Vituttaa, että masennuin koska minun ei olisi pitänyt jäädä makaamaan. Halusin elämältä paljon enemmän.

Älä vertaa niihin. Sulla on sinun elämä, ei heidän. Ja toisin päin. 

Ole uskottava nykykansalainen ja lähde terapiaan.

Vielä ehdit muuttaa elämäsi kurssia!  Voivottelu ei johda mihinkään.  Tartu toimeen!

Vierailija kirjoitti:

Älä vertaa niihin. Sulla on sinun elämä, ei heidän. Ja toisin päin. 

Minä ihailen sitä periksiantamattomuutta ja työmoraalia mitä suvussani on ja mitä minussakin oli. Minulla oli käsissä kaikki ainekset päästä pitkälle mutta tyrin kaiken. Nyt istun neljän seinän sisällä eikä mikään kiinnosta. Menen kohta takaisin työelämään. Toivottavasti olisin ahkera ja pysyisin pinnalla, saisin asiat kuntoon. Ap

Ulina on helpompaa kuin ryhtyminen. Siksi sinä uliset etkä edelleenkään ryhdy.

Montako vuotta sinä olet ollut kuolleena jo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä vertaa niihin. Sulla on sinun elämä, ei heidän. Ja toisin päin. 

 

Minä ihailen sitä periksiantamattomuutta ja työmoraalia mitä suvussani on ja mitä minussakin oli. Minulla oli käsissä kaikki ainekset päästä pitkälle mutta tyrin kaiken. Nyt istun neljän seinän sisällä eikä mikään kiinnosta. Menen kohta takaisin työelämään. Toivottavasti olisin ahkera ja pysyisin pinnalla, saisin asiat kuntoon. Ap

Älä vatvo menneitä. 

Minä ryhdyin. Nyt olen taiteilija ja teen sitä mitä haluan, hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä vertaa niihin. Sulla on sinun elämä, ei heidän. Ja toisin päin. 

 

Minä ihailen sitä periksiantamattomuutta ja työmoraalia mitä suvussani on ja mitä minussakin oli. Minulla oli käsissä kaikki ainekset päästä pitkälle mutta tyrin kaiken. Nyt istun neljän seinän sisällä eikä mikään kiinnosta. Menen kohta takaisin työelämään. Toivottavasti olisin ahkera ja pysyisin pinnalla, saisin asiat kuntoon. Ap

Sä keskityt liikaa vertaamaan itseäsi muihin, varsinkin menestyneeseen sukuusi. Selvästikin yrität päästä samaan kuin he tai jotain tällaista. Olisko jokin tähän liittyvä juttu se syy, miksi alun perkinkin masennuit yhä uudestaan ja uudestaan? Yritä oikeasti lopettaa tuo vertailu ja mahdollinen yliyrittäminen. Helpommin toki sanottu kuin tehty.

Jokaisella on oma polkunsa. Virheesi on, että vertaat omaa polkuasi muiden omiin.

Hienoa kun sua vituttaa, ainakaan et ole turta!

Käytä tämä vitutus ja ahdistuneisuus HYÖDYKSESI, ota siitä se käyttövoima muutokseen. 

Uhrin osa ei auta. 

Muiden syyllistäminen ei auta. 

Kukaan ei ole sinulle mitään velkaa. 

Aloita vaikka kuulostelemalla kuka sinä olet. Mitä haluat elämältä. Mikä kiinnostaa. 

Katso tuo IKIGAI konsepti jossa saat heti vastauksia ja suuntaa elämällesi. 

Ei kannata hukata yhtäkään päivää itsesääliin, kukaan ei pelasta sinua, etkä sitä lopulta edes halua. 

Kun alat lähteä onneasi kohti, itseluottamuksesi ja oman voiman tunne vahvistuu päivä päivältä.

Aloita ihan pienistä iloa tuottavista asioista ja huomaa kurinalaisuuden tuoma voima. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä vertaa niihin. Sulla on sinun elämä, ei heidän. Ja toisin päin. 

 

Minä ihailen sitä periksiantamattomuutta ja työmoraalia mitä suvussani on ja mitä minussakin oli. Minulla oli käsissä kaikki ainekset päästä pitkälle mutta tyrin kaiken. Nyt istun neljän seinän sisällä eikä mikään kiinnosta. Menen kohta takaisin työelämään. Toivottavasti olisin ahkera ja pysyisin pinnalla, saisin asiat kuntoon. Ap

Sä keskityt liikaa vertaamaan itseäsi muihin, varsinkin menestyneeseen sukuusi. Selvästikin yrität päästä samaan kuin he tai jotain tällaista. Olisko jokin tähän liittyvä juttu se syy, miksi alun perkinkin masennuit yhä uudestaan ja uudestaan? Yritä oikeasti lopettaa tuo vertailu ja mahdollinen yliyrittäminen. Helpommin toki sanottu kuin tehty.

