Mistä olet jäänyt elämässäsi paitsi?

En ole eläessäni harrastanut seksiö tai elänyt parisuhteessa. -

En kuitenkaan osaa pitää irseäni aseksuaakina tai erityisen intro tai eksoverttina, vaan jotain näiden ääriiden väliltä. Ei tämä "kokemattomuuteni" minulle trauma ole.

Enemmän se asia, joka kiusaa siksi, että miksi juuri oma kohtaloni on ollut se, että näin on käynyt.

Olen kuitenkin myös kiitollinen siitä, että olen muutoin voinut luoda ja saada elämääni muita merkittäviä ja läheisiänihmissuhteita, niin naisten kuun miesten kanssa.

Olen myös oppinut tiedostamaan, että oma eloni on monessa suhteessa hyvää ja miellyttävää.

Enempi sitä koen, että parisuhde voisi olla, jotain, misdä me kaksi hyvää voisimme kokea ja tuntea ja eri tavoin yhdessä paremmat kuin yksin, vaikka ihan hyvin elo sujuisi ja etenisi enimmäkseen nytkin. Itse olen silti varmasti edelleen suurin kriitikkoni ja arvostelijani, vaikka tietoisesti yritän tehdä valintoja ja päätöksiä, joista saan nautintoa. Itsekästä? Kentues Hedonista? Varmaan sitäkin.

Mutta luulen silti, että kun koen oloni enimmäkseen hyväksinomissa nahoissani, niin olisin, ehkä parempii kumppani kuin jos vaiin eläisin sitkutellen ja luoden toista kohtaa huomaamattani liian suuria odotuksia kun enhän sitä itsekään täydellinen ole. En edes virheetön.

On minusta kuitenkin vähän nirso tainnut tulla. Ja väjän laiska kun en etsimällä etsien jaksa tai viitsi kumpoania itselkeni metsästää tai hakea, enkä ole aiemminkaan. Mutta älkää nytbluulko, että erehtyisinnpitämään toista itsestään selvyytenä. Tai muita idioitteina kun eivät näe tai ymmärrä potentiaaliani parisuhteeseen. Olen vain ihmeissäni, miksibtämä ikisinkkuus onbjuurinoma osani?