Mieheni hotkii kotona ja kylässä kahvipöydässä monta samanlaista leivonnaista. Onko se sopimatonta?

mä oon mikä oon, ehkä vielä yksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä sinä häpeä, et sinä ole hänen toimistaan vastuussa. Miksi me luullaan, että nainen on jotenkin vastuussa miehen käytöksestä? 

Aika monet miehet ovat pitäneet huolta siitä, että naisella on miehen sukunimi. Sitten tekevät tyhmyyksiä ja nainen saa hävetä miestään.

Sinulla ei ole moista pelkoa

Vierailija kirjoitti:

Minua kaduttaa, kun olen mennyt naimisiin sivistymättömän miehen kanssa. Hän ahmii herkkuja ja puhuu änkyttäen kovalla äänellä.

Olet niin alhaista saastaa ettet saisi muutakaan.

Jopa miehesi häpeää sinua, lapsia ei onneksi tule.

Minut kutsuttiin kahville ja tarjolla oli piirakkaa. Toista palaa piirakasta ei ollut mahdollisuutta saadakaan, kun paikalle saapui isännän veli, joka söi koko loppu piirakan, eli käytännössä 4/5 osaa koko piirakasta yhdeltä istumalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä sinä häpeä, et sinä ole hänen toimistaan vastuussa. Miksi me luullaan, että nainen on jotenkin vastuussa miehen käytöksestä? 

 

Missä lukee, että ap on nainen?

Ei mies tekisi näin typerää avausta. 

Vastasin "jonkin verran", koska hotkiminen on sopimatonta. Se että syö runsaasti tarjolla olevia herkkuja kylässä sen sijaan on ihan hyvä, kunhan ei syö niin paljon että muut vieraat meinaavat jäädä ilman.

Yleensä juhlien emännät ja isännät toivovat että pöydän antimet tulisivat syödyiksi ja ilahtuvat siitä että ne maistuvat. 

Leivonnaisia eli pullia tai kakkupaloja otetaan yksi ellei selvästi tarjota lisää. Sitten jotain pikkuleipää ym voi ottaa parkin kappaletta, jos niitä on reilusti tarjolla. Näin olen ok lapsilleni opettanut. Joskus näkee aikuisia. Jotka asettuu syömään. Noloa kaikille muille. 

Minun autistinen poika ei ikinä tajunnut lapsena/teininä sellaisia sosiaalisia kirjoittamattomia sääntöjä, kuten että kahvipöydässä ei ahmita. Minä opetin sen hänelle, vaikkei hän ollenkaan hahmottanut että miksi hän ei muka voi ottaa esim kolmatta dallaspullaa, jos kerran muut eivät näytä niitä ottavan.  Nykyään poika on autismista huolimatta paljon huomaavaisempi kuin esimerkiksi ns normaali pikkuveljensä. 

Vierailija kirjoitti:

Minun autistinen poika ei ikinä tajunnut lapsena/teininä sellaisia sosiaalisia kirjoittamattomia sääntöjä, kuten että kahvipöydässä ei ahmita. Minä opetin sen hänelle, vaikkei hän ollenkaan hahmottanut että miksi hän ei muka voi ottaa esim kolmatta dallaspullaa, jos kerran muut eivät näytä niitä ottavan.  Nykyään poika on autismista huolimatta paljon huomaavaisempi kuin esimerkiksi ns normaali pikkuveljensä. 

Niin, jos vaikka aapeen mies on autisti jonka äiti ei opettanut käytöstapoja.