Vertaan koska en voi ymmärtää miksi muut jaksavat ja minä en. Minullakin on paloa ja olen ollut itseohjautuva, ahkera, pidetty. Olen myös ollut todella huono itsetuntoinen enkä ole kokenut riittäväni kaikesta huolimatta. Painan itseäni alas enkä edes ymmärrä miksi. Pelkään arvostelua, pelkään että puutteeni huomataan. Minä aion kuitenkin nousta ja tehdä vielä paljon töitä. Minulle ei riitä elämä jossa vain ajelehdin ja tämä alkaa olemaan todella ahdistavaa kun en tiedä missä minun pitäisi olla ja mitä tehdä. Ens kuussa alkaa työt ja toivottavasti siitä alkaisi taas asiat korjaantumaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ole uskottava nykykansalainen ja lähde terapiaan.

 

Annetaanko sieltä rahaa ja ruokaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä vertaa niihin. Sulla on sinun elämä, ei heidän. Ja toisin päin. 

 

Minä ihailen sitä periksiantamattomuutta ja työmoraalia mitä suvussani on ja mitä minussakin oli. Minulla oli käsissä kaikki ainekset päästä pitkälle mutta tyrin kaiken. Nyt istun neljän seinän sisällä eikä mikään kiinnosta. Menen kohta takaisin työelämään. Toivottavasti olisin ahkera ja pysyisin pinnalla, saisin asiat kuntoon. Ap

Sä keskityt liikaa vertaamaan itseäsi muihin, varsinkin menestyneeseen sukuusi. Selvästikin yrität päästä samaan kuin he tai jotain tällaista. Olisko jokin tähän liittyvä juttu se syy, miksi alun perkinkin masennuit yhä uudestaan ja uudestaan? Yritä oikeasti lopettaa tuo vertailu ja mahdollinen yliyrittäminen. Helpommin tok

 

Ei työminä voi olla koko ihmisen identiteetti. Tai joillakuilla se on, mutta silloin käy juuri noin kun sinullakin on käynyt, työuupumus ja burn out. 

Sun tarvitsisi kääntää pääsi niin, että työ on vain yksi osa sinua, mutta ei määritä minuuttasi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä vertaa niihin. Sulla on sinun elämä, ei heidän. Ja toisin päin. 

 

Minä ihailen sitä periksiantamattomuutta ja työmoraalia mitä suvussani on ja mitä minussakin oli. Minulla oli käsissä kaikki ainekset päästä pitkälle mutta tyrin kaiken. Nyt istun neljän seinän sisällä eikä mikään kiinnosta. Menen kohta takaisin työelämään. Toivottavasti olisin ahkera ja pysyisin pinnalla, saisin asiat kuntoon. Ap

Sä keskityt liikaa vertaamaan itseäsi muihin, varsinkin menestyneeseen sukuusi. Selvästikin yrität päästä samaan kuin he tai jotain tällaista. Olisko jokin tähän liittyvä juttu se syy, miksi alun perkinkin masennuit yhä uudestaan ja uudestaan? Yritä oikeasti lopettaa tuo vertailu ja mahdollinen yliyrittäminen. Helpommin tok

Tsemppiä. Et kerro ikääsi, mutta toivon, että jaksat vielä tehdä töitä. 

Sitten kun veto ja paristot loppuvat, ne loppuvat. Työelämä on ihmeellinen labyrintti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä vertaa niihin. Sulla on sinun elämä, ei heidän. Ja toisin päin. 

 

Minä ihailen sitä periksiantamattomuutta ja työmoraalia mitä suvussani on ja mitä minussakin oli. Minulla oli käsissä kaikki ainekset päästä pitkälle mutta tyrin kaiken. Nyt istun neljän seinän sisällä eikä mikään kiinnosta. Menen kohta takaisin työelämään. Toivottavasti olisin ahkera ja pysyisin pinnalla, saisin asiat kuntoon. Ap

Sä keskityt liikaa vertaamaan itseäsi muihin, varsinkin menestyneeseen sukuusi. Selvästikin yrität päästä samaan kuin he tai jotain tällaista. Olisko jokin tähän liittyvä juttu se syy, miksi alun perkinkin masennuit yhä uudestaan ja uudestaan? Yritä oikeasti lopettaa tuo vertailu ja mahdollinen yliyrittäminen. Helpommin tok

Sanot ettet tiedä missä pitäisi olla ja mitä tehdä?

Olennaisinta on nyt tutustua itseensä. Kääntää huomio siihen kuka sinä olet, mistä pidät, mikä tuottaa mielihyvää, missä olet sujuva, milloin olet kokenut olevasi "ahkera".

Rajoita somea ja muuta hälyä, ja lakkaa kuuntelemasta muiden mielipiteitä sinusta. Tutustu itseesi. Tunne itsesi. Se lähtee siitä.

