Tori.fi ja törkein tinkaus
Mikä on törkein ja aiheettomin kokemasi tinkaus torissa tai miksei muussa vastaavassa kierrätys-/myyntipalvelussa?
Ystävälleni tuli tällainen: uusi paita (hintalaput edelleen kiinni, trendikas) oli hinnoiteltu 3 euroa, niin joku halusi maksaa siitä 1,50 euroa.
Itselleni tulee jatkuvasti tällaisia ehdotuksia: maksan tästä kympin postitettuna/tuotuna. Kun huomioi taas kerran korotetut postimaksut, monesti jo sopivan kokoinen paketti maksaa 8,90 euroa. Tuonti taas olisi jonnekin 30 km:n päähän. Miksi muka näkisin mitään vaivaa 1,10 euron "voiton" takia, kun myyn järkevästi hinnoiteltua (20 euroa) uudenveroista tuotetta, jonka hinta kaupassa on 40 euroa.
Kesällä kun laitoin fillarin myyntiin, heti alkoi sadella pätijäviestejä: et sä tota saa myytyä tuohon hintaan, mä maksan sulle tosta 30 euroa. Myin lopulta pyörän pyytämälläni hinnalla (kaupan hinnasta 60 %) ja laitoin pätijöille tiedoksi myyntihinnan ennen kuin estin ne.
Kommentit (254)
Aivan! Tai jos ostaa jonkin vaatteen, niin juuri aina niistä heikkolaatuisista temutuotteista on kaikki laput kadonneet 🤭😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin ei antiikki huonekalut meinaa käydä kaupaksi. Siis jos puhutaan oikeasta antiikista, eli sota aikaa edeltävästä tavarasta. Nyky "tyylitietoiset" hankkii uutta tai vintagea (60-80-luvut) ja antiikki pölyttyy mummojen vinteillä.
Aika harvalla on taloa, mihin antiikki edes sopisi. Etenkin kun täällä puhutaan yleensä parhaimmillaankin "talonpoikaisantiikista", mikä on ollut vahvassa käyttöesineen roolissa. Ei yli satavuotias kolhittu ja kulunut tuoli, pöytä tai piironki ole arvoesine vain ikänsä takia. Yleensä pelkkää romua, mihin omistaja liittää vahvasti sukuperinnön arvonlisää, mitä ostajalal ei ole laisinkaan.
Laadukas antiikkihan on selvästi vanhempaa, erinomaisesti säilynyttä ja alunperinkin aikalaistensa keskuudessa ollut arvotavaraa.
Ukin ukin veistämä pöytä ei mene tähän kategoriaan.
Miksi sitten haluat sen kumminkin ostaa ja pitäisi antaa liki ilmaiseksi? Myyjä määrittää millä hinnalla tavarasta luopuu :) jos se ukin veistämä pöytä on niin kamala, niin etsi sieltä ikeasta uudempi.
Vierailija kirjoitti:
"Ai Sorttiin heivaat tavaroita? Etkö ole kuullut lahjoittamismahdollisuudesta? Pk-seudulla on Kierrätyskeskuksia, sitten Uffit ainakin toimii maanlaajuisesti ja ehkä Pelastusarmeijan ja Punaisen ristin myymälät myös. ja Fida Lähetystori. Facebookissa on kans pilvin pimein ryhmiä, joihin voi ilmoittaa ilmaisista tavaroista. "
Joo, ei ole kiinnostusta asioida listaamissasi paikoissa laisinkaan. Facebookissa rouva joskus ilmoitteli tavaroita ilmaiseksi haettavaksi ja voi *ttu sitä pelleilyä. Miksi rupeaisin sopimaan, omalla ajalla ja omia menoja asetellen, jonkun ilmaisen tavaran hakijan aikatauluihin?
Meillä on iso pihavarasto, missä on poistokuormaa ja kerran keväässä / syksyssä, kun pitää muutenkin viedä sitä sun tätä metallia, öljyjämää etc. Sorttiin, menevät sinne samalla. Sieltä menevät sitten kaukolämmöksi, mikä toisaalta taas ehkä tarkoittaa, ettei tarvitsisi tuoda niin paljon sitä jätettä Italiasta asti t
Miten se on sulta pois, että rattaat on myyty eteenpäin? Sä pääsit niistä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän turhautumisesi näin selkeissä tapauksissa. Pahimmat sitäpaitsi löytyvät usein ilmaisosastolta.
