Lue keskustelun säännöt.
Onko elämän helppous sattumaa vai omia valintoja?
07.10.2025 |
Mietin tässä tänään oman elämäni olevan todella helppoa. Raha riittää kaikkeen ja vähän ylikin. Ei ole kuormittavia ihmissuhteita eikä oikeastaan mitään kuormittavaa. Työ on mielekästä ja sopivan haastavaa ja vapaa-ajalle on monipuolista tekemistä. Kuinkahan suuri osa tästä on sattumaa? Tietysti ei voi valita mihin perheeseen syntyyn ja terveyteen voi vaikuttaa vain rajallisesti, mutta ihmissuhteet ja opiskeluvalinnat ovat aika lailla itsestä kiinni. Voi valita lukion eikä amista ja ottaa pitkän matikan. Voi jatkaa yliopistoon työllistävälle alalle ja hoitaa opinnot hyvin. Voi ystävystyä vertaistensa eli akateemisen hyvinvoivan keskiluokan kanssa eikä tarvitse olla tekemisissä alemman sosiaaliluokan kanssa. Ei tarvitse harrastaa mitään ruuhkavuosia vaan elää rentoa ja kivaa elämää. Mitä mieltä olette?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Mun elämä tuntui köyhänäkin helpolta. Oli rahaa syödä kun suunnittelin. Oli pieni solukämppä. Ja suunnitelma mitä teen (opiskelin). Harrastin lenkkeilyä kun oli halpoihin lenkkareihin varaa. Sain iloa siitä mitä pystyin tietokoneella tekemään tai luonnosta. Molemmat melkein ilmaista.
Tämä! Juurikin tämä. Voi olla ylpeä ja olla helppoa, kunhan vain tekee elämästä sellaista. Se, että me tavoitellaan kaikkea ja "parempaa elämän laatua" koko ajan saa meidät tyytymättömäksi. Aina on joku jolla on enemmän tai paremmin. On päässyt "helpomalla" ja jne. Siinä vain katkeroituu. Tehkää elämästä oman näköistä, niin siinä MENETYTTE varmasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaisilla on harhaluulo, että kaikki on itsestä kiinni. Mutta jo huomenna firmassa on muutosneuvottelut ja ap. saa potkut, puoliso rakastuu palavasti tanssinopettajaansa, hakee eroa ja muuttaa rakkauden perässä Kuubaan, ap. jää kolmen lapsen yksinhuoltajaksi ja neliraajahalvaantuu autokolarissa. Hyvää loppuelämää, ap.!
Hyväosaisillakin on vastoinkäymisiä. Sitä paitsi kaikista noista on mahdollisuus selvitä mitä sanoit. Neliraajahalvaus kyllä paha mutta ei mahdoton.
Omilla valinnoilla ei voi vaikuttaa määräänsä enempää eikä niillä voi kumota sattumaa eikä huonoa tuuria. Sen sijaan satunnaisen hyvän tuurin voi kyllä sössiä omilla valinnoilla melko helpostikin.
En tykkää siitä että moni etsii syitä luovuttaa sen sijaan että etsii syitä olla tyytyväinen ja pyrkiä vielä parempaan.
Ennaltamäärätty kohtalo, tuuri tai jotain siltä väliltä.
Eräskin kertoi, että hän tekee aina miten itsestä tuntuu ja hänellä on ollut loistava elämä.
Itse en ikinä tekisi mitään ilman järkiperäistä harkintaa, mutta minulla ei ollut yhtä hyvä tuuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös vanhempasi tekivät valintoja puolestasi. Kuulostaa siltä, että hekin tekivät hyviä valintoja.
Itse olen tehnyt myös hyviä valintoja, mutta vanhempani eivät tehneet. Kannan tuon vuoksi tiettyjä taakkoja itsestäni riippumattomista syistä. Elämäni on mennyt ihan hyvin omien valintojeni vuoksi, mutta vanhempieni vuoksi olen joutunut tekemään paljon ekstraa verrattuna heihin, joiden taustakin on hyvä.
