Vaikean ja laaja-alaisen ahdistuneisuushäiriön takia eläkkeelle
Kommentit (25)
Älkää pliis huudelko "mee töihin" juttuja. Kaipaisin tietoa jos jollain on kokemusta.
AP
Jos kyseessä on psykoottinen muoto, pääset nopeasti eläkkeelle. Jos sinulla on hoitoresistentti masennus, menee monia vuosia, yli viisi vuotta ainakin.
Hoida lanttusi kuntoon ja mene töihin.
Niin muutkin joutuvat tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä on psykoottinen muoto, pääset nopeasti eläkkeelle. Jos sinulla on hoitoresistentti masennus, menee monia vuosia, yli viisi vuotta ainakin.
Osaatko kertoa jotain tällaisesta psykoottisesta muodosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä on psykoottinen muoto, pääset nopeasti eläkkeelle. Jos sinulla on hoitoresistentti masennus, menee monia vuosia, yli viisi vuotta ainakin.
Osaatko kertoa jotain tällaisesta psykoottisesta muodosta?
Luulisi että psykoosimuoto tarkoittaa aina harhaluuloisuutta ja epäluuloisuutta, epäluottamusta.Ajattelussa ja/tai suhteessa muihin ihmisiin. Kyllä tälläinen näkyy varmasti työkyvyssä, toki onhan töitä joissa ei ihmisiä näe.
Onhan noita psykoosidiagnosillakin tyyppejä jotka voivat tehdä jonkinlaista ansiotyötä. Bipolaareissa etenkin korkeakoulutettuja ja voivat ainakin välillä olla tehokkaita alallaan.
Ahdistuksessa varmaan useita muotoja joista toiset ihan normaalin piirissä.
Täällä eräs joka on kroonisesti ahdistuneena tehnyt silti työtä. Mielestäni vain hyvä että kaikkia joista tuntuu pahalta ei päästetä suoriltaan eläkkeelle mutta tietysti toivon työelämältäkin joustoa inhimillisyyden puolesta. Ehkä olen ollut vähän onnekaskin.
Psykoottiseen masennukseen kuuluu kai korkea itsemurhariski, ahdistus ei useinkaan tarkoita itsetuhoisuutta vaan elimistö käy eloonjäämismoodissa kroonisesti, ylikierroksilla. 'vähän sellaista valvepainajaista josta itse muista kokemuksen mielen ja kehon lohkoutumisesta erilleen. En siis voinut millään ilveellä saada fyysistä hätäoloani paranemaan.
Vierailija kirjoitti:
Luulisi että psykoosimuoto tarkoittaa aina harhaluuloisuutta ja epäluuloisuutta, epäluottamusta.Ajattelussa ja/tai suhteessa muihin ihmisiin. Kyllä tälläinen näkyy varmasti työkyvyssä, toki onhan töitä joissa ei ihmisiä näe.
Onhan noita psykoosidiagnosillakin tyyppejä jotka voivat tehdä jonkinlaista ansiotyötä. Bipolaareissa etenkin korkeakoulutettuja ja voivat ainakin välillä olla tehokkaita alallaan.
N. 40 prosenttia tämän diagnoosin saaneista on työkyvyttömiä. 2/3 kokee työkyvynsä alentuneen merkittävästi.
kokemuksesta voin sanoa , ettei pääse vaikken pystynyt lapsena käymään edes koulua enkä myöskään aikuisena . lääkitys vaan pahensi tilannetta ja aikuisena terapiaan ei pääse, koska liian akuutti tilanne kuulema . itsenäinen harjoittelu on on auttanut. välttely on pahasta heti kun rupesin pelosta ja ahdistuksesta huolimatta tekemään asioita, niin tilanne parani.
ahdistus häiriöön ja ocd auttaa vain altistus terapia ei muu
Oli vaikeaa vakavan masennuksen ja lamaannuttavan ahdistuksen kanssa, kunnes mieli tapahtumien myötä lopulta hajosi niin, että taisi pysyvästi lohjeta useampaan eri osaan. Nyt energiaa menee siihen, että joudun muistuttamaan itselleni jostain elämässäni tapahtuneista tai käytännön asioista, kun hoidan ja elän elämää toisen lohkon kautta.
Dissosiatiiviset piirteet alkoi jo lapsena ja kuuluu myös suvussa periytyviin defensseihin. Olen joskus miettinyt, että jos olisi normaalimpi psyyken rakenne, en varmaan olisi selvinnyt.
Nyt huitelen tällä lailla vähän niinkuin eri persoonina eri tilanteissa, mutta kuitenkin niin, että enimmäkseen homma on hallussa. En tiedä voiko tätä suositella, mutta näemmä näinkin voi elää.
Voimia ja tsemppiä Ap!
23 vuotta työkyvytön mutta eläkkeelle ei pääse, kommentit on luokkaa "kaikkia ahdistaa joskus". Joo, kyllä minäkin muistan ajan ennen sairastumistani ja sen millaista se ns. normaali ahdistuneisuus on. Mutta hoitava taho ei tätä tunnu ymmärtävän koskaan. Olen jo luovuttanut, pyöritään sit kuntouttavissa yms. työkkärin pelleilyissä eläkeikään asti.
Kaikkea sitä keksitäänkin ettei tarvitsisi mennä töihin.
Vierailija kirjoitti:
Hoida lanttusi kuntoon ja mene töihin.
Niin muutkin joutuvat tekemään.
Eivät joudu. Suomessa ei ole työpakkoa, se olisi orjuutta. Se on hyvä juttu, ettei tarvitse osallistua kaiken maailman maailmantuhoushankkeisiin.
Onko tehty neuropsykologiset tutkimukset? Jos ei, niin nyt on aika.
Kannattaa varmaan kysellä jossain asiallisemmalla foorumilla, täällä vastaukset ovat lähinnä vittuilua.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea sitä keksitäänkin ettei tarvitsisi mennä töihin.
Miksi tarvitsisi? Aikamoinen orjamentaliteetti sinulla.
Joo ei "pääse" millään. Ei millään.
Olen erittäin kiitollinen siitä että pääsin mukaan työuralle sen sijaan että olisin syrjäytynyt ahdistuksen takia, t ylempää löytyvä.
En osaa ajatella ahdistuneen kenenkään haaveilevan eläkepapereista. Kyllä tuo on sellaista joka kuuluu ihan jokaikisen elämään ja toiset ovat perinnöllisesti alttiimpia. Paljon pystyy muilla valinnoilla kompensoimaan.
Eipä ole