Mitä Sinä ajattelit tehdä, että Kauhajoen tapaiset verilöylyt loppuisivat?

- päivähoidon ja peruskoulun resurssit yläs ja ryhmäkoot alas



- nykyistä _huomattavasti_ tiukemmat aselait



- perhepalveluihin ja ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön sekä lasten- ja nuortenpsykiatriaan lisää rahaa

Kun kaikki aina näyttää lähtevän netistä... Alan käydä myös sivustoilla joita olen tähän asti vierastanut, nuorison suosimia palstoja (valvova silmä -ajatuksella). Ja kun omat lapseni joskus alkavat nettailla, pysyttelen kärryillä millaisilla sivuilla luuhaavat. Kun vain keksisi miten voisi pistää boikottiin tyypit, jotka julkisuushakuisesti pistävät tuollaisia viestejä verkkoon.



Ja jätän hankkimatta pleikkarin tms. en siksi että pelaisivat sotapelejä, vaan siksi että vaikka pelkkää rallipeliäkin pelaamalla ajautuu johonkin ihme kiihkoon joka ei voi tehdä hyvää (silkalla fyysisellä/hormonaalisella tasolla) kasvavalle lapselle jos sitä harrastaa tuntikausia päivästä vuodesta toiseen.



Tämä siis sen lisäksi mitä muut ovat pistäneet arvojen opettamisesta lapsille.

Siis puutun heidän mahdollisiin tyhmyksiinsä ja osoitan sillä että aikuiset välittävät.

Opetan lapselleni toisten ihmisten huomioonottamista, kunnioitusta ENKÄ HYVÄKSY KIUSAAMISTA! Kaikkien kanssa ei tarvitse (eikä voikaan) olla ystävä tai edes kaveri, mutta mitään kiusaamista ei meidän perheessä suvaita.

Jokainen turvallinen aikuiskontakti on tärkeä. Olitpa sinä sitten vanhempi, naapuri, opettaja, ohjaaja, kummi jne. Yksikin välittävä ja kuunteleva aikuinen, joka saa hyvän kontaktin lapseen ja osoittaa välittävänsä tämän asioista ja olevansa turvallinen, rajoja asettava aito ihminen, voi olla se, mikä pelastaa vaaravyöhykkeessä olevan lapsen tai nuoren.



Mitä yritän siis tehdä? Yritän parhaani mukaan olla se turvallinen, tunteva ja rakastava aikuinen omille lapsilleni sekä oppilailleni. Olen ala-asteen opettaja, töissä jo reilut 10 vuotta.

Lapset kasvatetaan kunnioittamaan asetta se ei ole mikään lelu. Ja sitä ei anneta kaikille hulluille ja Matti Meikäläisille. Se myöskin otetaan välittömästi pois jos sillä uhkaillaan netissä tai muissa yleisissä paikoissa.



Harvoin oon näin vihainen mutta nyt olen.

Kasvatan poikani empatiakykyiseksi perussuomalaiseksi. Olen mielummin liian tiukka kuin kaveriäiti, vaikka joskus väsyttääkin ja tekisi mieli antaa periksi. Itse olen 23 ja nähnyt pelien ym. nuorten miesten addiktioiden vain lisääntyvän, osaan siis mielestäni välttää aika hyvin nämä "se on vain peli"-jutut.

siis sitten kun lapseni kasvaa ja alkaa käyttämään nettiä.



Toivon, että myös peruspalveluja (moniammatillista ohjausta/tukea) olisi tarjolla nuorten nettiyhteisöissä. Viranomaisten pitäisi jalkautua sinne missä nuoret ovat, eli nettiin.

eikä minkäänlaisen tietokone- tai konsolipelin pelaaminen saa tervettä ihmistä sellaiseen hypnoosiin, että hän pelattuaan lähtisi kadulle ammuskelemaan. Sinkkonenhan juuri totesi jossain, että huolissaan pitää olla niistä pojista, jotka eivät pelaa yhtään, pelaaminen on niin tärkeä osa poikien kaverisuhteita. Yhtä tarpeetonta on kieltää pikkupoikien pyssyleikkejä.



Kouluammuskelu on kulttuuriin ja aikaan kuuluva negatiivinen ilmiö, esim. nuorten viiltely oli omassa lapsuudessani täysin tuntematon ilmiö.



Lapsiin voinee vaikuttaa vain hoitamalla omiaan hyvin, arvostamalla muita ihmisiä ja puhumalla muista kunnioittavasti, vaikka ei kaikista niin pitäisikään. Koulukiusaajia kasvaa kodeissa, ja tällä palstallakin varmasti monen kodissa.

