Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisinpa edes kerran saanut maistaa ryppyäsi... Uskoisin sen olevan yhtä lämmin ja puhdas kuin sydämesikin, sinä upea nainen. 💕

Muistele näitä elämäsi huippuhetkiä kuolinvuoteellasi ja kun samalla mietit miksi elit yksinäisenä, niin se johtui juuri näistä huippuhetkistäsi. Täällä trollailu kertoo aika hyvin millainen ihminen olet.

Oma takakireytesi kertoo kaiken siitä millainen sinä olet.

Mä en silti pura sitä tänne esittämällä muita. Mä pystyn aina seisomaan sanomisieni takana ja sanomaan kaiken kasvotustenkin.

Oletteko käyneet kahdelleen syömässä kaivatun kanssa? Minä olen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia en enää kirjoittele sinulle tänne, kaikki koitetaan omia. Ymmärtäähän sen, kun palsta on täynnä pelkkää vihaa, et  jos on edes hieman kaunista tekstissä, niin se herättää heti toivoa.. Asuttaisiinpa edes samassa kaupungissa, niin näkeminen olisi edes jotenkin mahdollista. 💕

Hassu, tuo on kyllä sieniäkin haperompi ja höperömpi ajatus, että näkeminen olis jotenkin vaikeaa. Luulen että ymmärrän miksi tuo ajatus, mutta ei mikään estä mitään. Minusta ei tuntuisi epämukavalta. Uteliaisuus on ajanut paljon hölmömpiäkin asioita tekemään kuin vähän hankalasti tapaamaan kaukana asuvaa. Enemmänkin miettii että mitäs sitten jos... Kuin että se itse näkeminen olisi vaikeaa.

Ei näkeminen ole vaikeeta, mutta kohtaaminen on lähes mahdotonta.

Miksi kohtaaminen on lähes mahdotonta? Tarkoitatko kohtaamista fyysisesti vai henkisesti? Jos avaisit asiaa vähän niin päästään ymmärrykseen, että miksi susta tuntuu tuolta ja mun ei tarvitse arvailla syitä. En oo mitenkään pelottava että mulle ei voisi sanoa. Ehkä jokin asia tuntuu susta vaikealta muttei musta, ja toisinpäin.

Jaahas kaks ääriajattelijaa. Ateisti ja uskovainen. Näissä se ero että uskovainen on ollut ateisti joskus muinoin. Luulis sitä kautta uskovan ymmärtävän, että ihmisen ajatusmaailma ei muutu ilman Pyhää Henkeä ja yliluonnollista Jumala kokemusta. Joten turhaa täällä vääntää ja väitellä. 

Vierailija kirjoitti:

Olisinpa edes kerran saanut maistaa ryppyäsi... Uskoisin sen olevan yhtä lämmin ja puhdas kuin sydämesikin, sinä upea nainen. 💕

Parempi että pysyt vaan linjassa ja jatkossakin nuolet ukkojen anuksia. Homo sinä olet loppuun asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisinpa edes kerran saanut maistaa ryppyäsi... Uskoisin sen olevan yhtä lämmin ja puhdas kuin sydämesikin, sinä upea nainen. 💕

Emilian ryppyreijälle kielari! 😛

Se on puhdas, lämmin ja makoista!

-M

Trollilla on kyllä nyt tuo osumatarkkuus ihan vähän hakusessa. 

Miten niin? Kieli osuu kyllä keskelle anusta.

Terveiset tutuille!

Tarkoitin että keiden kielet. Osalla tuskin menee siihen suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisinpa edes kerran saanut maistaa ryppyäsi... Uskoisin sen olevan yhtä lämmin ja puhdas kuin sydämesikin, sinä upea nainen. 💕

Muistele näitä elämäsi huippuhetkiä kuolinvuoteellasi ja kun samalla mietit miksi elit yksinäisenä, niin se johtui juuri näistä huippuhetkistäsi. Täällä trollailu kertoo aika hyvin millainen ihminen olet.

Oma takakireytesi kertoo kaiken siitä millainen sinä olet.

Mä en silti pura sitä tänne esittämällä muita. Mä pystyn aina seisomaan sanomisieni takana ja sanomaan kaiken kasvotustenkin.

Koska olet tosikko (latinaksi tätimys maximus).

Vierailija kirjoitti:

Oletteko käyneet kahdelleen syömässä kaivatun kanssa? Minä olen.

