Noin 70-luvulla syntyneet: Oliko ripillepääsynne iso juttu, ja juhlittiinko sitä?

Ei ollut riparia. 😁

Kaikkiin muihin kyllä mutta, vieraita ei ollut mitenkään hirveän paljon 

Ei ollut iso juttu. Iltariparin kävin ja sielä oli lähinnä häiriköt 😁 Kavereiden takia tuli käytyä koko homma. Erosin kirkosta 19 vuotiaana. Tais pari ihmistä käydä kahvilla rippipääivänä. Ei ollut hienoja vaatteita eikä kampausta tai meikkiä, kuten nykymyksuilla.

Ei ollut iso juttu. Ei ollut paljon vieraita, rippikuvat otettiin.

Sisaruksilla oli. Sain itse järjestää sen minkä pystyin. 

3/3 jatkaa. Rippikivassa kävin ja onkin ainut onnistunut kuva musta. Rippilaatan sain ja valitsin sen itse. Oli ainut lahja vanhemmilta. En halunnut mitään ristiä. Ei ollut ristit silloin muodissa, vaikka madonnan kultakautta elettiinkin.

Ei ollut iso juttu eikä juurikaan juhlittu. Kahvit juotiin perheen kesken. Ei kutsuttu ketään vieraiksi, kuva otettiin ja ristin sain

joka myöhemmin kadotin ja se harmittaa yhä koska se oli kaunis risti.

Koko leiri oli pakotettu. Irvokas show. Koulussa oli tarpeeksi uskontoa ja muualla.

Meidän perheessä:

71 syntynyt veljeni, isot juhlat

72 syntynyt veljeni, isot juhlat

79 syntynyt siskoni, isot juhlat

Minä vuodelta 82, "tarviiko sitä nyt mitään juhlia, ei kai sentään?"

Kyllä tässä joku syntymävuosikysymys on..

Kävin iltariparin. Kirkossa oli vain minä sanomassa papille uskontunnustuksen sekä pari kaveriani (jotka olivat yli 18v).

Ei juhlia, edes vanhempani eivät tulleet paikalle kun "ei olla taivaan perään." Kavereiltani sain pari ruusua, muuten en saanut lahjoja.

Olen syntynyt vuonna 70, ja kävin rippileirin. Oli aika isot juhlat, koska minulla on paljon sukulaisia, ja kaikki kutsuttiin. Yo-juhlat olivat vielä isommat, silloin juhlittiin kaksi päivää. Sisarukseni ovat syntyneet myös 70-luvulla, ja samanlainen meno oli heilläkin.

Kyllähän se silloin oli tavallaan kohtuullisen iso juttu. Mutta ajat olivat ihan toiset. Kävin riparileirin, jonka jälkeen oli jotakin juhlan sorttia, mutta en kunnolla enää muista asiaa.

No iso ja iso, mutta viimeinen kuitenkin mitä on jotenkin juhlistettu.

vm-75

Ei ollut juhlia eikä vieraita kuvasta puhumattakaan. Menin riparille vain, koska kaikki kaveritkin menivät. Mummilta sain kyllä ristikaulakorun.

Joo, oli kuvaus ja sain vanhemmilta rippiristin mutta ei mitään isoja juhlia ja esim kummatkaan kummini (kaksi sukulaispariskuntaa) ei olleet paikalla eikä muistaneet mitenkään muutenkaan.

Muistan kyllä kuinka vuoden - pari vanhemmat serkut oli saaneet rippilahjaksi kultadublee-kelloa, helmisormusta ym mitkä oli tuohon aikaan ja tuossa iässä jotain niin makeeta.

Pidettiin isohkot juhlat.

Itse opin rippileirillä vihaamaan koko uskontopaskaa mutta pidettiin nuo juhlat ja kirkossa mentiin naimisiinkin koska se oli puolisolleni ja monille sukulaisistani tärkeää.

Nyt olen tietenkin eronnut tuosta firmasta ja skipannut koko höpötyksen tyystin elämästäni.

No joo se oli syy perinteiseen sukujuhlaan mitä silloin harrastettiin. Vieraina isovanhemmat, tädit, sedät ja enot perheineen, pari naapuria. Tarjolla niitä kuuluisia raikkaita voileipiä ja mansikkakakkua. Valokuvissa olen ruusut sylissä mummojen ja kummien keskellä. Tavallinen kesämekko päällä, ei meikkiä. 

Oli se jonkinasteinen juttu, pidettiin juhlat, joissa nyt ei niin paljon tosin väkeä ollut, lähinnä kummit perheineen. Lahjaksi tuli se ristikaulakoru ja jotain muutakin, mutta ei rahaa kuten nykyään taitavat vaatia.

Oman kummilapsen rippijuhlat kymmenen vuotta sitten oli paljon isommat bileet. 

Vierailija kirjoitti:

No joo se oli syy perinteiseen sukujuhlaan mitä silloin harrastettiin. Vieraina isovanhemmat, tädit, sedät ja enot perheineen, pari naapuria. Tarjolla niitä kuuluisia raikkaita voileipiä ja mansikkakakkua. Valokuvissa olen ruusut sylissä mummojen ja kummien keskellä. Tavallinen kesämekko päällä, ei meikkiä. 

Kuulostaa ihanalta. Minä jätin riparin käymättä kun en olisi mitään juhlia saanut, pelotti että kirkossa muilla olisi ollut sukulaisia ja itse olisin ollut yksin. Äidillä mt-ongelmaa ja välit poikki kaikkiin.

Oli se nyt kesällä -89 tarpeettomankin juhlava siihen nähden että itse pidin koko rippikoulua vaan jälleen yhtenä  velvollisuutena joka ei suuremmin minua kiinnostanut. Sukulaisia kävi vieraana, ei sen kummempaa. Kävin vaan päiväkouluna sen seurakuntatalolla. Valokuvat otettiin ja joitain lahjojakin sain, mutta ei mulla mitään rippiristiä ole.

Meillä oli ilmeisesti aikalailla ensimmäisiä naispappeja vetämässä rippikoulua.