Miten reippain tuntemanne vanhus elelee?

Jos pysyy terveenä, niin noinhan se menee. Minun äitini oli tosi aktiivinen 80 v, suora ryhti, jaksava ja tekevä. Kahta vuotta myöhemmin hauras ja heikko, kyyryssä köpöttelevä.

Aika harvan ihmisen iän tiedän.

Reippain tuntemani vanhus on tuo maailman vanhin tiedetysti elossa oleva lintuyksilö, hawajinalbatrossi Wisdom, joka on nyt noin 74 vuoden ikäinen ja sai muistaakseni v. 2024 poikasen. Siellä se lentää ja viettää reipasta ulkoilmaelämää. Kalansyönti kannattaa!

Setäni on 934vuotta ja kulkee enää vain pyörätuolissa, mutta hän asuu yhä kotonaan (kerrostalossa isossa osakehuoneistossa). Hän on pirteä ja hauskaa seuraa, joten hänellä myös käy paljon vieraita aina suvun vauvaperheistä alkaen. Setä järjestää kahvikutsuja ja nauratti, miten hänellä oli kerran kiire johonkin lounastapaamiseen. Viinipullo unohtui ostaa, setä älysi invataksiin mennessään, ja ei kun Alkon kautta perille. Hän seuraa aikaansa, on psyykeltään energinen ja aina ystävällinen kaikille olipa missä vain. Sellainen symppis. Hoiva-apukaan ei pääse ulos ennen kuin sovitaan, että tulevat sitten kahvilla ja ovat myös tulleet omalla ajallaan. Kertoo sedästä millainen luonne on.

Vierailija kirjoitti:

Setäni on 934vuotta ja kulkee enää vain pyörätuolissa, mutta hän asuu yhä kotonaan (kerrostalossa isossa osakehuoneistossa). Hän on pirteä ja hauskaa seuraa, joten hänellä myös käy paljon vieraita aina suvun vauvaperheistä alkaen. Setä järjestää kahvikutsuja ja nauratti, miten hänellä oli kerran kiire johonkin lounastapaamiseen. Viinipullo unohtui ostaa, setä älysi invataksiin mennessään, ja ei kun Alkon kautta perille. Hän seuraa aikaansa, on psyykeltään energinen ja aina ystävällinen kaikille olipa missä vain. Sellainen symppis. Hoiva-apukaan ei pääse ulos ennen kuin sovitaan, että tulevat sitten kahvilla ja ovat myös tulleet omalla ajallaan. Kertoo sedästä millainen luonne on.

Korjaus ikään. Hah, ei 934 vuotta, vaan 94 vuotta. IHan niin pitkäikäisiä ei meidän suvussa sentään olen.:D

Harmi kun jalat menee niin että on pyörätuolin vanki. Vanhukset pitäkää huoli lihaskunnostanne.

Vierailija kirjoitti:

Setäni on 934vuotta ja kulkee enää vain pyörätuolissa, mutta hän asuu yhä kotonaan (kerrostalossa isossa osakehuoneistossa). Hän on pirteä ja hauskaa seuraa, joten hänellä myös käy paljon vieraita aina suvun vauvaperheistä alkaen. Setä järjestää kahvikutsuja ja nauratti, miten hänellä oli kerran kiire johonkin lounastapaamiseen. Viinipullo unohtui ostaa, setä älysi invataksiin mennessään, ja ei kun Alkon kautta perille. Hän seuraa aikaansa, on psyykeltään energinen ja aina ystävällinen kaikille olipa missä vain. Sellainen symppis. Hoiva-apukaan ei pääse ulos ennen kuin sovitaan, että tulevat sitten kahvilla ja ovat myös tulleet omalla ajallaan. Kertoo sedästä millainen luonne on.

Jos sun setä on 934 vuotias, niin minkä ikäinen sinä olet? Jotain vampyyrisukua?

Vierailija kirjoitti:

Harmi kun jalat menee niin että on pyörätuolin vanki. Vanhukset pitäkää huoli lihaskunnostanne.

Ei ne ole pyörätuolin vankeja. Ne on pyörätuolin sängystään vapauttamia.

Naapurin 80+ setä viettää talvet etelän.lämmössä siellä nuoet naiset hoivaa ja lypsää aamuin illoin. Lapsia on hänellä arvion mukaan jo lähemmäs viisikymmentä ja taas oli uusin vaimoke pieniin päin. Varakkaat vanhukset elää iloista elämää. 

Nykypäivänä alkaa olla suhteellisen yleistä se, että yli 90-vuotias ajaa vielä autoa. Eli koko ajan on aina vain vanhemmissa yhä enemmän terveitä ihmisiä.

Omat vanhempani 85v. Asuvat maalla hyvin syrjässä, on isot kasvimaat ja perunapellot, siellä kaiken tekevät käsin. Lämmitettävät puilla, puut tekevät itse omasta metsästä. Klapikone on apuna, mutta puut kaatavat ja pätkivät itse moottorisahalla ja tuovat kottikärryillä tai kantaen pihaan. Käyvät päivittäin metsälenkillä, välillä myös pyöräilemässä. Pihasta keräävät ja säilövät marjat ja luumut, ja keräävät joka vuosi useita kymmeniä litroja sekä puolukkaa että mustikkaa. Lisäksi sienestävät.

Ajokortti on molemmilla, kaupassa käyvät itse, laskut maksavat pankissa ja käteistä käyttävät. 

Tunnen 76-vuotiaan, jolla kyllä on kaikenlaisia sairauksia, mutta joka päivä juoiksee pitkiä lenkkejä, satoi tai paistoi, käy marjastamasa ja sienestämässä. On varmaan onnistunut saamaan hyvän lääkityksen vaivoihinsa.

Mun sukulainen. Sillä on hemmetisti rahaa ja kiinteistöjä omassa käytössä ja matkustaa ulkomailla. 

Mun isäni kävi 89-vuotiaaksi asti kokopäivätöissä. Olisi varmasti käynyt pidempäänkin, mutta sitten tuli leikkauksen yhteydessä pieni aivoverenkierron häiriö, jonka seurauksena toisesta silmästä näkö heikkeni. Isä luopui silloin autosta ja ajokortistaan. Sen jälkeen teki vielä etänä osa-aikatöitä, mutta luopui siitäkin sitten vähän päälle ysikymppisenä, kun äitini muistisairaus paheni eikä isä sen vuoksi pystynyt enää etänäkään tekemään töitä. Nyt täyttää 96v ja vaikka liikkuukin huonosti, niin siellä käy vain kahden viikon välein ulkopuoliset siivoojat ja lisäksi isällä on varmuuden vuoksi turvaranneke, Muuten hoitaa laskujenmaksunsa, päivittäistavaratilauksensa yms itse. Pääsääntöisesti hoitaa pienen rivitalopihansakin itse, mutta nurmikonleikkuuseen tarvitsee apua.