Mies ei kosketa, vaikka väittää rakastavansa
Rakastan miestäni valtavasti, mutta kuolen kosketuksen nälkään.
N59
Kommentit (23)
Ihan kauhea tilanne ja voin kuvitella tunteesi. Olen itse suhteessa sellainen joka tarvitsee kosketuksella sen "varmistuksen" että kaikki on hyvin. Onneksi mieheni on samanlainen ja täytämme toistemme tarpeet. Tästä vaan tulee väkisin se ajatus, että ette valitettavasti ole alun alkaenkaan ns. oikeita toisillenne.
Mä olen nainen, jolle koskettelu ei ole luonnollista. esim halailu, suukottelu jne. Mies taas on fyysinen siinä mielessä, ilman, että koskettelusta aina seuraisi seksiä. Ihan hyvä seksielämä meillä kuitenkin on. Nautin itse kyllä läheisyydestä ja rapsuttelusta ja hipsuttelusta... En osaa olla aloitteellinen spontaanisti.
Mun lapsuuden kodissa ei ollut tuollaista lämpöä. Mä muistan, kun äiti joskus pikku siskoa suukotti päälaelle ja mä 11 vuotta vanhempana sitten ihmettelin, että miksi et mua suukota tai halaa? "ei isoja lapsia saa koskea!" Sano äiti.
Miehen löytyessä ja lasten tullessa opettelin erikseen koskettelun ja hempeilyn jne. Ei se väkinäistä tai epämiellyttävää mulle ole, mutta mun pitää olla valppaana että muistan näyttää tunteitana myös koskettelemalla. Muutoin mä teen paljonkin perheeni eteen ja näytän rakkauttani teoilla. esim leipominen/ruuanlaitto on yksi juttu, järjestän pieniä perheen keskeisiä retkiä tai kivoja yhteistä tekemistä kotona. Tai ajan kaksisataa kilsaa keskellä yötä hakemaan reissulaisen kotiin.
Joskus riidan aikana mies on sanonut mua jääseinäksi ja mä surullisena olen "ostanut" sanan. En ole ymmärtänyt loukkaantua, vaikka mieleen on jäänytkin. Nyt 28 vuotta myöhemmin tilanne on juurikin tuo. Mun empaattinen puolikin on surkastuneessa tilassa ollut aina. Mua yleisestikin pidetään kovana ihmisenä.
En tiedä mistä tää koleus johtuu, tuskin kaikkea voi lapsuuden kodillakaan selittää.
Kerro hänelle että kaipaat ihan vain lähellä oloa ilman paineita että pitäis aina harrastaa seksiä