaa mulle että "*Mun nimi* mä pääsenkin vielä syvempään kyykkyyn!". Eniten ihmetytti että miksi mulle tää leveily piti osoittaa.
sillä oli varmaan neukkuihin loikanneita kommarisukulaisia niin slaavilainen syväkyykky tullut sitä kautta verenperintönä.
Vierailija kirjoitti:
"Kaverien" määrällä.
Tämä. Kun asiaa pöyhitään tarpeeksi, niin aina on loppujen lopuksi korkeintaan 3-5 oikeasti läheistä ihmistä. Moni "kaveriksi" tituleerattu on ihminen, johon on törmätty kerran tai pari joskus vuosia sitten.
Vierailija kirjoitti:
Seksikumppanien määrällä keuliminen. Ei tajuta että mitä enemmän niitä on, sitä pienempi todennäköisyys että tulee ikinä olemaan onnellinen
Nykyaikana niin monet ihmiset ovat harhautuneet. Ymmärtäneet elämän väärin. Ei nähdä metsää puilta
Harhautumista on sekin, että sinä olet ihan yhtä fiksoitunut seksikumppanien määrään kuin nämä arvostelemasi ihmiset.
Eräs metsästysseuran jäsen. Muutti kylälle kymmenisen vuotta sitten ja kehui että on kävellyt seudun alueet läpi ensimmäisenä vuonna, yli 3000 km kaikkinensa. Ja kylä on siis noin 5000 ha.
Sama kohelo on pätemässä joka asiaan.
Lainarahoilla pelehditään miljardööria jokaisella somealustalla ennen konkurssia.
Vierailija kirjoitti:
Viimeisin oli anoppi, joka ylisti ja kehui tyttärensä lasta kun tämä oli maistanut raejuustoa. Hän paasasi varmaan puoli tuntia miten taitava, fiksu, ennakkoluuloton ja kerrassaan mahtava tämä tyttö oli. No, lähinnä se oli koomista kun tiedän että lasta uhkaa taas sijoitus kodin ulkopuolelle, perheessään on niin paljon ongelmia ja lapsella oireilua. Meidän oikeasti fiksuja lapsia hän ei koskaan kehu eikä reagoinut mitenkää kun esikoinen pääsi huippulukioon. Mutta raejuusto - voi mahdoton!
Jospa se raejuuston maistaminen oli oikeasti vaikeampaa tuolle kyseiselle tytölle kuin mitä huippulukioon pääseminen pojallesi. Ei se itse asia, vaan se kynnyksen korkeus, joka on suhteellista.
Yksi tuttu kehui olevansa miljonääri. Mutta sanoi, että salaa tämän varakkuuden ainoalta lapseltaan. Minua pyysi vuorotteluvapaallani avuksi työpaikalleen, olisin kuulemma saanut Aalto-maljakon palkaksi (mitenhän se olisi edes käynyt päinsä, että työpaikalle isoon firmaan tulee noin vaan työntekijä, jota ei ole mitenkään kirjattu henkilökuntaan kuuluvaksi?), Olisin ollut ilmainen apu, kun kerran olin vuorottoleluvapaalla. Hänen lapsensa kertoi, että lukion kirjat pitää tämän miljonääriäidin mielestä hankkia kirpputorilta.
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on hyvä esimerkki ja vahvistaa käsitystäni siitä, miksi olen varovainen puhuessani elämästäni ihmisten kanssa. Ihan mikä tahansa asia voidaan tulkita leuhkimiseksi, vaikka sanoja sanoisi asian täysin neutraalisti.
Menemättä yksityiskohtiin, minulla on asiat elämässä todella hyvin sekä aineellisella että aineettomana tasolla, mutta usein tuntuu että hyvistä asioista puhuminen aiheuttaa nyreyttä jopa lähipiirissä ja olenkin ajan myötä tyhmästi alkanut painottaa asioita, jotka EIVÄT ole hyvin, vaikka en ole oikeasti yhtään negatiivinen ihminen vaan tosi iloinen ja kiitollinen kaikesta hyvästä. Tähän vaikuttaa myös taustani: olen lapsesta asti saanut kuulla sukulaisilta kommentteja, kuinka olen hikari kun menestyin koulussa, ja kun menin yliopistoon kommentit olivat tasoa oho, oikein yliopistoon, ei koulutus tee susta muita parempaa jne. (Itse en näitä asioita ikinä ole korostanut!) Myös ystävissäni olen hav
Sehän on juuri niin, että suomalaisen kuuluu vain valittaa. Jos päästät suustasi, että sinulla menee ihan hyvin ja olet tyytyväinen elämääsi, olet leuhka riistoporvari ja todennäköisesti saanut kaiken hyvän annettuna ilman mitään ponnisteluja, joiden merkityksen ja kärsimyksen tietää vain ojankaivuulla tai muulla oikeiden miesten työllä kuivan leivänpalansa (ilman päällisiä) ansaitseva.
Sairasta! Mitähän leuhkimisen aihetta tuossakin?!