Olen kuitenkin myös huomannut ettei näinä ankeina aikoina kauppa oikein käy, joten tuskin sinunkaan ilmoituksiin tulee tulvimalla yhteydenottoja. Hienoa jos sinulta löytyy kaikki tarvittavat tiedot tuotteesta, mutta valitettavan usein niin ei ole.
Energiani on palautteeni puolesta sopinut hyvin nettikauppoihin. Ääriesimerkkien ja käytäntöjen väliin löytyy vaikka kuinka paljon mukavaa ja leppoisaa kaupankäyntiä jossa pieni jutustelu koetaan pikemminkin lisäarvoksi kuin haitaksi.
Tuskin ymmärrät, muuten et jankuttaisi.
Vierailija kirjoitti:
Miten se on sulta pois, että rattaat on myyty eteenpäin? Sä pääsit niistä eroon.
Alkuperäisessä taidettiin mainita fillari, eikä rattaat. Itse törmännyt samaan ja kyllä se ärsyttää. Voisin lahjoittaa sen fillarin sitä tarvitsevalle lapselle, mutta en suoraan myytäväksi. Toisaalta en jaksa varmitella, että siellä taustalla on tarpeessa oleva lapsi ja vaatia tätä tulemaan hakemaan pyörän. Näitä Kela-kalastaja -äippiä sponsoroin jo verovaroin, ei tarvetta lahjoitella yksityisesti heille myyntiartikkeleita.
Veisin itsekin tuossa tapauksessa ennemmin romupihan metallikeräykseen. Helpompaakin, kun voi itse määritellä ajankohdan omasta kalenterista sopivaksi. Ihmisten kanssa asioiminen on aina työläämpää.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiseen nettikirppari tyyliin tuntuu kanssa jostain syystä johtuvan huonot kuvat ja vajavaiset tiedot. Sitten kun koitat jotain kysellä niin tulee ylimielistä "siinä se ilmotuksessa näkyy mikä tavara on".
Monet eivät selaa kaikkia kuvia eivätkä jaksa selata sivua sen vertaa alas, että lukisivat mitat ja muun tarkemman kuvauksen, vaan alkavat kysellä. Se on turhauttavaa kuten sekin, että selkeästi punaisesta tai sinisestä esineestä kysytään, onko se sininen tai punainen. Ei yhtään vaikuta järkevältä. Jos väri poikkeaa todellisesta enkä saa kuvattua sitä täysin oikein vaan sävy jotenkin elää, mainitsen sen ja etsin vaikka Tikkurilan värikoodin, jonka linkitän ilmoitukseen: tällainen se oikeasti on. Mutta jos tuota kaikkea ei lueta, alkaa se turha kysymystulva.
Vierailija kirjoitti:
Myin erästä laitetta 250 euron arvoisine tarvikkeineen 700 eurolla, muut vastaavat torissa olivat pyynniltään ilman tarvikkeita 800-1000 euroa. Sain useamman tarjouksen joissa tarjottiin 400-600 euroa. En suostunut tinkimään, kaksi ostajaehdokasta jatkoivat jänkkäämistä kunnes lopulta molemmat myönsivät että alkuperäinen hinta on hyvä ja halusivat ostaa sillä. Sanoin toiselle että hinta on hänelle nyt 1000€ euroa koska olen hukannut aikaani jänkkäämiseen ja toiselle sanoin etten myy hänelle ollenkaan. Molemmat suuttuivat.
Pikkusieluinen ihminen olet. Tinkiminen kun kuuluu kaupankäyntiin, sille et voi mitään. Jos sulle säännöt ei ole selvät, suosittelen ettet käy kauppaa ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myin erästä laitetta 250 euron arvoisine tarvikkeineen 700 eurolla, muut vastaavat torissa olivat pyynniltään ilman tarvikkeita 800-1000 euroa. Sain useamman tarjouksen joissa tarjottiin 400-600 euroa. En suostunut tinkimään, kaksi ostajaehdokasta jatkoivat jänkkäämistä kunnes lopulta molemmat myönsivät että alkuperäinen hinta on hyvä ja halusivat ostaa sillä. Sanoin toiselle että hinta on hänelle nyt 1000€ euroa koska olen hukannut aikaani jänkkäämiseen ja toiselle sanoin etten myy hänelle ollenkaan. Molemmat suuttuivat.