Omien lasteni kohdalla ainakin jatkan kuten olen tähänkin asti: yritän kasvattaa heistä tasapainoisia ihmisiä, joilla on hyvä itsetunto ja empatiaa myös sellaisia kohtaan joilla ei mene hyvin. Haukkuminen ja kiusaaminen on kielletty. Yritän tukea harrastuksia ja kaikkea tekemistä niin, että saavat positiivisia onnistumisen kokemuksia, että kokevat olevansa hyviä ja tärkeitä, niin ettei tarvitse ruveta tuntemaan vihaa koko yhteiskuntaa kohtaan.



Tulevaisuudessa kun lapset ovat isompia, aion seurata mitä tekevät netissä ja pidän huolta että teinit eivät vietä netissä enemmän aikaa kuin livekavereidensa kanssa.



Yleisellä tasolla varmaan tuen aselakien tiukentamista. Käsiaseet yms. pois kodeista, ei nuorille lupia. Lisää resursseja koulujen terveydenhuoltoon ja mielenterveystyöhön. Varmaan teemana lähestyvissä kunnallisvaaleissa.

Olen ollut nuorisotyössä joitakin vuosia ja siellä opin ihan tavallista arjenkontaktointia. Luontevaa ja helppoa. Kun toinen /uusi tulee tilaan huomaan hänet. Kyselen kuulumisia ja toivotan tervetulleeksi. Samaa teen omassa lähiympäristössä. Juttelen naaprin muksujen ja naapurien kanssa. Omassa kerrostalossani tiedän suurinpiirtein miten muilla menee.



Tärkeimpänä kuitenkin pidän arvokeskusteluja. Pyrin aina puuttumaan, jos näen mielestäni epämiellyttäviä tilanteita kiusaamista, uhkailua, väkivaltaa... Olen ollut (aikoinaan kun vielä saattoi käydä viikonloppusisin ulkona) todella monnessa tappelussa ja jopa puukotuksessa estämässä tilanteen. Soitan poliisit ehkä turhankin herkästi, mutta parempi katsoa kuin katua.



Suomalaisilla miehillä on monesti vaikeuksia sanoa, jos tuntuu pahalta. Läpiirissäni kysynkin ihan suoraan esim. avioeronyhteydessä miten voit ja annan toiselle tilaa kertoa asiasta itse.



Lisäksi kyselen sammuneilta kuntoa, availen ovia muille, päästän edelle yms. arjen huomaavaisuutta. Eikä tätä tehdäkseen tarvitse joustaa omassa elämässä mistään. Voi olla ihan tavis, mutta kun kohtaa jotain, mihin tarvitsisi puuttua, niin puutun. Mielestäni arjen välittäminen ja toisten ihmisten arvostaminen on kaiken perusta.

Se on saatava loppumaan! Vuosia jatkunut pahaolo tullessa kiusatuksi, syrjityksi, inhotuksi iässä jolloin ei ole puolustuskeinoja kehittynyt. Tämä jättää niin syviä haavoja, katkeruutta ja koston halua.



Kauheinta on lukea, että ei se ottanut kiusausta pahalla. Naureskeli vain kun haukuttiin! Lapsella/nuorella ei ole tapaa suhtautua kiusatuksi tulemiseen, näennäinen EI HAITTAA naurahtelu on hätäinen yritys jaksaa elää kiusaamisesta huolimatta.



Ampumisia en hyväksy, mutta kyllä jokaisen vanhemman tulee katsoa peiliin ja puuttua asiaan jos OMA LAPSI on kiusaaja! Kotona sille voidaan jotain vielä tehdä yhteistyössä koulun kanssa.



Itse puhuin eilen oman teinini kanssa, että näiden ampujien taustalla on usen vuosia jatkunut koulukiusaaminen, syrjintä, avoimesti ilmaistu inhontunne heitä kohtaan, jne. Omalla käytöksellään voi vaikuttaa tulevaisuuteen!



Tottakai tulee puuttua siihenkin jos oma lapsi on kiusauksen kohden, Mutta suurin valta on niillä kiusaajilla ja niiden toimintamallien muuttamisella!

Kyllä tämän Kauhajoen tapauksen täytyy nyt herättää meidät huolehtimaan paremmin lapsista ja nuorista.

Kyllä nyt täytyy saada lisää  r e s u r s s e j a .

Ketjussa on hienoa keskustelua ja hyviä ajatuksia. Miksi emme enää vuonna 2021 pysty tällaiseen?