Jos olisit myynyt lemmikin puolituttuun perheeseen
Ja kuulisit myöhemmin, että siinä perheessä pieni lapsi kiusaisi tätä lemmikkiä, niin puuttuisitko tähän?
Meidän lapsen koulukaverin vanhempi osti meiltä lemmikin, pennun, ja tää lapsen kaveri on kertonut kuinka hänen pienempi sisarus kohtelee pentua. Toisaalta kuitenkin vanhemmat ovat komentaneet tätä lasta, joten eivät kuitenkaan hyväksy huonoa kohtelua.
Tämä pentu on kuulema alkanut juosta karkuun tuota kiusaaja lasta. Iältään taitaa olla noin 4v, ihan varma en ole.
Jos otan puheeksi, niin siitä ehkä saa tämä lapseni kaveri sitten kuulla kotonansa kun on kertonut lapselleni.
Mutta tekee myös pahaa ajatella että pieni suloinen pentu pelkää ja kärsii uudessa kodissa.
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Kerroit, että vanhemmat ovat jo puuttuneet lapsen käytökseen, joten en ymmärrä, mitä hyvää saisit vielä aikaan puuttumalla asiaan.
Niin, tarkoitin että jos se jatkuu, ja kaveri vielä kertoilee näistä. En kovin helpolla haluakkaan puuttua, koska siinä menisi välit. On hyvä että vanhemmat puuttuvat, mutta ihmettelen onko normaalia tuon ikäiseltä, että kohtelee huonosti pientä eläintä?
Mitä olet kuullut tarkalleen?
Mitä ajattelet, että voisit tehdä asialle?
Vierailija kirjoitti:
Mitä olet kuullut tarkalleen?
Mitä ajattelet, että voisit tehdä asialle?
En viitsi tarkkaan täällä kertoa mitä on tehnyt pennulle. Enkä oikein tiedä miten ottaisin puheeksi, ja luulen että en edes pysty, koska tämä lapseni koulukaveri saisi siitä kuulla. En tiedä. Toisaalta taas voisimme ostaa takaisin tuon pennun, mutta ehkä eivät halua kuitenkaan luopua siitä. Heillä on kyllä jo ennestäänkin lemmikkejä, joten miten tämä lapsi ei ole oppinut miten niitä hoidetaan?
Voithan kysyä heiltä yleisellä tasolla, että miten heillä on sujunut pennun kanssa, kuka perheestä on pennun suosikki, miten pentu on sopeutunut jne.
Vierailija kirjoitti:
Voithan kysyä heiltä yleisellä tasolla, että miten heillä on sujunut pennun kanssa, kuka perheestä on pennun suosikki, miten pentu on sopeutunut jne.
Voisin kyllä kysyä. Toisaalta olen huomannut että tää toinen vanhemmista, siis samaa sukupuolta oleva, ei ole ollut kiinnostunut oikein viestittelemään tms.
Kun olen esim kuvia ottanut hänen ja omasta lapsesta, kun olemme olleet vaikka makkaranpaistossa, tai olen järkännyt synttärit, niin hän ei ole ikinä reagoinut mitenkään eikä siis muutenkaan vastaillut oikein viesteihini. Huomaan, että hän ei halua olla kanssani mitenkään tekemisissä. Mutta hänen lapsensa on oikein kiva ja kiltti, joka on lapseni kaveri. Sääliksi käy vain pientä lermmikkiä, toivon että oikeasti saavat sen kiusaamisen loppumaan ettei tarvi toisen olla aina peloissaan...
Normaali 4-vuotias ei kiusaa eläimiä. Tai ihmisiä. Hälyttävää käytöstä ja tämä on tieteeseen pohjautuva fakta. Saattaa löytyä muitakin viitteitä sosi opatiasta.
Mutta tietenkin ensin naamatusten perin pohjin selvität heidän kanssaan, onko asia todella noin. On varmasti hyvin hankala tilanne, mutta pakko puuttua.
Jos totta mutta et saa eläintä itsellesi, seuraavaksi poliisille. Ja muista eläimistään tekisin elsun joka tapauksessa, koska taloudessa asuu häiriintynyt lapsi. Jotkut ei osaa edes lastaan kasvattaa niin ettei se rääkkää ketään! Miten joku saa ihmisen neljässä vuodessa ihmisen noin pilalle. Vai onko se syntymäpaha.
Jos vanhemmat lähinnä lässyttää eikä käytös lopu, hän saa sellaisen viestin elämässä että hän voi tehdä mitä vaan, kukaan ei pysäytä, muut pelkäävät. Hänellä on rikollinen elämä edessään ja hän tulee tekemään paljon tuhoa. Jos tuossa vaiheessa tiukasti puututaan, voi suunta kääntyä.
Jos vieläkin myyt lemmikkejä, niin itsekin voit jatkossa vähän tarkemmin miettiä, kannattaako lapsiperheisiin myydä.
Mä en edes myisi lapsiperheeseen, jollen todella tuntisi porukkaa.
Kerroit, että vanhemmat ovat jo puuttuneet lapsen käytökseen, joten en ymmärrä, mitä hyvää saisit vielä aikaan puuttumalla asiaan.