Pikkusieluinen ihminen olet. Tinkiminen kun kuuluu kaupankäyntiin, sille et voi mitään. Jos sulle säännöt ei ole selvät, suosittelen ettet käy kauppaa ollenkaan.
Kappas, aidosti pikkusieluinen tuli kiusaamaan muita. Tinkiminen voi kuulua kauppaan, ei todellakaan ole oletus. Järkevä tinkiminen on asia erikseen, mutta täällä jutellaankin törkeistä tinkauksista.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myin erästä laitetta 250 euron arvoisine tarvikkeineen 700 eurolla, muut vastaavat torissa olivat pyynniltään ilman tarvikkeita 800-1000 euroa. Sain useamman tarjouksen joissa tarjottiin 400-600 euroa. En suostunut tinkimään, kaksi ostajaehdokasta jatkoivat jänkkäämistä kunnes lopulta molemmat myönsivät että alkuperäinen hinta on hyvä ja halusivat ostaa sillä. Sanoin toiselle että hinta on hänelle nyt 1000€ euroa koska olen hukannut aikaani jänkkäämiseen ja toiselle sanoin etten myy hänelle ollenkaan. Molemmat suuttuivat.
Mä tykkään sun tyylistä! Aikahan on rahaa ja ajantuhlaamisesta pitäisikin veloittaa.
Jos aika on rahaa, niin miksi edellinen jatkoi jänkkäämistä sellaistan ihmisten kanssa, joille ei (enää) edes aikonut myydä tuotettaan? Ei tuossa ajasta ollut kysymys, vaan kostosta ja sen tuomasta hetkellisestä tyydytyksestä. Tavarahan jäi myymättä.
Maksan puolet. Tuo tänne toiselle puolelle kaupunkia. (Vain nouto, ei autoa käytössä)
Olen 5 lapsen yksinhuoltaja maksan kolmasosan tuo tänne 5 km päähän (vain nouto, ei edelleenkään autoa)
Vaihda xboksiin. Talo täynnä pelikoneita.
Maksan 5 prosenttia. Koska kiinankopion saa siihen hintaan. (Avaamaton alkuperäispakkaus kuitilla)
Vierailija kirjoitti:
*Nauraa*
Ihanaa miten suomalainen saa asiasta kuin asiasta väännettyä jonkin mahdollisimman ankean ja tympeän kokemuksen. Ry*sän meininkiä ja ylimielisyyttä! Onneksi voi ihan itse valita kenen kanssa on tekemisissä, ja kenen tuotteita jatkossakin ostaa.
Sinustako siis suomalaisilla on myös Venäjän kansan piirteitä? Missä se on eksaktilla tutkimustiedolla osoitettu ja faktapohjaisesti todistettu, että ylimielisyys on puhtaasti tietyn kansalaisuuden edustajiston piirre? Eroaako ylimielisyydet toisistaan jotenkin geografisten rajojen kohdalla? Kyllä me suomalaiset osataan aivan itse olla ylimielisiä, sinä olet siitä loistava esimerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiseen nettikirppari tyyliin tuntuu kanssa jostain syystä johtuvan huonot kuvat ja vajavaiset tiedot. Sitten kun koitat jotain kysellä niin tulee ylimielistä "siinä se ilmotuksessa näkyy mikä tavara on".
Monet eivät selaa kaikkia kuvia eivätkä jaksa selata sivua sen vertaa alas, että lukisivat mitat ja muun tarkemman kuvauksen, vaan alkavat kysellä. Se on turhauttavaa kuten sekin, että selkeästi punaisesta tai sinisestä esineestä kysytään, onko se sininen tai punainen. Ei yhtään vaikuta järkevältä. Jos väri poikkeaa todellisesta enkä saa kuvattua sitä täysin oikein vaan sävy jotenkin elää, mainitsen sen ja etsin vaikka Tikkurilan värikoodin, jonka linkitän ilmoitukseen: tällainen se oikeasti on. Mutta jos tuota kaikkea ei lueta, alkaa se turha kysymystulva.