Luulen että vertailu tekee ihmiset sairaiksi. Emme ole erityisen köyhiä historiallisesti katsoen. Silloin kuoltiin köyhyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen kokenut vaikean avioeron, eron jälkeen vuosien henkisen väkivallan, lapsen psyykkisen sairauden ja vammautumisen. Mutta joo, noista tilapäisistä ongelmista huolimatta, elämäni on helppoa. No, lapseni on edelleen payykkisesti sairas, mutta saakuitenkin parasta hoitoa, mitä voi saada.
Helppous tulee omasta asenteesta. Uskon, että kaikki menee juuri niin kuin pitääkin ja että lopulta kaikki päätyy hyvin. Joku voi sanoa tätä valheelliseksi itsesuggestioksi, mutta mitä väliä, kun se toimii?
Mutta: mitä tekemistä pitkällä matikalla on minkään kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kokenut vaikean avioeron, eron jälkeen vuosien henkisen väkivallan, lapsen psyykkisen sairauden ja vammautumisen. Mutta joo, noista tilapäisistä ongelmista huolimatta, elämäni on helppoa. No, lapseni on edelleen payykkisesti sairas, mutta saakuitenkin parasta hoitoa, mitä voi saada.
Helppous tulee omasta asenteesta. Uskon, että kaikki menee juuri niin kuin pitääkin ja että lopulta kaikki päätyy hyvin. Joku voi sanoa tätä valheelliseksi itsesuggestioksi, mutta mitä väliä, kun se toimii?
Mutta: mitä tekemistä pitkällä matikalla on minkään kanssa?
Onko sun lapsenkin elämä helppoa? Jos ei, niin onko sekin vaan hänen asenteesta kiinni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä uskon, että puhdasta sattumaa. Jostain syystä köyhille ja tyhmille tulee kurjia sattumia, fiksuille ja ahkerille toisenlaisia. Sitten se fiksu kuvittelee, että omat valinnat ja vaikka läksyjen tekeminen olisi jotenkin suhteessa todistuksen numeroihin ja myöhemmin kivan ammatin hankkimiseen.
Mulkku sinä ainakin olet. Moraalisi on vinossa.
Mieti vielä, haluatko oikeasti kunnian kaikesta. Vai pitäisikö yrittää tehdä asialle jotain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin se on sattumaa.
Yksikään meistä ei ole valinnut omia vanhempiaan ja sitä millaiset heidän ominaisuudet sinussa yhdistyy ja millaisen kasvuympäristön he sinulle tarjoavat. Näistä täysin sattumanvaraisista lähtökohdista muodostuu sinun koko persoonasi ja fyysiset ominaisuutesi. Tähän vielä päälle kaikki ulkopuolelta tulevat tekijät, jotka ovat täysin sattumanvaraisia nekin.
Ihminen kykenee ohjailemaan omaan elämäänsä ja rakentamaan sitä tiettyyn suuntaan, mutta ne kyvyt tähän rakentamiseen ovat aina sattuman sanelemia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kokenut vaikean avioeron, eron jälkeen vuosien henkisen väkivallan, lapsen psyykkisen sairauden ja vammautumisen. Mutta joo, noista tilapäisistä ongelmista huolimatta, elämäni on helppoa. No, lapseni on edelleen payykkisesti sairas, mutta saakuitenkin parasta hoitoa, mitä voi saada.
Helppous tulee omasta asenteesta. Uskon, että kaikki menee juuri niin kuin pitääkin ja että lopulta kaikki päätyy hyvin. Joku voi sanoa tätä valheelliseksi itsesuggestioksi, mutta mitä väliä, kun se toimii?
Mutta: mitä tekemistä pitkällä matikalla on minkään kanssa?Onko sun lapsenkin elämä helppoa? Jos ei, niin onko sekin vaan hänen asenteesta kiinni?