Voit vaihtaa vielä suuntaa! Ja samoja fiiliksiä voi olla kenellä tahansa, myös niillä ulospäin menestyneeltä vaikuttavilla. Älä muiden mielipiteistä välitä, vaan pyri sitä kohti minkä itse koet tärkeäksi ja mielekkääksi! Tiedän että kuulostaa kliseeltä, mutta muita miellyttämällä tai ihailua keräämällä ei tilanne miksikään muutu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä vertaa niihin. Sulla on sinun elämä, ei heidän. Ja toisin päin. 

 

Minä ihailen sitä periksiantamattomuutta ja työmoraalia mitä suvussani on ja mitä minussakin oli. Minulla oli käsissä kaikki ainekset päästä pitkälle mutta tyrin kaiken. Nyt istun neljän seinän sisällä eikä mikään kiinnosta. Menen kohta takaisin työelämään. Toivottavasti olisin ahkera ja pysyisin pinnalla, saisin asiat kuntoon. Ap

Sä keskityt liikaa vertaamaan itseäsi muihin, varsinkin menestyneeseen sukuusi. Selvästikin yrität päästä samaan kuin he tai jotain tällaista. Olisko jokin tähän liittyvä juttu se syy, miksi alun perkinkin masennuit yhä uudestaan ja uudestaan? Yritä oikeasti lopettaa tuo ve

Totta. Haluan kaiken hälyn pois päästäni. Etenkin somen. Minä inhoan somea. Pitäisi poistaa kaikki tilit. Anteeksi kun olen näin pahalla tuulella ja negatiivinen. Minua vain turhauttaa nyt tällä hetkellä. 

Minä kuitenkin olen yrittänyt tehdä kaiken nyt oikein toipumisen aikana. En käytä mitään päihteitä, liikun kävelylenkin muodossa, syön terveellisesti. Käyn terapiassa. Nyt alkaa kuitenkin jo riittämään tämä suunnattomuus. Ehkä se kertoo siitä että olen toipunut ja tarvitsen nyt muutosta eli aktiivisempaa elämää. Kun vain vielä keksisin mikä se oma polku oikeasti on. Kaiken toipumisen keskellä olen enemmän itsessäni kuin koskaan ja käsitellyt enemmän kuin koskaan, olen rakastanut itseäni enemmän kuin koskaan aiemmin. Silti olen ihan eksyksissä mihin minun pitäisi mennä. Se sattuu ja kuvottaa, turhauttaa paljon koska minun on niin vaikea ymmärtää mitä kohti tahdon mennä. Työn olen nyt miettinyt valmiiksi, se on alku mutta minulle on epäselvää mitä se "varsinainen" elämäntyö minulle olisi. Olen kai vain tuskastunut kun en näe tulevaisuuteen. Pitäisi tosiaankin vain hengittää, rauhoittua ja kuulostella itseään. Some saa kyllä jäädä. Se aiheuttaa minussa epätoivoa ja riippuvuutta. Ap 

Suomalaisessa kulttuurissa on juuri se pielessä, että jos ihminen ei tee työtä ja menesty siinä, niin hän ei ole minkään arvoinen. Se johtaa yhä useamman kohdalla uupumukseen kun yritetään ja yritetään loputtomiin.

AP,  kun olet lähdössä uudelleen työelämään, niin älä tee samaa virhettä uudelleen tai uuvut yhä pahemmin. Mieti sen sijaan tarkasti, mitkä asiat on itsellesi tärkeimpiä ja panosta niihin. Mitä sinä haluat loppuelämältäsi? Haluaisitko ehkä vaihtaa alaa? Mikä tuo sinulle itsellesi ILOA?

Määrittele itse itsesi uudelleen. Missä olet hyvä? Äläkä sano, ettet missään, se ei ole totta. Monet saavat merkitystä elämäänsä toisten auttamisesta. Voisitko ajatella sellaista? Astuisit oman pääsi ulkopuolelle ja olisit tärkeä jollekin toiselle ihmiselle.

Raha ei ole tärkeää, mutta ihmissuhteet ovat. Panosta niihin. 

Tämä ikävä tilanne on oikeasti mahdollisuus suunnan muutokseen ja johonkin hienoon. Käytä tämä tilaisuus. 

Kyllä sinussakin vaikuttaa olevan sitä yritteliäisyyttä ja päättäväisyyttä joita suvussasi on. Ehkä sinussa on enemmän myös herkkyyttä ja taipumusta itsekritiikkiin kuin monissa sukulaisissasi?

Älä säti itseäsi. Se on paha tapa monilla, sitä ei aina edes huomaa tekevänsä. Nyt kun olet sen huomannut itsessäsi, sinun on helpompi opetella siitä eroon.

Eli taas aiot olla ahkera ja sitä kautta "pidetty työntekijä"? Tuolla tavalla päädyit uupumukseen. Keskitason suorittaminen riittää.