Ongelmaa on toki molemmin puolisesti. Nyt just olen muuton jälkeen ostanut kaikennäköistä tilpehööriä uuteen asuntoon ja huomannut sen että todella monet laittavat myymästään tavarastaan vain yhden kännykkäkamera kuvan, otsikoi tyyliin "vanha tv-taso" kuvaus "vain nouto" sitten hinta ja ei mitään muuta. Sitten jos yrittää kysyä mittoja tai varmistella että onhan tavara kolhuton niin tulee tuollaista ylimielistä vastailua että en jaksa ruveta tsättäileen, ota tai jätä.
Varmaan nämä samat kauppiaat valittelee kanssa vauva-palstalla, että kaiken maailman hupiviestittelijöitä tori.fi ja fb kirppikset täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myin erästä laitetta 250 euron arvoisine tarvikkeineen 700 eurolla, muut vastaavat torissa olivat pyynniltään ilman tarvikkeita 800-1000 euroa. Sain useamman tarjouksen joissa tarjottiin 400-600 euroa. En suostunut tinkimään, kaksi ostajaehdokasta jatkoivat jänkkäämistä kunnes lopulta molemmat myönsivät että alkuperäinen hinta on hyvä ja halusivat ostaa sillä. Sanoin toiselle että hinta on hänelle nyt 1000€ euroa koska olen hukannut aikaani jänkkäämiseen ja toiselle sanoin etten myy hänelle ollenkaan. Molemmat suuttuivat.
Mä tykkään sun tyylistä! Aikahan on rahaa ja ajantuhlaamisesta pitäisikin veloittaa.
Jos aika on rahaa, niin miksi edellinen jatkoi jänkkäämistä sellaistan ihmisten kanssa, joille ei (enää) edes aikonut myydä tuotettaan? Ei tuossa ajasta ollut kysymys, vaan kostosta ja sen
Vallankäytöstä 😅🤭
Vierailija kirjoitti:
Jos aika on rahaa, niin miksi edellinen jatkoi jänkkäämistä sellaistan ihmisten kanssa, joille ei (enää) edes aikonut myydä tuotettaan? Ei tuossa ajasta ollut kysymys, vaan kostosta ja sen tuomasta hetkellisestä tyydytyksestä. Tavarahan jäi myymättä.
Se turhantarjoaja jänkkäsi. Myyjä vastasi asiallisesti ja heitti lopuksi opettavaisen viestin. Sä et taida nyt ymmärtää tilannetta.
-eri
Pikkusieluinen ihminen olet. Tinkiminen kun kuuluu kaupankäyntiin, sille et voi mitään. Jos sulle säännöt ei ole selvät, suosittelen ettet käy kauppaa ollenkaan.
Kappas, aidosti pikkusieluinen tuli kiusaamaan muita. Tinkiminen voi kuulua kauppaan, ei todellakaan ole oletus. Järkevä tinkiminen on asia erikseen, mutta täällä jutellaankin törkeistä tinkauksista.
- eri
Taas ei lainaaminen jostain syystä onnistu oikein.
No se pikkusieluisuus johtuu siitä syystä, että tän langan aloittaja sai tingattua tarjouksen pyyntihintaan, muttei suostunut enää myymään. Eikös hän tuhlannut tinkaajan aika ihan yhtä paljon.
Mikä mun pikkusieluisuuden syy susta oli? Taisit vain haluta aiheuttaa riitaa ja epäsopua kanssaihmisissä kun tunget sivusta arvostelemaan vaikkei mitään syytä olekaan. Hyvää päivänjatkoa vaan sullekin ja mene muualle levittämään riitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiseen nettikirppari tyyliin tuntuu kanssa jostain syystä johtuvan huonot kuvat ja vajavaiset tiedot. Sitten kun koitat jotain kysellä niin tulee ylimielistä "siinä se ilmotuksessa näkyy mikä tavara on".
Monet eivät selaa kaikkia kuvia eivätkä jaksa selata sivua sen vertaa alas, että lukisivat mitat ja muun tarkemman kuvauksen, vaan alkavat kysellä. Se on turhauttavaa kuten sekin, että selkeästi punaisesta tai sinisestä esineestä kysytään, onko se sininen tai punainen. Ei yhtään vaikuta järkevältä. Jos väri poikkeaa todellisesta enkä saa kuvattua sitä täysin oikein vaan sävy jotenkin elää, mainitsen sen ja etsin vaikka Tikkurilan värikoodin, jonka linkitän ilmoitukseen: tällainen se oikeasti on. Mutta jos tuota kaikkea ei lueta, alkaa se turha kysymystulva.
