Mitä tekisit jos huomenna heräisit ja olisit ainoa ihminen maailmassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Murtautuisin kaikkiin kauppoihin ja rafloihin ja söisin ja joisin hyvin. Murtautuisin myös leffateatteriin ja katsoisin harjoittelisin käyttämään laitteita ja sitten katselisin leffoja. Menisin myös pelisaleihin ym. Kyllä tekemistä riittäisi. Olisiko eläimiä vielä olemassa?

 

Sähköt katoaisi äkkiä. Ruoka mätänisi kauppohin, Söisit sipsejä kynttilänvalossa ja katsoisit leffaa korkeintaan pääsi sisällä

Kuka sanoo ettei sähköä voisi tehdä? Varmasti löytyy suurteho aggregaatti jostain työmaalta millä saisi omiin tarpeisiin riittävästi virtaa.

Kunnon painajainen. Varsinkin jos kaikki muut olisivat kadonneet yllättäen ja yhtaikaa. Alkaisi lenetokoneita putoilla ja kenties autojakin rytistä päin seiniä, sähköt ja vedet menisivät heti, jossain kohtaa alkaisi yhdinvoimalatkin levitä kun niitä ei kukaan säätelisi saati sammuttaisi. Jäätävää ajatella myös kaikkia eläimiä. Yksin asunnoissa, maatiloilla, kuljetushäkeissä, tuotantolinjoilla. Niitä ei yksi ihminen voisi mitenkään pelastaa, saati hoitaa. En edes tiedä kuinka monella omassa kerrostalossani on lemmikkejä, saati missä asunnoissa. Pian leijuisi kuoleman haju ympärillä, ja sitten tulisi tuholaiset... 

Toisaalta. Jos en saisi itseäni omin keinoin pois ihmettelemästä, niin eiköhän sen viimeistään stressi ja epilepsialääkkeiden loppuminen hoitelisi. Tai sitten kuolisin johonkin infektioon joka normaalisti hoituisi antibiooteilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Murtautuisin kaikkiin kauppoihin ja rafloihin ja söisin ja joisin hyvin. Murtautuisin myös leffateatteriin ja katsoisin harjoittelisin käyttämään laitteita ja sitten katselisin leffoja. Menisin myös pelisaleihin ym. Kyllä tekemistä riittäisi. Olisiko eläimiä vielä olemassa?

 

Sähköt katoaisi äkkiä. Ruoka mätänisi kauppohin, Söisit sipsejä kynttilänvalossa ja katsoisit leffaa korkeintaan pääsi sisällä

Ei kai se nyt ihan saman tien katkeaisi? Sen takia menisinkin heti ensimmäiseksi noihin paikkoihin. Ha pakkasessa ne ruuat säilyisi jonkin aikaa vaikka sähkö loppuisikin.

Vierailija kirjoitti:

Kunnon painajainen. Varsinkin jos kaikki muut olisivat kadonneet yllättäen ja yhtaikaa. Alkaisi lenetokoneita putoilla ja kenties autojakin rytistä päin seiniä, sähköt ja vedet menisivät heti, jossain kohtaa alkaisi yhdinvoimalatkin levitä kun niitä ei kukaan säätelisi saati sammuttaisi. Jäätävää ajatella myös kaikkia eläimiä. Yksin asunnoissa, maatiloilla, kuljetushäkeissä, tuotantolinjoilla. Niitä ei yksi ihminen voisi mitenkään pelastaa, saati hoitaa. En edes tiedä kuinka monella omassa kerrostalossani on lemmikkejä, saati missä asunnoissa. Pian leijuisi kuoleman haju ympärillä, ja sitten tulisi tuholaiset... 

Toisaalta. Jos en saisi itseäni omin keinoin pois ihmettelemästä, niin eiköhän sen viimeistään stressi ja epilepsialääkkeiden loppuminen hoitelisi. Tai sitten kuolisin johonkin infektioon joka normaalisti hoituisi antibiooteilla.

Mikset hakisi lääkkeitä apteekista?

Vierailija kirjoitti:

Siis olisi vihdoin tapahtunut tempaus!

Eikö "maastanosto" olisi parempi painonnostotermi tähän?

Vierailija kirjoitti:

Olisin onnellinen. 

Kunnes ymmärtäisit mitä kaikkea muut ihmiset tekevät vuoksesi päivittäin.

Jaa, vaikeeta tietää. Varmaan tavan nynnynä hakisin rauhoittavia oluita ekaksi muutaman ja kysyisin pullon hengeltä että mitäs ny?

(eli rauhoituttuani alkainin funtsia)

Kauhea ajatus :(  Ei  mulla olisi ainakaan älliä tai voimaa murtautua johokin apteekiin tai  edes ruokakauppaan,ei kai niitä ikkunoita noin vaan tuolilla rikota.Tulisi kylmä kun lämmöt katkeaisi ja  kerrostalo muuttuisi jääkaapiksi..Lisäksi itkisin silmät päästä kun miettisin kaikkia kissoja,koiria ja kaneja jotka kuolee nälkään yksin, en mä pystyisi koko kaupungin saati koko suomen eläimiä auttamaan.