Me ollaan kahdelleen kuunneltu mun keuhkoja. Tai siis mä en tiedä miltä ne kuulosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia en enää kirjoittele sinulle tänne, kaikki koitetaan omia. Ymmärtäähän sen, kun palsta on täynnä pelkkää vihaa, et  jos on edes hieman kaunista tekstissä, niin se herättää heti toivoa.. Asuttaisiinpa edes samassa kaupungissa, niin näkeminen olisi edes jotenkin mahdollista. 💕

Hassu, tuo on kyllä sieniäkin haperompi ja höperömpi ajatus, että näkeminen olis jotenkin vaikeaa. Luulen että ymmärrän miksi tuo ajatus, mutta ei mikään estä mitään. Minusta ei tuntuisi epämukavalta. Uteliaisuus on ajanut paljon hölmömpiäkin asioita tekemään kuin vähän hankalasti tapaamaan kaukana asuvaa. Enemmänkin miettii että mitäs sitten jos... Kuin että se itse näkeminen olisi vaikeaa.

Ei näkeminen ole vaikeeta, mutta kohtaaminen on lähes mahdotonta.

Miksi kohtaaminen on lähes mahdotonta? Tarkoitatko kohtaamista fyysisesti vai henkisesti? Jos avaisit asiaa vähän niin päästään ymmärrykseen, että miksi susta tuntuu tuolta ja mun ei tarvitse arvailla syitä. En oo mitenkään pelottava että mulle ei voisi sanoa. Ehkä jokin asia tuntuu susta vaikealta muttei musta, ja toisinpäin.

Todennäköisyys sille että kohtaisimme jossain sattumalta on luultavasti pienempi kuin lotossa voittaminen. 

Vierailija kirjoitti:

Jaahas kaks ääriajattelijaa. Ateisti ja uskovainen. Näissä se ero että uskovainen on ollut ateisti joskus muinoin. Luulis sitä kautta uskovan ymmärtävän, että ihmisen ajatusmaailma ei muutu ilman Pyhää Henkeä ja yliluonnollista Jumala kokemusta. Joten turhaa täällä vääntää ja väitellä. 

En ole koskaan ollut ateisti.

Vierailija kirjoitti:

Jaahas kaks ääriajattelijaa. Ateisti ja uskovainen. Näissä se ero että uskovainen on ollut ateisti joskus muinoin. Luulis sitä kautta uskovan ymmärtävän, että ihmisen ajatusmaailma ei muutu ilman Pyhää Henkeä ja yliluonnollista Jumala kokemusta. Joten turhaa täällä vääntää ja väitellä. 

Sinäpä sen sanoit. Väittely on turhaa.

Vierailija kirjoitti:

Jaahas kaks ääriajattelijaa. Ateisti ja uskovainen. Näissä se ero että uskovainen on ollut ateisti joskus muinoin. Luulis sitä kautta uskovan ymmärtävän, että ihmisen ajatusmaailma ei muutu ilman Pyhää Henkeä ja yliluonnollista Jumala kokemusta. Joten turhaa täällä vääntää ja väitellä. 

Mun mielestä hengellisen maailman olemassaoloon uskomiseen voi päätyä ihan puhtaalla logiikallakin. Sen kun vaan alkaa tutkia maailmaa ja ilmiöitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisinpa edes kerran saanut maistaa ryppyäsi... Uskoisin sen olevan yhtä lämmin ja puhdas kuin sydämesikin, sinä upea nainen. 💕

Muistele näitä elämäsi huippuhetkiä kuolinvuoteellasi ja kun samalla mietit miksi elit yksinäisenä, niin se johtui juuri näistä huippuhetkistäsi. Täällä trollailu kertoo aika hyvin millainen ihminen olet.

Oma takakireytesi kertoo kaiken siitä millainen sinä olet.

Mä en silti pura sitä tänne esittämällä muita. Mä pystyn aina seisomaan sanomisieni takana ja sanomaan kaiken kasvotustenkin.

Koska olet tosikko (latinaksi tätimys maximus).

Se johtuu vain sinusta, sun huumori on niin hyvää, et meen ihan sanattomaksi.

