Lue keskustelun säännöt.
Tylsä ketju, kerro vain tylsiä kuulumisia
15.10.2025 |
ja puuduttavia mielipiteitä.
Aiemmat tavallisten kuulumisten ketjut täyttyi häiriköistä, jankkaajista, kiroilijoista, haistattelijoista, ilkeilijöistä, viestien poistajista, seksistä ja muista intiimeistä asioista kirjoittajista, ilkkujista, lyttääjistä yms
Täällä tykätään katsoa, kun maali kuivuu. Kaalilaatikoista ja pelargonioista :)
Tule mukaan, sinä saman henkinen.
Kommentit (19128)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin poikatyttö. En suostunut pukemaan nukkeja tai työntelemään niitä vaunuissa. Ikävää duunia.
En minäkään piitannut nukeista, vaikka muutaman sain lahjaksi. Tykkäsin veistellä puukolla ja käytellä ruuvimeisseliä ja hohtimia kaikkiin mahdollisiin kohteisiin. Kävin myös isän kanssa metsätöissä.
Mulla on lapsuuden vauvanukke kulkenut mukana muutosta muuttoon, aika nuorelta näyttää yhä 60 vuotiaana. Välillä kudon hälle töppösiä, pipoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auringonpaiste houkutteli suolle rämpimään, jos sieltä saisi vielä karpaloita. Löytyikin, vaikka niitä sai penkoa sammalikosta kohmeisin käsin hetteiden vierestä. Kiisseli kermavaahdolla kannusti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ommellut nukenvaatteita. Kyllä nekin voi epäonnistua.
En usko. Nuken omistajat eivät ole kovin kriittisiä.
Mutta nukke ei tykkää, että pää täytyy irrottaa joka kerta mekkoa pukiessa. Lopulta pää ei enää tartu takaisin
Barbien vaatteitako teet?
En sellaiselle hepsankeikalle tee, vaan Baby Born vauvanukelle. 43 senttiä pitkä, keskosena vissiin syntynyt eikä kasva ollenkaan. Eipä jää pieneksi vaatteet. Jos pysyy itse hengissä päättömänä.
Ok. Olen nyt neljän poikalapsen jälkeen saanut myös tyttöpuolisen lapsenlapsen ja innolla tutustunut nukkemaailmaan, myös tuollainen baby born löytyy ja sille pienet vauvan vaatteet 90asteen pesun jälkeen sopivat.
Sama. Tyttö monen pojan jälkeen. On vaihteeksi helppoa, kun ei tarvitse olla merirosvo tai vankikarkuri, vaan voi leikkiä rauhallista ravintolaa.
Rauhallisin leikki meillä oli se, kun matkustettiin Amerikkaan lentokoneella. Laukku vain mukaan ja istuttiin kauan keittiön seinän vieressä. Kestihän se kun lennettiin sentään valtameren yli.
Tuota leikitään seuraavalla yökyläreissulla. Tylsä leikki on paras.
Tylsistä tylsin on myös Karhuemo talvipesässä -leikki. Pöydän alle talvipesä ja sellä nukutaan pentujen kanssa koko päivä, talvi on pitkä.
Siinä uusi tylsien polvi saa opin.
Minun lapseni oli tylsä jo syntyessään, haukotteli silmät kiinni.Tiesin heti saaneeni hyvän kasvatettavan.
Pystyttekö aivastamaan silmät auki? Autoa ajaessa olen yrittänyt. En osaa.
Etuhampaiden välistä on paikan palanen irronnut. Siihen koloon jää nyt kaikenlaista ruoanmurua talteen. Ainakin muistaa mitä on syönyt viimeksi.
Olen tehnyt vaatteita nukeille ja myös myyrälle ( Zdenek Milerin luoma hahmo).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi voiiti kerran torilla pika-arvalla pandakarhun. Arpalipussa luki "Tekstiilieläin". Pandan nimeksi tuli tietysti Tekstiilieläin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin poikatyttö. En suostunut pukemaan nukkeja tai työntelemään niitä vaunuissa. Ikävää duunia.
En minäkään piitannut nukeista, vaikka muutaman sain lahjaksi. Tykkäsin veistellä puukolla ja käytellä ruuvimeisseliä ja hohtimia kaikkiin mahdollisiin kohteisiin. Kävin myös isän kanssa metsätöissä.
Mulla on lapsuuden vauvanukke kulkenut mukana muutosta muuttoon, aika nuorelta näyttää yhä 60 vuotiaana. Välillä kudon hälle töppösiä, pipoja.
Kasvu ja kehitys on yksilöllistä.
Rakkaat lähiomaiseni nukkuvat nurmen alla samalla pienen seurakunnan hautausmaalla, ja näyttävät viihtyvän mainiosti. Odotan, että pääsen heidän rauhalliseen joukkoonsa.