Miksi iloinen ja hyväntuulinen ihminen ärsyttää?

Ehkä jos itsellä paha mieli koko ajan, se kontrasti toisen iloon jurppii.

Itse ärsyynnyn helposti koko ajan papattaviin ihmisiin, oli asenteensa sitten iloinen tai mikä tahansa muu. Vaikka kuinka elämä hymyilee, niin sopii kunnioittaa muiden rauhaa.

Jos joku on hyväntuulinen ja iloinen, se oma kiukkuisuus ja paha olo korostuu, jolloin voi tulla alemmuudentunne.

Me ihmiset peilaamme koko ajan itseämme muihin ihmisiin ja huomaamme aina ns. epäkohdat itsessämme ollessamme erilaisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa. 

Kamalaa, jos toisen ilo on itseltä pois muka.

Iloiset ihmiset ovat kivoja!! 

Jos oon pahasti masentunut niin koitan välttää iloisten ihmisten seuraa. En ole kateellinen, tulee vaan syyllisempi olo siitä omasta olosta kun itse ei pysty iloitsemaan ja tuntuu että masennan muutkin, en halua heidän iloa vähentää.

Parempina päivinä oikeista ihmisistä saa kivaa fiilistä itselleenkin. Oon työpaikalla alkanut kaveeraamaan yhden vanhemman naisihminen kanssa. Ensin se hänen jatkuva pärpätys tuntui vähän ärsyttävältä mutta meillä onkin tosi hauskaa ja mahtavaa tilannekomiikkaa, hihitellään välillä kun pikkutytöt kippurassa ja paljon kivempi mennä duuniin kun hän on siellä.

Ja sit on niitä ihmisiä, ketkä toistelee että kaikesta selvitään ja kyllä se siitä ja parempaa on luvassa, elämä on ihanaa. Ne vähän ottaa kupoliin, kun itse taistelee pelkän olemassaolon kanssa ja tuntuu, että edellisen vastoinkäymisten päälle tulee vaan aina joku uusi ja elämä on vaan sietämistä ja selviämistä.

Olen tuon joskus huomannut. Mulla oli kaveri jonka seurassa ei olisi saanut olla iloinen ja valoisa. Hän piti sellaista ihmistä liian kevyenä, ja hän kehui ja luetteli ihmisiä jotka hänen mielestään osasivat ajatella syvällisesti. Itse hän oli lähes koko ajan hapannaama. 

Olen iloinen ja kykenen myös syvälliseen ajatteluun. Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia ominaisuuksia.

Ei se ärsytä. Esim Radio Novan viljelemä tekopirteys ärsyttää.

Jos ei itsellä ole asiat hyvin, niin ainakaan silloin ei naurata itseä, eikä silloin jaksa naureskelevia ihmisiäkään.

Jotkut taas ovat luonteeltaan sellaisia, etteivät he jaksa jatkuvasti naureskelevaa ihmistyyppiä.

Miehiä ja poikia raivostuttaa hiljaiset naiset ja tytöt

Posiitivisen ihmisen valo ärsyttää negatiivisen ihmisen 'demoneita'.

Koska lähes aina se on esitystä eikä aitoa, ja lähes aina se on "toksista positiivisuutta" jolla vain lakaistaan ongelmat maton alle. Nämä eivät usein myöskään olla lukea tilannetta, vaan yrittävät pakottaa muitakin mukaan siihen esitykseensä. Ihan helvetin ärsyttävää, joskus voisi pitää sen kiekuturvan kiinnikin, eikä tekonaurun tarvitse kuulua kilometrin päähän. 

10 jatkaa esimerkillä omasta työstä ja tällaisesta tyhjän naurajasta:

*aloittaa palaverin*

Hihihi hyväääää huooommeeeeentaaaa olipas kiva aurinko aamulla, hihihihihi!!! Olikos teillä kiva viikonloppu??? Hihihihi

*muut on ihan hiljaa*

Noooo marjatta, oliko hyvä viikonloppu, nautitko auringosta, hihihihihi?

*marjatta pyörittää silmiä ja vastaa jotain ympäri pyöreää, kaikille muille on selvää ettei hän halua avata viikonloppuaan enenmän*

Hihihi hoop kävitkö marjatta torilta mansikoita, hihihihihi onpas ihana kun on mansikka aika vai mitä marjatta hihihihi??

*marjatta vastaa vaan en*

Hihihihihi Joo ihana kun on mansikoita, *pitkä tarina jostain hänen perheenjäsenestä ja mansikoista * hihihihihi

.... 

Ja tällainen sama toistuu monta kertaa päivässä, joka päivä, joka viikko. Myös työasiat, aiheesta riippumatta, pitää aina säestää hirveällä kikatuksella ja kiekunisella. Ihanan positiivista?? 

Onneksi ollaan etänä, olisin muuten lätkäissyt tätä akkaa lärviin jo aikoja sitten... 

Up