Kaljottelu ja röökinpoltto jatkuisi ilmaseksi

Ase liikkeeseen / armeijan varast pitäis mennä kun sudet ja villikoirat valtaisi alaa

Aggregaatti. iso pitäs armeijan varikolta myös ottaa kyytiin

Sanoisin, että hip hip hurraa minun ei tarvitsekaan pitää tänään esitelmää

Raidaisin lähimmän Alkon ja ruokakauppoja. Ehkä paristoja matkastereoihin, että olisi jotain kuunneltavaa. En antaisi itselleni montaakaan kuukautta elin aikaa, mutta olisiko sillä sitten väliäkään?

Viikon parin päästä noita välttämättömyystarvikkeita joutuisi hakemaan ehkä vähän kauempaa, joten voisin kokeilla saisinko joitakin autoja käyttööni ja järjestettyä pottoainetta, ihan vaan josko jostain vähän kauempaa löytyisi muitakin jälkeenjääneitä ihmisiä - pun intended. Oishan se kivaa jos ei ihan yksi tarvitsisikaan olla.

Keittäisin kahvit kuin ennenkin ja käärisin sätkän.

kÄVISIN kusella

Vierailija kirjoitti:

Lähtisin kalaan ja sen jälkeen lämmittäisin saunan. Huomenna kävisin teurastamassa naapurin sonnin ettei lihat pääse loppumaan. 

Eikö olisi helpompi käydä katsomassa mikä mahtaa olla ruokatilanne lähimmässä Prismassa tai K-Citymarketissa ja hankkia mahdollisimman monta pakastinta ruuan säilymisen kanssa. Kaupan varastot riittäisivät todella kauan vain yhdellä ihmiselle ja erilaiset säilykkeet eivät vaatisi kylmätiloja. Ainoana ihmisenä pitäisi kyllä olla huolissaan miten pitkään systeemi toimisi omalla painollaan ilman että esimerkiksi sähkön ja veden jakelu alkaisi pätkimään. Jos netti toimisi, niin keskustelut joutuisi käymään tekoälyn kanssa. Kaupungeissa olisi varmasti runsaasti viilliintyneitä koiria ja kissoja eikä karhuilla ja susilla olisi enää tarvetta rajoittaa omaa liikkumista ihmisten takia.

Sitähän ei silloin tietäisi, mitä on tapahtunut, ja ovatko kaikki kadonneet kaikkialta?

Kun kaikki alkaisi sammua, niin varmaankin ottaisin käyttöön jonkun ison maasturin ja siihen peräkärryn, lastaisin sen täyteen varusteita, polttoainetta ja ruokaa, ja lähtisin kohti etelää etsimään muita ihmisiä, ja vähän helpompia olosuhteita. 

Tai sitten menettäisin järkeni ja tappaisin itseni. 

eipä siinä paljoa tehtävää olisi kun ydinvoimalat ympäri maailmaa alkaisi poksahdella kun kukaan niitä ei ylläpitäisi ja huoltaisi. Säteily varmaan tappaisi, jollei sitten itse ampuisi aivonsa pellolle ensin, saisi edes valita loppunsa, mieluummin kertalaakilla kuin hidas ja tuskallinen loppu säteilysairauteen.

Onko tämä avaus samalta, joka mietti sitä cittariin sulkemista yksin vuodeksi?

Mistä moisia ajatuksia? Oletko katsonut liikaa leffoja?

Kannattaisiko hakea apua?

Juhlisin, sillä nyt maapallon luonto pelastuu kun ei ole liikakansoitusta. Sitten pikkuhiljaa kuolisin nälkään, sillä en osaa tuottaa itselleni ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Aloituksesta ymmärtäisi luonnon, kasvillisuuden ja eläinten kaikkineen säilyneen.

Mikäs hätä siinä sitten olisi.

Myös intrastruktuuri eli kaikki rakennukset, tiet, tuotantolaitokset, kaupat ja kulkuvälineet olisivat jäljellä, mutta muut ihmiset olisivat syystä tai toisesta kadonneet. Olisi kylläkin epävarmaa miten pitkään systeemi pyörisi omalla painollaan ilman että sähkön tai veden jakelu alkaisi pätkimään. Kukaan ei olisi korjaamassa mahdollisia vikoja vaikka systeemi olisi muuten automatisoitu.

Kotieläimet kuten naudat, siat ja lampaat luultavasti villiintyisivät vähitellen ja monet niistä olisivat helppoja saaliita susille, karhuille ja ilveksille. Kissat ja koirat varmaankin pärjäisivät osin omalla tavallaan paitsi että Suomen talvet olisivat niille vaikeita ilman ihmisasuntojen tuomaa turvaa. Tosin osa nykyisistä koirista on todella pienikokoisia.

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä avaus samalta, joka mietti sitä cittariin sulkemista yksin vuodeksi?

Mistä moisia ajatuksia? Oletko katsonut liikaa leffoja?

Kannattaisiko hakea apua?

Kysehän on vain ajatusleikistä, jota monet kirjailijat harrastavat. Jotkuthan myös pelaavat roolipelejä, joissa tapahtumat voivat sijoittua hyvinkin apokalyptiseen maailmaan. En kylläkään tunne aloittajaa.