Mitä mieltä ihmisistä jotka puhuvat itsekseen?

Sinä puhut niin, että ajattelet ääneen. Minä taas puhun niin kuin siinä olisi toinen ihminen. 

No ei se minua haittaa. Laulavia katson salaa että mitä ihmettä.

Itsekseen puhuvia ihmisiä on entistä enemmän.

Sitä on tutkittukin, että monella keskimääräistä älykkäämmällä on tapana puhua itsekseen. 

Aivan sama mulle, en kiinnitä huomiota muiden tekemisiin. Ei sitä nykypäivän edes tiedä, puhuuko joku itsekseen vai handsfreehen (tai puhelimeen). 

Hullujen huoneella kun olin niin oli sata varma, että ulos osastolta ei pääse, jos puhuu itsekseen. Eli sellainen ihminen on hullu. Mielisairas.

Ovat outoja, näin ajattelen.

Kyl mä itsestäni tykkään. 

Puhun itse paljon itsekseni, mutta en julkisesti, ainakaan että olisin huomannut. Puhun kotona. Joskus kaupassa saatan hyllyjen välissä, kun oletan että kukaan ei ole näkö- ja kuuloetäisyydellä, kuiskata ihan hiljaa esim. jonkun etsimäni tuotteen nimeä.

Jos huomaan jonkun puhuvan itsekseen julkisesti, pidän sitä hieman omituisena, mutta en mitenkään merkittävästi. Jos henkilön olemus on rauhallinen, puhe on hiljaista ja puhumansa asiat sisällöltään normaaleja, tuskin ajattelen siitä sen enempää.

Puhumalla vahvistan ajatuksiani jos joudun tekemään keskittymistä vaativaa, mutta vain yksinollessani lähinnä silloin kun olen stressaantuneempi, oletan sen kuuluvan osaksi neuroosiin.