Hän on sairas. Ei sairaudet ole omasta asenteesta kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämässä pitää ymmärtää omat heikkoudet ja löytää omat vahvuudet. Jokainen on hyvä jossain. Jos matematiikka on hepreaa ja päähänpinttymänä on päästä lääkäriksi niin elämästä tulee vaikeaa. Jos taas ymmärtää ettei siitä unelmasta tule hevonprsettä, mutta onkin hyvä vaikka kielissä niin tähtää ammattiin missä kielitaitoa tarvitaan ja elämä on rutkasti helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kokenut vaikean avioeron, eron jälkeen vuosien henkisen väkivallan, lapsen psyykkisen sairauden ja vammautumisen. Mutta joo, noista tilapäisistä ongelmista huolimatta, elämäni on helppoa. No, lapseni on edelleen payykkisesti sairas, mutta saakuitenkin parasta hoitoa, mitä voi saada.
Helppous tulee omasta asenteesta. Uskon, että kaikki menee juuri niin kuin pitääkin ja että lopulta kaikki päätyy hyvin. Joku voi sanoa tätä valheelliseksi itsesuggestioksi, mutta mitä väliä, kun se toimii?
Mutta: mitä tekemistä pitkällä matikalla on minkään kanssa?
Pitkällä matematiikalla ja etenkin siinä pärjäämisellä on voimakas yhteys parempiin vuosituloihin aikuisena. Isommilla vuosituloilla voi helpottaa elämäänsä esim. palkkaamalla siivoojan ja tilaamalla ruuat woltista.
Molempia. Mutta paljon on myös tuurista kiinni. Itse olen hyvässä työssä ja omistan oman asunnon, ja arkeni on leppoisaa. Tiedostan kuitenkin, että olen saanut elää hyvin suojatun lapsuuden, ja vanhempani ovat opettaneet minulle sekä hyvän työmoraalin että järkevän rahan käytön. Minut vietiin pankkiin avaamaan ASP-tiliä ennen kuin olin itse ehtinyt uhrata yhtäkään ajatusta asuntosäästämiselle.
Toisaalta paljon olen vaikuttanut myös omilla valinnoillani; olen käynyt opinnot loppuun, hakenut oman alan töitä, ja vakipaikan saatuani pitänyt siitä kiinni vaikka välillä onkin tehnyt mieli luovuttaa. Nyt on työuraa ja kokemuslisiä jo ansaittuna. Ja olen pysynyt lapsettomana, joten vapaa-aikani on omaa vapaa-aikaani.
Mutta mielettömiä onnenpotkujakin on sattunut matkaan; fyysinen ja henkinen terveys (tai no yksi krooninen sairaus on, mutta lieväoireinen eikä vaikuta elämisen tai työkykyyn kunhan otan lääkkeeni). Se vakityön saaminen, vaikka nykyään tarjotaan koko ajan enemmän pätkätöitä ja sijaisuuksia. Hyvän asunnon löytäminen, ei ole paljastunut mitään homeloukkua. Sellainen persoona, että viihdyn ilman parisuhdetta ja lapsia ihan itsekseni, enkä kaipaa isoja kaukomatkoja tai muuta kallista elämääni....
Ei hyvä elämä ole helppo elämä. Nykyihminen näin kuvittelee.
Hyvä elämä on elämä jossa tehdään ja saadaan aikaan hyvää. Ollaan hyödyllisiä ympäristölle, yhteisölle ja yksilöille. Kehitytään ja ymmärretään. Saavutetaan tasapaino.
Aloitusviesti ei välittänyt mitään näistä. Helppoa sen kirjoittajalla voi olla. Aloittaja voi vaikka aloittaa pohtimalla millaisen riippuvuuden varassa, kammoksumansa alemman sosiaaliluokan työstä, hänen onnellisuutensa roikkuu.
Ihmiset luulevat, että raha määrittää onnellisuuden, kyllä rakastuneena ei köyhyyskään haittaa, koettu on.
Monet menestyneet pärjäävät hyvin myös niissä puitteissa missä vähemmän menestyneet elävät.