Ystäväni on sisustussuunnittelija. Hän on alkanut antaa tarkan NCS värikoodin näille "minkä värinen tämä punainen lasten mekko on"
"No se on täsmälleen sävy NCS S 5040-Y80R"
Tuon tarkemmin pinnan väriä ei tässä meidän valoon ja pinnan väriin perustuvassa universumissa voi määrittää. Jostain syystä tuoksan ei kuulemma silti johda kaupoille 😂
Johtopäätös: turhan kyselijät eivät IKINÄ ole ostamassa.
En tiedä oliko nyt törkein tinkaus, mutta omituinen. Myin käyttämättä jäänyttä Seikon rannekelloa. Uutena maksanut 600€ ja myin 300€ pyynnillä, kaikki paperit ja laatikot tallessa. Eräs mies laitteli viestiä että hieno kello, hänellä on joskus ollut saman tyylinen ja sillä kiinnostui. No ei siinä, turhaa jaarittelua mutta vastasin jotain kohteliaasti. Tämän jälkeen tuli valehtelematta A4 mittainen tarina kuinka nämä Seiko kellot ovat hänelle elämäntapa ja on vaimolleenkin ostanut niitä jos hinta on kohdallaan ja sellainen ja sellainen löytyy ja tuollaisenkin vielä haluaisin jos hyvä tarjous löytyisi.
En edelleenkään tiedä, oliko tää vaan juttukaveria vailla vai oliko toi jotain pitkällistä kiertelyä ja kaartelua siitä että pitäisi hintaa alentaa. Jätin vastaamatta.
Oli muutenkin hämmentävän hankala tavara myydä, vaikka tuollaiset kellot pitäisi nykyisin olla sangen suosittuja kellokeräilijöiden keskuudessa. Laitoin lopulta nettihuutokauppaan alan harrastajan suosituksesta ja sinnekin piti kahteen kertaan laittaa ennen kuin voittavan huudon laittanut oikeasti myös maksoi huutamansa summan.
Ei varsinaisesti tinkaaminen mutta vastaan silti. Mulla oli eräs huonekalu myynnissä, mutten osannut määritellä sille hintaa, joten otin tarjouksia vastaan. Joku äijä siitä kuulemma "todella" kiinnostui, pommitti viesteillä, voisi tulla huomenna hakemaan, saako kantoapua jne. Mulla luki ilmoituksessa, että omat kantajat mukaan... Kun ei niissä lukuisissa viesteissään ehdottanut hintaa, menin ja KEHTASINKIN kysyä, että käviskös hinta X. Äijä vastasi, ettei hän niiiiin kiinnostunut siitä ole että lähtisi mitään maksamaan kun kuulemma ihmiset maksaa hänelle siitä, että tämä käy hakemassa näiltä tavaraa. Mun olis siis pitänyt maksaa äijälle omasta huonekalustani ja kantoavustani (+jättää muutaman kk ikäinen vauva yksin asuntoon kantamisen ajaksi). Kumma juttu, että näin kannattava kauppa jäi tekemättä...
Möin uuden tuotteen käyttämättömänä (ovh 750€). Laitoin hinnaksi 650€. Nainen alkoi tinkiä ja kun sanoin et voin tiputtaa 600€+postit, niin alkoi haukkua että tuolla hintaa saa jo kaupasta uutena. En tiedä mitä juomavettä pohjoisessa juodaan , mutta kyllä pisti miettimään että kuinka kehdataan omalla nimellä alkaa haukkumaan.
Aika harvalla on taloa, mihin antiikki edes sopisi. Etenkin kun täällä puhutaan yleensä parhaimmillaankin "talonpoikaisantiikista", mikä on ollut vahvassa käyttöesineen roolissa. Ei yli satavuotias kolhittu ja kulunut tuoli, pöytä tai piironki ole arvoesine vain ikänsä takia. Yleensä pelkkää romua, mihin omistaja liittää vahvasti sukuperinnön arvonlisää, mitä ostajalal ei ole laisinkaan.
Laadukas antiikkihan on selvästi vanhempaa, erinomaisesti säilynyttä ja alunperinkin aikalaistensa keskuudessa ollut arvotavaraa.
Ukin ukin veistämä pöytä ei mene tähän kategoriaan.