Nyt mä aloin vakavasti miettimään, että onkohan maa sittenkin litteä ja meitä huijattu. :D Tosin katoin tästä vasta alun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia en enää kirjoittele sinulle tänne, kaikki koitetaan omia. Ymmärtäähän sen, kun palsta on täynnä pelkkää vihaa, et  jos on edes hieman kaunista tekstissä, niin se herättää heti toivoa.. Asuttaisiinpa edes samassa kaupungissa, niin näkeminen olisi edes jotenkin mahdollista. 💕

Hassu, tuo on kyllä sieniäkin haperompi ja höperömpi ajatus, että näkeminen olis jotenkin vaikeaa. Luulen että ymmärrän miksi tuo ajatus, mutta ei mikään estä mitään. Minusta ei tuntuisi epämukavalta. Uteliaisuus on ajanut paljon hölmömpiäkin asioita tekemään kuin vähän hankalasti tapaamaan kaukana asuvaa. Enemmänkin miettii että mitäs sitten jos... Kuin että se itse näkeminen olisi vaikeaa.

Ei näkeminen ole vaikeeta, mutta kohtaaminen on lähes mahdotonta.

Miksi kohtaaminen on lähes mahdotonta? Tarkoitatko kohtaamista fyysisesti vai henkisesti? Jos avaisit asiaa vähän niin päästään ymmärrykseen, että miksi susta tuntuu tuolta ja mun ei tarvitse arvailla syitä. En oo mitenkään pelottava että mulle ei voisi sanoa. Ehkä jokin asia tuntuu susta vaikealta muttei musta, ja toisinpäin.

Todennäköisyys sille että kohtaisimme jossain sattumalta on luultavasti pienempi kuin lotossa voittaminen. 

Niin varmaan onkin. Mutta muutenkin sattumalta kohtaaminen on ainoastaan ajatuksena mukava. Todellisuudessa se on vähän kamalaa. Mulla on ainakin tapana reagoida ihan kummallisesti jos tulee ihan yhtäkkiä puun takaa jokin tilanne, joka on tunnepitoinen. On paljon parempi vaan sopia tapaaminen. Menee helpommin.

Vierailija kirjoitti:

Nyt mä aloin vakavasti miettimään, että onkohan maa sittenkin litteä ja meitä huijattu. :D Tosin katoin tästä vasta alun.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Kyllä se taitaa valitettavasti olla litteä... Ei tarvi kuin katsella vähän aikaa tähtiä niin tajuaa sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia en enää kirjoittele sinulle tänne, kaikki koitetaan omia. Ymmärtäähän sen, kun palsta on täynnä pelkkää vihaa, et  jos on edes hieman kaunista tekstissä, niin se herättää heti toivoa.. Asuttaisiinpa edes samassa kaupungissa, niin näkeminen olisi edes jotenkin mahdollista. 💕

Hassu, tuo on kyllä sieniäkin haperompi ja höperömpi ajatus, että näkeminen olis jotenkin vaikeaa. Luulen että ymmärrän miksi tuo ajatus, mutta ei mikään estä mitään. Minusta ei tuntuisi epämukavalta. Uteliaisuus on ajanut paljon hölmömpiäkin asioita tekemään kuin vähän hankalasti tapaamaan kaukana asuvaa. Enemmänkin miettii että mitäs sitten jos... Kuin että se itse näkeminen olisi vaikeaa.

Ei näkeminen ole vaikeeta, mutta kohtaaminen on lähes mahdotonta.

Miksi kohtaaminen on lähes mahdotonta? Tarkoitatko kohtaamista fyysisesti vai henkisesti? Jos avaisit asiaa vähän niin päästään ymmärrykseen, että miksi susta tuntuu tuolta ja mun ei tarvitse arvailla syitä. En oo mitenkään pelottava että mulle ei voisi sanoa. Ehkä jokin asia tuntuu susta vaikealta muttei musta, ja toisinpäin.

Todennäköisyys sille että kohtaisimme jossain sattumalta on luultavasti pienempi kuin lotossa voittaminen. 

Niin varmaan onkin. Mutta muutenkin sattumalta kohtaaminen on ainoastaan ajatuksena mukava. Todellisuudessa se on vähän kamalaa. Mulla on ainakin tapana reagoida ihan kummallisesti jos tulee ihan yhtäkkiä puun takaa jokin tilanne, joka on tunnepitoinen. On paljon parempi vaan sopia tapaaminen. Menee helpommin.

Pitäisi ensin kohdata sattumalta, että voi sopia...

Jos voisin sopia, nin en olis tässä.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko käyneet kahdelleen syömässä kaivatun kanssa? Minä olen.

Koska?

Poliisi tietää jo touhuistasi.