Muistatteko 80- luvun köyhyyden?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ollut ruuasta pulaa 80-luvulla. Käytiin koko perhe metsässä marjassa ja sienessä ja joka iikalla oli oma penkki kasvimaalla, missä kasvatettiin ruokaa. Isä kalasti ja metsästi. Oliko teillä jotenkin laiska perhe, kun ei ruokaa jaksanut hankkia?
Kyllä mekin marjastettiin. Aluksi oli työttömänä vanhemmat, sitten isä otti sikoja, joista jäi paljon velkaa. Sitten vanhemmat jäi mielenterveysongelmien takia alle 50v eläkkeelle.ap
Kun elin köyhän 50- luvun, niin 80-luku oli jo ihan yes-aikaa. Onneksi ei ollut seisovia pöytiä muualla kuin lautoissa ja hotelleissa. Tuli syötyä juuri sopivasti. Ei siksi tullut lisäkiloja kuten nykyään näkee joka puolella.
koko 80 luku oli vielä jatkuvaa nousukautta.työpaikankin valitsin monista vaihtoehdoista missä oli parhaat edut.
Kasarilla maksettiin hyviä palkkoja vaatimattomistakin töistä. Itse jaoin lehtiä ja mainoksia kolmena iltana viikossa ja sain siitä pari kymppiä säästöön puolessa vuodessa. Kylläkin kotona ilmaiseksi asuessa, mutta opiskelun ohessa. Lehtiä jakamalla esim uusi kevari neljässä kuukaudessa. Ei taida tänä päivänä onnistua.
Vierailija kirjoitti:
Muistelin vasta, miten kasarilla tehtiin voinhakumatkoja haaparantaan. Niin rikas oli Suomi... sieltä sai myös karkkia. Vai oliko ne vain tekosyy? Haettiinko sieltä viinaa?
Taitaa olla 60- ja 70-lukua mitä muistelet, tai sitten siellä Haaparannassa käytiin nuuskaa ja viinaa hakemassa. Äitini on 50-luvulla syntynyt ja hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan oli nuo voinhakureissut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistelin vasta, miten kasarilla tehtiin voinhakumatkoja haaparantaan. Niin rikas oli Suomi... sieltä sai myös karkkia. Vai oliko ne vain tekosyy? Haettiinko sieltä viinaa?
Taitaa olla 60- ja 70-lukua mitä muistelet, tai sitten siellä Haaparannassa käytiin nuuskaa ja viinaa hakemassa. Äitini on 50-luvulla syntynyt ja hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan oli nuo voinhakureissut.
Kyllä kasarilla tehtiin paljon voinhakureissuja, mutta mitä tekemistä sillä on köyhyyden kanssa?
Ovatko Virosta viinaa hakevatkin kaikki peffa auki? No eivät. He vain haluavat halpaa, ämpäreitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhää oli, meidän omakotilähiössä talojen keskineliöt oli jotain 200 pintaa, löytyi uima-allasta ja saunaosastoa sekä takkahuonetta. Viikolla syötiin koulussa ja vanhemmat töissä, iltaisin lämmitettiin jotain uuniruokaa, mutta viikonloppuna oli usein chateaubriandia, gordon bleuta, vissysoissea tai maissikanan rintaa.
Ei leskituloisissa tai hyvätuloisissa perheissäkään syöty tuollaista. Vielä 80-luvulla oli vallalla se. että ruokaan ei tuhlata. Pienissä kaupungeissa ei ollut ravintoloita tai kebab-pizzerioita. Se oli sitä jauhelihaa ja perunaa niilläkin joilla ei rahaongelmia. Kaupoissa pienemmät valikoimat. Joku Saarioisten pizza oli wau.
Tämä. Kasarilla jos oli rahaa niin se ei näkynyt usein ruokapöydässä mitenkään. Rahan tuhlaamista ruokaan pidettiin tyhmänä. Yläluokka sitten erikseen, kuten aina.
Olen ysärin lapsi. En muista että olisi ollut nälkä, toki ruokaa ei ollut kaapit täynnä eikä mitään heitetty roskiin. Naapurissa ollessa ruokatilanne oli toinen. Siellä ei lapset saaneet iltaruokaa jos olivat koulussa syöneet ja tämä vielä vuonna 2002. Olin tästä niin järkyttynyt etten mennyt kylään uudestaan kun en halunnut olla puolta päivää nälässä. Meillä kuitenkin kotona syötiin aamupala, välipala, iltaruoka ja iltapala joka päivä, äiti leipoi leivät ja oli voimariinia ja kinkkuakin yleensä päälle. Äiti aina sanoi että mistä vain muusta voidaan säästää mutta ruokaa on oltava. Ja kuljettiinkin sitten pääosin kirpparivaatteissa.
Vierailija kirjoitti:
Koulussa sai kaikkein parasta ruokaa siihen aikaan. 90- luvulla surkeaa.
80-luvun lopulla Haagan amiksessa oli niin hyvät safkat että käytiin välillä kaksi kertaa syömässä. Oli niin iso koulu että safka oli kolmessa kauttauksessa.
Jos ei ollut niin hyvää niin naapurin valintalosta käytiin "ostamassa" ranskanleipä ja paketti lauantaimakkaraa väliin.
Vierailija kirjoitti:
Köyhää oli, meidän omakotilähiössä talojen keskineliöt oli jotain 200 pintaa, löytyi uima-allasta ja saunaosastoa sekä takkahuonetta. Viikolla syötiin koulussa ja vanhemmat töissä, iltaisin lämmitettiin jotain uuniruokaa, mutta viikonloppuna oli usein chateaubriandia, gordon bleuta, vissysoissea tai maissikanan rintaa.
Tämä siis hyvätuloista duunarialuetta, Herrat sitten asui Kuusisaaressa, Munkkiniemessä, Westendissä, Meilahdessa ja Töölössä prameissa mansioneissaan. Joillakin suomenruotsalaisilla Herroilla oli komeat talot Kirkkonummella tai Kaunisisissa.
Vanhemmat töissä, äiti osapäivä ja isä kokopäivä, vuorotyötä kummallakin. Ruokaa oli mutta usein piti itse tehdä, mutta siinäpä se olikin.